Viime aikoina palstalla on käyty keskustelua, millainen vene olisi hyvä uuspurjehtijalle. Varsin pian mielipiteet tuntuvat kääntyvän nopeuden ympärille ja erimielisyys on valmis. Osa vanhempien pursien omistajista leimataan uppotukkien omistajiksi ja ainot oikeat veneet ovat nykyisiä mioderneja konstruktioita.
Perinteisten veneiden ystävänä nämä leimaamiset ovat häirinneet. On vaikea puhua klassisen venesuunnittelun puolesta, kun nopeudesta ja maksimaalisesta tilankäytöstä on tullut niin voimakkaita vallitsevia arvoja. Miten osata perustella omaa näkemystään, joka poikkea valtavirrasta?
Tähän kysymykseen antaa mielestäni hyvän vastauksen WB-Sailsin sivuilta löytynyt blogikirjoitus. Kirjoittaja vahvistaa teoreetisella mallillaan sen, minkä on itse hieman yli 30 vuoden aikana empiirisesti kokenut. Purtta hankkivan tai vaihtavan on ehkä hyvä pitää mielessä, minkälaisen painoarvon antaa "Comfort motion factorille":
http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-hävisi-purjehtimisen-ilo
Perinteisten veneiden ystävänä nämä leimaamiset ovat häirinneet. On vaikea puhua klassisen venesuunnittelun puolesta, kun nopeudesta ja maksimaalisesta tilankäytöstä on tullut niin voimakkaita vallitsevia arvoja. Miten osata perustella omaa näkemystään, joka poikkea valtavirrasta?
Tähän kysymykseen antaa mielestäni hyvän vastauksen WB-Sailsin sivuilta löytynyt blogikirjoitus. Kirjoittaja vahvistaa teoreetisella mallillaan sen, minkä on itse hieman yli 30 vuoden aikana empiirisesti kokenut. Purtta hankkivan tai vaihtavan on ehkä hyvä pitää mielessä, minkälaisen painoarvon antaa "Comfort motion factorille":
http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-hävisi-purjehtimisen-ilo
Vastaukset 64
Vanhimmat
Melges24 kyllä lähtee. Häikäisevää purjehdusnautintoa.
Ei pärjää 6mR meglulle nopeudessa, purjehdusnautinnossa kyllä. Ja pärjää asumismukavuudessakin.
Vene joudutaan suunnittelemaan epämukavaksi purjehtia kun sille haetaan hyvää mittalukua.
Hyvin purjehtivat perinteiset veneet ovat ensimmäisiä maalissa (/ pääsevät ylensä maaliin), ja sen jälkeen muiden sjoitusta nostetaan mittaluvun perusteella.
Öh, yleensä hyvän mittaluvun veneet tulevat ensin maaliin, ja viimeisinä tulevien vanhojen "mukavasti purjehtivien" (aka uppotukki) veneiden sijoitus paranee kun mittaluku otetaan huomioon. Mittaluvulla kun pyritään kompensoimaan veneiden nopeuseroja lopputuloksia laskettaessa.
Ei niitä LYS-luvun mukaan suunnitella.
Turha hehkuttaa comfortfaktoreita, suomalainen metsäkansa on niin tyhmää, että ostaa hitaita uppotukkeja muutenkin ja sitten ne seisovat laitureissa koska niillä purjehdus on tylsää.
Mitä tule moderneihin matkapursiin, jos veneellä on painoa yli 3 tonnia, niin on se jonkun 49er ja vastaavien jollapurjehtijoiden mielestä melkoinen uppotukki ja liian vakaa ja tylsä.
kannataisi kokeilla vaikka näitä, niin olisi papoillakin toinen ääni kellossa:
http://www.youtube.com/watch?v=wQTJfi2tTHs
http://www.youtube.com/watch?v=b-4GF2kFZA8
Purjeveneillä voi harrastaa monenlaista. Voi kilpailla ykstyyppiluokissa monenlaisilla paateilla optareista kantosiipikatamareihin ja myös perinteisillä metriluokkasääntöjen veneillä. Voi myös käyttää purjevenettä kotivesillä kesämökin tai asuntoauton korvikkeena ja nauttia luonnon voimalla kulkemisesta tai aika-ajoin pieniruokaisella dieselillä tuupaten.
Jotkut haluavat tehdä pidempiä reissuja valtamerillä turvallisilla ja mahdollisimman hyvän mukavuuden antavilla veneillä. Myös valtamerillä voi liikkua kilpailumielellä monella eri tasolla ARC:sta VOR-kisoihin ja lukemattomissa erilaisissa extreem-kilpailuissa.
Kaikille purjehdusharrastajille löytyy varmasti oma laji liikkua purjein. Eniten ihmetyttää se, MIKSI JOIDENKIN PITÄÄ NIIN KIIVAASTI PUOLUSTAA SITÄ OMAA TAPAANSA? Olisikohan kyse vaan siitä, että ei oikeasti olla vielä kehitytty minkäänlaiseksi purjehtijaksi?
"MIKSI JOIDENKIN PITÄÄ NIIN KIIVAASTI PUOLUSTAA SITÄ OMAA TAPAANSA?"
Netissä huutaminen on tyhmää ja osoittaa argumentaatioiden köyhydeen. Varsinkin valtamerillä ei ole mieltä ajaa koneella satoja merimaileja, siksi kaikisissa keleissä hyvin purjehtiva vene on fiksun valinta, kuten esim pogo 40 on.
Miksi joku ajaisi hitaimmallakaan uppotukilla satoja maileja koneella pitkin valtamerta?
Mieluusti eläisin mukavasti valtameriveneessä enkä pogoisi.
Ei pitäisi alentua vastaamaan jodlarille... mutta menköön nyt taas kerran.
Kuvitelepa itsesi asumaan siihen Pogoon vuodeksi. Mieti sen jälkeen uudestaan, olisiko se valintasi.
Ja nyt ei kannata yrittää sitä vastausta, että "kuka haluaa asua veneessä", kun nimenomaan on kohtalaisen iso joukko porukkaa, joka haluaa veneeltä juuri sitä, että sen sisätilat ovat viihtyisät asua jopa vuosia.
Ihan oma asiansa on tietysti se, että Pogon tapaiset veneet on optimoitu nopeuden suhteen ja sen seurauksena niillä ei voi ottaa rennosti ja leppoisasti vaan ne vaativat jatkuvaa aktiivipurjehdusta.
"Pogon tapaiset veneet on optimoitu nopeuden suhteen ja sen seurauksena niillä ei voi ottaa rennosti ja leppoisasti vaan ne vaativat jatkuvaa aktiivipurjehdusta. "
Vain niin, yksinpurjehtiat sitten eivä koskaa nuku vai ja hyvä ap ei pysty ohjamaan ko veneitä;-)
UTV:t ei tiedäpurjehduksesta juurikaan mitään, sen otdistaa venevalinta plus viestit tällä palstalla. Pysykää poissa, kiitos.
http://youtu.be/zk8Cd2R14hQ
Ja montakos Pogolla tai sen tapaisella yksinpurjehtijaa Suomesta löytyykään? On peräti yksi riittävän kova jätkä. Ranska on isompi maa ja sieltä löytyy suuremmasta väestöstä parikymmentä. Jodlari lukee isojen poikien juttuja netistä ja mielessään on niitä kovia jätkiä. Vielä kovempi jätkä se on tänne kirjoitellessaan.
Me aikuiset purjehtijat jätämme mielellämme nuo jollat lapsille ja lapsenuskoisille.
Ne hitaat uppotukit tulevat merellä vastaan purjeilla, ja myös muina kuin aurinkoisina päivinä. Toista ei voi sanoa monista muista veneistä...
"Ja montakos Pogolla tai sen tapaisella yksinpurjehtijaa Suomesta löytyykään? On peräti yksi riittävän kova jätkä."
Lähtee se Scylla tai Kingscruiser 33 lapasesta, jos purjeet eivät ole balanssissa. Yhtä aktiviisesti niitäkin pitää purjehtia kuin pogoa. Plaanava vene tosin menee avotuulia vakaammin kuin plaanamaton.
Kuten 19.8.2013 17:17 kirjoitetusta viestistä nähdään, uppotukkiveneilijät suorastaa itkevät palstalla. Älkää siis hyvät ihmiset ostako uppotukkeja, jos hyvä fiilis on teille tärkeä.
Meitä itkettää vain sinun pohjaton tyhmyytesi.
voi voi taas uppotukkiveneilijän argumentointia.
Mitenkäs tämä nyt sitten liittyi aiheeseen: "Vain niin, yksinpurjehtiat sitten eivä koskaa nuku vai ja hyvä ap ei pysty ohjamaan ko veneitä;-)"? Olisit vain vastannut kysymykseen, montako Pogon tapaisella yksin purjehtivai Suomessa on. Yksinpurjehdusta Airiston päästä toiseen ei lasketa, oli vene vaikka Finnjolla. Sellaisen näin vetävän pitkää siivua pitkin Gullkronafjärdeniä kovien pohjoistuulien päivinä. Ei se kaveri ainakaan nukkunut.
Yksi täällä palstalla itkee itkemästä päästyään. Onneksi muut eivät ole yhtä onnettomia kuin jodlari, joten annetaan hänen surra meidän muiden puolesta.
Mistäs tämmöisiä lukuja voisi löytää??
Voi tietysti kysyä, miksi sitä omaa näkemystä pitäisi niin paljoa perustella. Tuo vain esiin sen, mitä ominaisuutta ITSE pitää tärkeimpänä. Ja muistaa sen, että toisilla voi olla toisenlaisia painotuksia.
Mutta totuus on, että se "uppotukkien" leimaaminen ja halveksunta näyttää olevan lähes kokonaan yhden kirjoittajan, joka myös jodlarina tunnetaan, harrastus. Koska hänen julistamansa painotukset viittaisivat enemmän tuonne plaanaa.comin puolelle, voi vain ihmetellä, miksi hän tällä foorumilla yleensä esiintyy. Ehkä siksi, että plaanaa.comissa on rekisteröitymispakko.
Eipä näy plaanaa.comissa jodlarin kirjoituksia. Eikä siellä ne harvat sinne nykyään kirjoittelevat ole ollenkaan samoilla linjoilla jodlarin kanssa, eivät ole olleetkaan. Jodlari on hyvin selkeästi yksi yksilö hyvin henkilökohtaisine mielipiteineen. Niitä hän kyllä tuo täällä esiin kymmenen tavallisen kirjoittajan edestä.
"Niitä hän kyllä tuo täällä esiin kymmenen tavallisen kirjoittajan edestä. "
Niinpä, yksi oieka purjehtia vastaa 10 ryssää.
Jollamies se jaksaa huudella.
Mulla on vanha pitkäkölinen ketsi, joka ei nopeudessa pärjää moderneille veneille. Viihdyn sen kanssa vesillä oikein hyvin, eikä mulla ole mikään kiire vesillä ollessa. Lauantaina ajelin 25 mpk Gullkronafjärdenin poikki, ja Hansen joku uusi pari jalkaa lyhyempi vene kulki saman reitin ehkä solmun verran nopeammin. Se lähti 5 minuuttia meidän jälkeen ja oli perillä 5 minuuttia ennen. Eipä ole mulle paljon merkitystä tuolla, mukavaa oli varmaan molemmilla. Meillä on Comfort factor paljon suurempi, joten meillä oli todennäköisesti siinä 13 m/s tuulessa ja metrin- puolentoista aallokossa hiukan rauhallisempaa kuin heillä.
Niuhotuksen ilosta: jos 25 mpk matkalla eroa tuli vain 10 min sen Hansen hyväksi, niin nopeuseroa ei taatusti ole ollut solmua. Jos sinä kuljit vaikkapa 7 solmua, mikä tuossa tuulessa voisi olla hyvin uskottava nopeus, niin aikaa meni ab. 3,5h (itsehän sen tiedät, mikä todellinen kulunut aika oli). Hanse kulkemalla 8 solmua olisi selvinnyt hiukan päälle 3 tunnissa. Tai jos vähän tarkempia ollaan, niin täsmälleen noilla nopeuksilla ja tuolla matkalla ajat olisivat 3h 35 min ja 3 h 8 min eli melkein puolen tunnin ero.
Se numeronipotuksesta. Voit hyvinkin olla oikeassa ydinasiassa eli siinä, että teillä oli ehkä meno mukavampaa.
En viitsinyt itse noita lukuja tarkkaan laskeskella, kun ajattelin jonkun laskevan ne puolestani, kuten nyt tapahtuikin. Luulenpa, ettei nopeusero ollut solmua, aikaeroa pidän tarkempana. Aiempi veneeni oli kevyempi ja pulleampi, tosin myös pienempi. Ero matkanteossa nykyisen kanssa on merkittävä. Vene ei taistele aaltojen kanssa, vaan liukuu pehmeästi niiden läpi, kun taas ennen vene piti jokaista aallonharjaa tuossa kelissä hyppyrinä ja epäonnistui hypyssään joka kerta.
Ihan toisena asiana mainittakoon, että uudessa satamassa Brännskärissä on 10 km/h nopeusrajoitus ja aallontekokielto. Seurauksena oli tuona kovatuulisena päivänä, että liikkeelle uskaltautuneet 10-15 metriset moottoriveneet ajoivat sataman ohi 10 solmua, jolloin ne tekivät maksimaalisen suuret aallot. O tempora o mores!
Kun nostin tämän Comfort Factor-teeman esiin, ei tarkoituksena ollut lainkaan vähätellä niitä purjehtijoita, jotka arvostavat yli kaiken nopeutta. Heitän vain kysymyksen, onko nopeuden arvostamisesta tullut jo liian hallitseva arvo, jonka alle hautautuvat monet muut tärkeät tekijät.
Tänänkin kesänä olen törmännyt useampiin venekuntiin, jotka kyllä kehuvat veneensä nopeutta, mutta hetken kuluttua valittelevat kovia tuulia. "Taidetaan jäädä vielä pariksi päiväksi tänne, kun on luvattu melkein kymmenen metrin vastaisia." Ja veneinä järjestään yli 30-jalkaiset nykycruiserit. Eräskin kippari valitteli, kun aikataulu meni uusiksi: Ahvenanmeren ylitys 12-metrin sivutuulessa 40-jalkaisella (!) kun olisi ollut liian kova koettelemus.
Jotain on siis joko veneissä tai miehistöissä muuttunut. Voisiko selityksenä olla juuri tuo Comfort Factor: nykyisissä korkean varalaidan ja tasaisen pohjan omaavissa veneissä liikkeet ovat äkkinäisiä ja muutenkin epämiellyttäviä. Siksi kovempaa keliä ja merenkäyntitä kartetaan enemmän kuin aikaisemmin, vaikka veneiden koot ovat suhteelisesti kasvaneet.
Voi olla tuollaista eroa, mutta voi olla myös ihan yksinkertaisesti sitä, että nykyaikainen ihminen haluaa enemmän mukavuutta eikä viitsi lähteä vähänkään kovempaan keliin. Eli ei viitsisi sinunkaan veneelläsi. Miksipä sinne pitäisikään lähteä itseään kiusaamaan, jos loma-aikataulu sallii odottelun.
Myös perinteisen venemallin ystävänä ja hitaasti kiiruhtajana pidän tästä Comfort Factorista. Mutta paitsi veneen, niin myös miehistön, CF tulee ottaa huomioon kovempaan keliin lähtiessä. Meillä vene kestää keliä, sen sijaan miehistö itseni lukien ei ole kovin innostunut lähtemään 10m/s tuuliin.
Tosin meillä ei ole aikataulua ja jos onkin, se muuttuu yhtä nopeasti kuin sää syksyisessä yössä.
Ehkei veneily ole enää niin suorituskeskeistä kuin takavuosina, jolloin saunan lauteillakin tuuli järjestään yli 20 m/s ja puuskissa enemmänkin.
Kyllä sitä eroa on. Ja se ero tekee myös merkittävän eron kelin suhteen siihen, mikä on itsensä kiusaamista ja mikä vielä mukavaa sinun nykyaikaiselle ihmisellesikin.
Ihan sivukommenttina noihin hurjiin saunan laudetuuliin, tuntuu siltä, että sankaripurjehtijat käyttävät tarinoissaan usein apparentteja tuulilukemia, joskus vielä sieltä puuskien ylälaidasta ja pyöristettynä ylöspäin. Viime viikonloppunakin oltiin kovasti menty viidentoista-kuudentoista metrin tuulissa Saaristomerellä...
Taitaa olla niin, että satamassa asumisen comfort factor on noussut liikaa ja purjehduksen comfort factor laskenut. Lopputuloksena on sitten muovisia veneitä ja puisia purjehtijoita tai jotain siihen suuntaan.
Onhan purjehtijoiden määrä myös lisääntynyt reippaasti, joten ehkä harrastuksen pariin on tullut veneilijöitä, jotka eivät kuitenkaan ole aivan niin intohimoisia kuin aikaisemmin.
Tiedä vaikka olis jotain siellä ollutkin. Tässä hesan edustalla lauantaina vain kympin puuskia ja sunnuntaina ei juuri mitään. Ruotsissa kuulemma ollut tuulta kiusaksi saakka ja Saaristomeri siinä välillä.
Jos on ollenkaan moderni mittarisetti, ei apparenttituulen nopeutta pitäisi kenekään katsella kuin tietyissä erikoistilanteissa.
Comfort Factor on vain yksi asia. Paljon suurempi merkitys on miehistön tavoitteilla ja tarpeilla. Kyllä niitä sopivan kelin odottelijoita on erinomaisen CF:n veneissäkin. Tapasin kerran Utössä göteborgilaisen HR29:n, joka oli kotimatkalla Pietarista. Katsoimme yhdessä tuuliennusteita ja he valittivat, että vielä pitää odotella monta päivää, että tulee sopiva sivutuuli Sandhamniin. Kryssiminen ei kuulemma ollut vaihtoehto missään tuulessa eikä ehdotukseni saariston kautta menosta kiinnostanut. No he olivat jo olleetkin kolme kuukautta matkalla.
