Eräänä aamuna kerran

Millaista olisikaan herätä hänen viereltään ensimmäistä kertaa. Lukea nukkuvan kasvoja kuin kirjaa, jonka hän on unohtanut auki, hipaista poskeaan kuin sivua, jonka kolmas rivi on alleviivattuä. Reuna on taitettu, sillä oli jotain joka on miellyttänyt, jotain mitä ei ole halunnut unohtaa.

Ja miten vaikeaa olisikaan minua rakastaa, kun elämä olisi kuin muistikirja, jota kannan aina mukanani ja jonka sivuille kirjoitan vinolla käsialalla vanhaan tyyliin kuten koulussa silloin vielä opetettiin. Se hieman ärsyyntynyt katse, jonka saisin, kun hän luulisi kaiken olevan vain kynnys sanoihin, jotka haluan tallettaa, vaikka ne ovat sanat, joita hänen tulisi myös rakastaa, sillä ovathan ne merkki, todiste, ilmeentymä, vakuutus siitä mitä itse tunnen, sillä muuten olisin vaiti.
6335
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Ihana kirjoituksesi.Kellekkä mahdat kirjoittaa.Tuli pirskatin hyvä olo tosta tunteikkaasta tekstistä.Lisää tänne.

Äänestä
  • Hän ei tiedä ja luulen ettei hän tunne samoin minua kohtaan. Vuosi sitten en olisi edes osannut kuvitella asioiden kääntyvän näin ja että se hiukan etäinen ja vaitelias mies, jonka kohtasin silloin ensimmäistä kertaa...

    Äänestä

kauniisti kirjoitettu, huh

Äänestä

Siis sinä ap olet nainen, oon näin käsittänyt..

kirjoita kirja :)

Ootteko eronneet, vai?

minäkin hänet, jota kaipaan, kohtasin vuosi sitten.. haastava mies onkin :)

Äänestä
  • Olen nainen, kyllä, ja ei - emme ole eronneet, emme edes seurustelleet. Olemme vain työkavereita, mutta näemme harvoin. Se odottamaton käänne oli vain pudota tähän tunteeseen niin yllättäen ja nopeasti.

    Ja vaikka olisinkin yksin tässä tilanteessa niin kirjoittaminen auttaa ja varsinkin se jos voi omalla työllään ilahduttaa joitakin toisia - vaikka vain tuntemattomia tällä palstalla. Se on maailman paras tunne jos joku osaakin arvostaa jotain sellaista jota itse rakastat tehdä.

    Äänestä

jotkuu kuvittelee osaavansa kirjoittaa, sinä osaat.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Sateen ääni kirjoitti:

Millaista olisikaan herätä hänen viereltään ensimmäistä kertaa. Lukea nukkuvan kasvoja kuin kirjaa, jonka hän on unohtanut auki, hipaista poskeaan kuin sivua, jonka kolmas rivi on alleviivattuä. Reuna on taitettu, sillä oli jotain joka on miellyttänyt, jotain mitä ei ole halunnut unohtaa.

Ja miten vaikeaa olisikaan minua rakastaa, kun elämä olisi kuin muistikirja, jota kannan aina mukanani ja jonka sivuille kirjoitan vinolla käsialalla vanhaan tyyliin kuten koulussa silloin vielä opetettiin. Se hieman ärsyyntynyt katse, jonka saisin, kun hän luulisi kaiken olevan vain kynnys sanoihin, jotka haluan tallettaa, vaikka ne ovat sanat, joita hänen tulisi myös rakastaa, sillä ovathan ne merkki, todiste, ilmeentymä, vakuutus siitä mitä itse tunnen, sillä muuten olisin vaiti.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu