Nimet kannattaa laittaa mieleen ja tarkkailla minkälaisia lausuntoja ruotsinkielinen säätiöraha saa aikaan.
2 000 euroa säätiö "Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland" on antanut keskustan puoluesihteeri Timo Laanisen
sekä alue- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) kuntavaalikampanjalle.
Laura Kolbe (kesk.) sai 2 000 antajana Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland.
1 500 euroa säätiöltä saivat kuntavaaleihin Sdp:n Steven Frostdahl ja kokoomuksen Laura Rissanen.
Tuhannen euron vaalituen saivat kristillisten Peter Östman ja Sdp:n Mia Suominen.
2 000 euroa säätiö "Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland" on antanut keskustan puoluesihteeri Timo Laanisen
sekä alue- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) kuntavaalikampanjalle.
Laura Kolbe (kesk.) sai 2 000 antajana Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland.
1 500 euroa säätiöltä saivat kuntavaaleihin Sdp:n Steven Frostdahl ja kokoomuksen Laura Rissanen.
Tuhannen euron vaalituen saivat kristillisten Peter Östman ja Sdp:n Mia Suominen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sovitut palkkiovirat ja eri lautakuntien jäsenyydet eivät näy. Ne ovat arvoiltaan satoja tuhansia.
Kokoomus on kaiken pahan juuri tässä pakkoruotsiasiassa. Lahjuksia on todennäköisesti jaettu anteliaasti.
Koska pakkoruotsittamiselle ei ole pätevää syytä on turvauduttu " eufemismiin".
Uudelta kuulostavaan strategiasanaan on lisätty kansalliskieli, mikä käsitteenä kuitenkaan ei tänä päivänä tarkoita yhtään mitään, ihan yhtä vähän kuin kaksikielinen Suomi.
Perustuslain mukaan Suomi ei ole kaksikielinen maa.
Kokoomus oli ennen Kataisen hallituksen muodostamista olleessa puoluekokouksessa hyväksynyt aloitteet ruotsin kielen vapaaehtoiseksi kouluaineeksi muuttamisesta sekä myös ruotsin kielen perustuslaillisen aseman muuttamisesta. RKP ei tähän suostunut ja osti itsensä hallitukseen (ostettu hallitus) (kuten vihreiden Heidi Hautala Brysselistä käsin ilmoitti.
Hautala hiljeni kun vihreät otettiin mukaan hallitukseen ja hän sai ministeristrin salkun) Kokoomus pyörsi päätöksensä ja puolueen velka hupeni.
Katainen pyrkii jatkamaan pakkoruotsittamista vaikka enemmistö vastustaa ja niin Saksassa kuin ainakin Ruotsissakin ihmetellään, miksei 95 %.in enemmistö pysty olemaan isäntänä omassa maassaan. Asia ei ole enää salattavissa.
Nuo tiedot pitää tuoda kaiken kansan tietoisuuteen, jotta ymmärrettäisiin pakkoruotsituksen kannattaminen.