12 m/s tuulessa purjehtiminen voi hyvinkin olla kova koettelemus veneellä kuin veneellä. Purjeiden nosto ja lasku tuossa kelissä on vaikeaa, jollei sopivaa suojaa löydy. Samoin jiippaaminen. Merellä on kylmä, siellä kastuu melko varmasti (erityisesti suuren CF:n veneissä!) ja merisairaaksikin voi tulla. Satamasta lähtö ja tulo voivat myös olla varsin haastavia tuolla kelillä. Monet nykypurjehtijat viettävät päivän mielummin maissa tuolloin.
Kävimme tänä vuonna Göteborgissa. Oli jännä havaita, että siellä oli liikkeellä hyvin paljon ja pääosin hyvin pieniä (alle 30 jalkaa) veneitä, vaikka tuulta oli 10-12 m/s ja saaristo varsin avointa. Ylivoimaisesti suurin osa liikkui varsin hitaasti, tyypillisesti vain yhdellä pienellä purjeella. Koneella ajavia ei näkynyt juuri lainkaan, ei myöskään keveymmissä keleissä,
Jos nopeutta hakee niin ei pitäisi purjevenettä katsoakkaan!
No mikä sitten on vaihtoehto kohtuullisin kustannuksin ja mukavuuksin lomailla perheen kanssa reilun kuukauden olematta paikallaan? Riittävän iso ja merkittävästi nopeampi moottorivene maksaa tuplasti enemmän, pitää hintansa huonommin ja kuluttaa ~3 l/mpk. Meidän viime vuosien ~2000 mpk/vuosi tuo tarkoittaisi n. 10 000 €/vuosi pelkkään dieseliin.
Lentäen/junalla/laivalla/autolla pääsee tietysti nopeasti ja mahdollisesti jopa halvalla, mutta kuukauden matkatavaroiden kanssa ei ehkä niin mukavasti ja kuukauden majoitus hotelleissa tms. on kallista ja ainakin itse asun mielummin veneessä kuin hotellissa.
Onko purjeveneiden nopeuseroilla sitten merkitystä on toinen juttu. Nopeusero tietysti riippuu myös olosuhteista. Yleensä "nopeat veneet" ovat erityisen paljon nopeampia kevyissä tuulissa ja kovissa tuulissa nopeusero muihin samankokoisiin on pienehkö tai ne saattavat olla jopa hitaampia. Tänä vuonna tulimme esimerkiksi Sandhamnista Utöseen alle 13 tunnissa (~80 M eli selkeästi yli 6 solmun keskinopeus mukaanlukien satamamanööverit), vaikka tuulta ei ollut koskaan edes 5 m/s ja pitkiä aikoja vain reilut 3 m/s.
Purjehtimismukavuus kovan tuulen kryssillä on vain yksi veneen ominaisuus. Purjehtimisen mielekkyys/hauskuus/mukavuus (miksi sitä nyt haluaa kutsua) kevyessä kelissä on toinen. Nautit varmaan tuossa 3-5 m/s tuulessa ajamisesta, kun vene kulki. Tuskin olisit perheen kanssa tuota matkaa purjeilla tullut, jos keskinopeus olisi jäänyt 3-4 solmuun.
Kaikilla meillä on varmaan jokin tuulen nopeuden alue (ylä- ja alaraja), jossa purjehtiminen tuntuu mielekkäältä. Siihen vaikuttavat niin miehistön kuin veneenkin ominaisuudet. Voi olla, että nykypursissa painotetaan enemmän kevyemmän tuulen ominaisuuksia, ja vähemmän mukavuutta kovan tuulen (yli 12 m/s) kryssillä isossa aallokossa. Kummalla sitten tulee kesässä enemmän mielekkäitä purjehduspäiviä ?
Enpä usko, että löytyy montaakaan perhettä, jonka mielestä on mukava kryssiä pidempään 10 m/s, puhumattakaan yli 12 m/s tuulessa. Tämä siis veneestä riippumatta, ehkä poislukien todella isot veneet (>>40 jalkaa).
Perinteinen suuren CF:n vene ehkä liikkuu mukavemmin, mutta on taas tolkuttoman märkä ja jotkut myöskin varsin hitaita. Molemmat ovat varsin kalleellaan, mikä tekee pukeutumisesta, vessassa käynnistä ja ruokailusta epämielyttävää. Meripunkassa on toki hyvä nukkua, mutta ei tarvitse olla kovinkaan kömpelö, jotta sinne meneminen on aika vaikeaa. Perinteinen sisustus toimii ehkä paremmin kallellaan, mutta ei se silti ole useimmille mukavaa pidemmän päälle.
Aika useissa veneissä tulee myös vettä sisään tavalla tai toisella noissa oloissa. Ei ole mieltä ylentävää, jos vaikkapa keulapunkan patjat ovat likomärkiä perille päästyä.
Itse olen kryssinyt viime vuosina pariin kertaan Visby-Porkkala -väliä 10-11 m/s tuulessa perheen kanssa. Kummatkin kerrat ei tarkoituksella, sillä ennuste lupasi enintään 8 m/s tuulia, mutta kuitenkin oli tuota 10-11 m/s puoli päivää. Kyllä se menee, muttei ole sellaista, johon lähden, jos ei ole aikataulullisia tms paineita. Ei sitä voi rentouttavana pitää ja kalustovaurioitakin tulee helposti. Tänä vuonna fokasta hajosi kolme lattataskua, joista yksi ko. reissulla ja loput myöhemmin vastaavissa keleissä. Lisäksi kaksi juomalasia hajosi kaapissa.
Onko 3-4 solmun keskinopeudessa jotain vikaa?
Minä lasken pitkän ajan keskiarvoksi 5 kts melkeinpä riippumatta siitä, millaisella veneellä on liikkeellä ja aina se on toiminut. Siihen verrattuna joku legi 3-4 kts sopii oikein hyvin suunnitelmiin.
Jos matkaa on 80 mailia, veneessä kippari, vaimo ja lapset, ja keskinopeus uhkaa pudota 3 solmuun heikon tuulen vuoksi, niin ainakin itse pistäisin koneen käyntiin. Lyhyemmällä pätkällä 3-4 solmua on ihan ok, mutta sillä on väliä, ollaanko vesillä putkeen tuolla miehistöllä 13 vai 26 tuntia.
Riippuu tilanteesta! Ko. tapauksessa halusimme Utöhön, koska muuten olisi loppumatkasta tullut kiire töihin. Välissä ei ole satamia, ellei ole valmis tekemään pitkää kiertolenkkiä. Lähteminen aamuyöstä ei kiinnosta ja saapuminen keskiyöllä todennaköisesti hyvin täyteen satamaan ei myöskään. 3-4 solmun keskinopeudella matkaan olisi mennyt vuorokausi. Silloin olisimme tietysti tulleet perille sopivasti seuraavaksi aamuksi, mutta samalla olisimme kyllä olleet päivän "jäjessä" aikataulusta.
Varmasti on keskimäärin vanhat veneet märempiä kuin uudet. Siinä on kuitenkin yksilökohtaista heittoa hyvin paljon. Uudella veneelläni olen purjehtinut kovissakin tuulissa ja aallokossa kryssiä ja sivutuulta, muttei ole toistaiseksi lentänyt vettä kannelle yli tuopillista kuin koneella ajaessa yli 12 m/s tuulissa. Se on perinteinen hyvän CF:n vene, joka kallistuu alussa herkästi, mutta jämähtää sitten viimeistään 20 asteen kallistumaan. Veneessäni on 60-luvun Suomessa oleville veneille epätyypillisen korkea varalaita, joka vaikuttanee asiaan. Se on tehty valtameripurjehdukseen, joten se eroaa useimmista aikakautensa veneistä Suomessa.
Nopeus on tietysti hyvä asia, jos on tarve päästä nopeasti paikasta toiseen, ja kelläpä ei edes joskus olisi kiire. Jos taas ollaan paikassa, jossa etäisyydet satamien välillä on 80 mpk:n luokkaa, on joka tapauksessa hyvä varautua olemaan yö merellä, oli vene sitten nopea tai hidas.
Jonkun aikataulun pitäminen, jonka takarajana on vaikka loman loppuminen on tietenkin tapaus erikseen. Myös saapuminen määränpäähän tiettyyn aikaan vuorokaudesta voi olla tarpeen, mutta noin yleisemmin se alle neljäkään solmua ei nyt niin paha ole, edes jollain avomerilegillä.
Kun herrat arvioivat comfort faktoria niin mitallilla on kaksi puolta. Leveiden, keveiden, lättäpojien, silitysrautojen jne nimittelyjen mukaiset veneiden mukavuus avotuulilla on aivan ylivoimainen verrattuna uppotukkien, ior- veneiden, lyijynkultetusalysten jne kategorian vaappuviin ja kiemurteleviin veneisiin verrattuna. Nopeuseroakin on vaikkei se nyt sinänsä mukavuuteen välttämättä kuulukkaan. Kryssillä sitten on kaikki faktorit päin vastoin. Siinäpä on venesuunnittelijan ja veneen ostajan ongelma. Mitä ominaisuutta kukin haluaa painottaa. Vene on kaikissa yksityiskohdissaan kokoelma kompromisseja. Tässä katsontakannassa absoluuttiset mielipiteet ovat turhia.
Kyllä mun pitkäkölinen kapea ketsi menee avotuulillakin kuin juna. Ei tarvitse ruoriin paljon koskea. Viime syksynä 20 m/s kelissä (läheisen majakan keskituulitieto) kylläkin vaappui, mutta se nyt ei olisi ollut mukavaa missään pienveneessä.
"Kryssillä sitten on kaikki faktorit päin vastoin"
Ei ole, kapeassa, painavassa ja matalassa veneessä kovassa vasta aallokossa kyrssiminen on märempää kuin leveässä. Myöskin koska kevyt vene kiihtyy nopeammin, kryssimisessä on eteenpäin vievää voimaa eikä painavan veneen paikallaan keinumista.
Mielummin selväpäinen kryssii tällä:
http://www.youtube.com/watch?v=fSAMd893vdY
kuin tällä.
http://www.youtube.com/watch?v=NPP41qcF6Vg
Uppotukkiveneilijät hehkuttavat paikallaan keinumista mukavaksi ja haukkuvat paremminpurjehtivia veneitä nykiviksi ja hakkaaviksi jolliksi.
Huomatkaaa miten swan 36 keinuu kevyemmessä kelissä enemmän kuin pogo selvästi kovemmassa kelissä.
Yksi havainto minkä olen tehnyt. Enää veneet eivät mene kryssiessä kallellaan kuten menneinä vuosina. Toki nykyveneitä kannattaa reivata ajoissa, mutta oli edellis viikonloppuna hauska katsella veneen kryssiessä n30-40 asteen kulmassa.
Tässä ainakin yksi selvä muutos veneissä.
Varmastikin oikea havainto. Leveäperäistä nykyvenettä ei edes pidä ajaa kallellaan. Perinteinen kapea vene kuten vaikkapa 6mR tai S&S-konstruktiot sietää kallistumista huomattavasti enemmän menettämättä nopeuttaan (runkomuoto) tai hallittavuuttaan (peräsin ei menetä otettaan veneen kallistuessa).
En kyllä ymmärrä, että kryssiminen yli 30 asteen kallistuskulmassa olisi kovin mielekästä edes "perinteisellä" veneellä. Ehkä viikonloppuna näkemissäsi veneissä kysymys oli lyhyestä kryssistä, jota varten ei viitsitty reivata tai ei edes trimmattu purjeita...
"Heitän vain kysymyksen, onko nopeuden arvostamisesta tullut jo liian hallitseva arvo, jonka alle hautautuvat monet muut tärkeät tekijät."
Tämä teksti voisi hyvin olla vaikkapa 1900-luvun alkupuolelta, koska jo silloin erilaiset mittasäännöt muokkasivat purjeveneitä aivan älyttömällä tavalla. Ei ajat ole muuttuneet siis. Aina löytyy niitä joilla on kilpailuviettiä vesilläkin.
Venetyyppien (lue: runkojen) moninaisuus on kyllä hieno juttu venebongarille. Vaikuttaa myös siltä, että runkomuotit ovat muuttuneet purjeveneissä 40 vuodessa paljon, mutta kansimuotit vähemmän. Moottoriveneissä taas päin vastoin: Rungot näyttävät jokseenkin samalta kuin 70-luvun sokeripaloissa, mutta kansimuotissa on päästetty muotoilijat vauhtiin.
Valmistajiakin on onneksi hengissä vielä niin paljon, ettei ole oikein puhua "nykyveneistä". Nytkin valmistuu monenlaista menijää pitkin eurooppaa ja muita mantereita.
Tähän nopeuteen hieman. Mulla on ikänsä puolesta ns uppotukki, mutta rakenteensa puolesta ei ehkä kuitenkaan. 2012 kesällä toimme veneen hollannista Suomeen 25v maailmalla olon jälkeen (siis veneen). Välin Ystad-Karlskrona tulimme mielestäni melko reippaasti (tuulta 8-12m/s myötäinen n.3/4 matkasta) Aikaa kului satamasta satamaan 11h25min. Veneelläni pystyy hyvän miehistön kanssa purjehtimaan täysin purjen aina 12m/s tuuleen asti. Kyseisellä legillä käytettiin isoa ja genoa 1, spinnua kaksi aikuista ei oikein viitsi käyttää. Kerrottakoon, että veneen suunnitteluajankohta on 1970 luvun loppupuolella ja 31ft (1/2tonnari) painaan n.2800kg, josta lyijyn muodossa "painolastina n.1300kg.
En ihan oivaltanut viestisi pointtia. Myötätuulilegille Ystadista Karlskronaan (80 mpk?) sait epäilemättä hyvän keskinopeuden, kun viime vuonna ajoitte myötistä ykkösgenualla ja isolla. Mikä oli keskivauhtinne Hollannista kotiin tai mitä se oli tämän vuoden reissuillanne? Pääsittekö tänä kesänä samoihin vauhteihin? Purjehditko 12 m/s tuulessa täydellä isolla myös kryssillä? Eikä paattisi kulje mukavammin, jos laitat reivin?
Tähtään kysymyksilläni siihen, että mukavasti kulkevalla veneellä on kyllä kiva tehdä pitkiäkin etappeja ilman väsymistä. Oma veneeni on pari jalkaa pitempi, mutta pelkkä kölipaino isompi kuin puolitonnarisi kokonaispaino. Se on vieläpä pitkäkölinen (siis varsinainen "uppotukki"?) ja silti vrk-matkat varsinkin reippaissa myötäisissä taittuvat verrattain vauhdikkaasti - tämän vuoden kesäkuun ennätys oli 160 mpk/24 h. Spinnua käytän myös yksin seilatessani, mutta vain keveissä tuulissa jolloin se toisinaan on vaihtoehto koneen starttaamiselle. Yksi aikaisempi veneeni oli raaserityyppinen leveähkö tasapohja. Se oli jollamaisen eläväinen aallokossa eli kiva ja nopea kisoissa, mutta aika väsyttävä pitkillä reissuilla kaksistaan purjehdittuna. Vertailu onnistuu vasta kun on tehnyt samoja reissuja erilaisilla veneillä. Hyvä kisavene ei ole läheskään ideaalinen matkaveneeksi eikä hyvä matkavene ole hyvä kisavene.
Kaikki veneet ovat kompromisseja kuten seppomartti jo totesi. Yksi tykkää yhdestä toinen toisesta ja kenenkään on ihan tarpeetonta "jodlata". Siitä kai ollaan samaa mieltä! Kiva, että löysit itsellesi veneen, johon olet tyytyväinen! Se on pääasia.
"mutta aika väsyttävä pitkillä reissuilla kaksistaan purjehdittuna."
Mitään purkkaria ei ole mukavaa ohjata avomerellä pitkiä aikoja. Pitkiä avomeripätkiä varten kannattaakin hankkia hyvä autopilotti, jos purjehtii pienellä miehistöllä.
Yhtä hyvin olisit voinut jatkaa sillä raaserillakin, jos vain olisi ollut autopilotti.
Mikäkähän vene tässä mahtaa olla kyseessä?
http://www.youtube.com/watch?v=lVPDjbR9GUo
Ottaa aika pehmeän näköisesti aallokon. Mutta otsikon mukaista tuulennopeutta en kyllä itse tuosta havaitse. Toki kamera aina tasoittaa merenpintaa, mutta silti. Omalla veneelläni koen kryssissä epämiellyttävimpänä terävän aallokon, joka hakkaa keulaan ja vie nopeutta. Pitkää ja loivaa pääsee paremmin kiipeämään ylös. Mutta mulla ei ole massaa painaa aallokosta läpi. Luulisi jollain 4500 kg:n purrella olevan ihan helppo homma tuollaiset 10 - 12 m/s kelit.
Täydellä ykkösgenoalla ja reivaamattomalla isolla kryssiä 14 m/s tuulessa ? Eikä kallistusta ole kuin reilut 20 astetta. Sanoisin, että tuulta on max 8 m/s.
Olisiko tullut painovirhe tuulen nopeuden yksikköön?
Itse olen katsonut nuo myös aikaisemmin ja todennut saman. Tuuli toki nousee pätkän loppuun, mutta tosiaan Maestro 35 täydella isolla ja genualla ei noin kulje 14 m/s tuulessa. Sama vene oma huono clippini viime syksyltä, oli 10-12 m/s ehkä parhaimmillaan ylikin. 2. reivi, genua reivattuna.
http://www.youtube.com/watch?v=3rN-qpQtnlA&feature=player_detailpage
Tuo oli osa 3. Pitäisi nähdä ne muutkin osat, jotta enemmän voisi sanoa. Ja tuulen nopeudeksi sanottiin "jopa 14 m/s", mikä tarkoittanee kovinta puuskaa. Vene oli hetkessä identifioitu Maestro 35:ksi, purjenumerohan näytettiin.
osassa 1 ja 2 huomattavasti kevyempää tuulta. Tunnistaahan veneen ilman purjenumeroakin Maestroksi.
Kunnon matkakatamaraani. On tulaa, mukavuutta ja nopeuttakin.
Ei ne kovalla kelillä uskalla mihinkään...pelkäävät kaatuvansa!