Kiinnostaako sua

Ei ole pakko lukea, jos ei kiinnosta :D.

Ajelin lauantaina semmoista kapeampaa asfalttitietä tuolla peltomaisemissa. Yhtäkkiä edellä ajavan auton katon yli sinkoutui lintu, ja se kieppui ilmassa holtittomasti. Meinasin törmätä siihen. Sivupeilistä näin, että se meni miten sattuu pientareella.

Enhän minä voinut jättää sitä sinne kitumaan, vaan pysähdyin ja kaivoin hanskat käsiin ja toivoin saavani sen kiinni, jotta voin kolkata sen, niin inhottavalta kuin se tuntuikin.

Sehän pyrki pakoon kun pääsin lähemmäksi, ja näytti kyllä tosi pahasti loukkaantuneelta. Jotenkin näytti että pyrstökin oli pahasti vinossa eikä kyennyt kunnolla lentämään.

Pääsin sitä lopulta metrin päähän, ja mitä näinkään: se oli ihan terve ja vahingoittumaton varpushaukka, jolla oli ihan hillittömän kokoinen saalis! Se oli napannut jonkun melkein itsensä kokoisen linnun, jota roikotti vatsapuolelta, ja josta se ei halunnut tietenkään luopua, vaikka piti pakoon päästä. Ei vaan meinannut pystyä lentämään sen kanssa! Olin hyvilläni, kun ei tarvinnut alkaa tappamaan. En ollut koskaan nähnyt varpushaukkaa niin läheltä, kaunis ja tarkkakatseinen lintu oli.

Kaikille jotka nyt ihmettelee, miten tämä kertomus liittyy ikävään: siten, että haluaisin kertoa hänelle näinkin arkisia juttuja ihan oikeasti.

Mukavaa alkanutta viikkoa hänelle ja kaikille muillekin.
9247
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Tosi on, että on kivempi jakaa kohdalle sattuneita juttuja, vaikka luontoilmiöitäkin sellaisen ihmisen kanssa, joka myöskin on samoista asioista kiinnostunut.
Pelkkää kohteliaisuuttaan kuunteleminen ei tuo samaa jakamisen ja innostuksen tunnetta.

Äänestä

Upeasti kirjoitettu ja toimittu.

Äänestä

Ei se mennyt niin...
sun olisi pitänyt viedä vahongoittunut lintu tarkoitukseen sovaltuvaan lintujen hoitopaikkaan. saako varpushaukkaa tappaa noin vain

Äänestä
  • niin luontoystävällinenkin.kaikkia hän ajattelee.

    Äänestä

  • mun rakas on kirjoitti:

    niin luontoystävällinenkin.kaikkia hän ajattelee.

    suuri asia, että hän on empaattinen. valitettavasti minä en ole rakkaasi.

    Äänestä

muuten miten sille saaliille kävi ?

Äänestä

Hienoa että linnulla ei ollut mitään hätää. Olisipa mukavaaa ajaella peltotietä ihan arkisesti toisen kanssa.

Äänestä

Eläintenpelasruspartiotiimi...kaikki putkeen :)

Äänestä

Nyt olen ihan äimänä saamastani / luontoilmiön saamasta huomiosta ;).

En joutanut jäädä tänne norkoilemaan ja nytkin pitää kiitää, mutta vastaanpa pikaisesti useammallekin:

Varpushaukka on toki rauhoitettu lintu, mutta jos mikä tahansa otus on niin pahasti vahingoittunut, ettei sitä voi auttaa ja se vain kärsii, on kansalaisvelvollisuus päästää se päiviltä. Jos ei itse pysty, niin pitää hommata joku muu tekemään se.

Mitä tulee lintujen ja muiden kiikuttamisesta hoitoloihin, niin osaan kyllä arvioida tilanteen, milloin voi jotain tehdä ja milloin ei. Jos en osaisi, pyytäisin taas jonkun osaavamman arviota.

Miten kävi saaliille? Se oli siis jo hengiltä, ja päätyi varmaan parempiin suihin, kun peto piti siitä niin kovin kiinni. Vei varmaan poikasille, nehän pysyttelee vielä pesän lähettyvillä, vaikka on jo sieltä lähteneet.

Päivänjatkoja - Menox, sanoi Annie Lennox ;)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


"luontoilmiöt" kirjoitti:

Ei ole pakko lukea, jos ei kiinnosta :D.

Ajelin lauantaina semmoista kapeampaa asfalttitietä tuolla peltomaisemissa. Yhtäkkiä edellä ajavan auton katon yli sinkoutui lintu, ja se kieppui ilmassa holtittomasti. Meinasin törmätä siihen. Sivupeilistä näin, että se meni miten sattuu pientareella.

Enhän minä voinut jättää sitä sinne kitumaan, vaan pysähdyin ja kaivoin hanskat käsiin ja toivoin saavani sen kiinni, jotta voin kolkata sen, niin inhottavalta kuin se tuntuikin.

Sehän pyrki pakoon kun pääsin lähemmäksi, ja näytti kyllä tosi pahasti loukkaantuneelta. Jotenkin näytti että pyrstökin oli pahasti vinossa eikä kyennyt kunnolla lentämään.

Pääsin sitä lopulta metrin päähän, ja mitä näinkään: se oli ihan terve ja vahingoittumaton varpushaukka, jolla oli ihan hillittömän kokoinen saalis! Se oli napannut jonkun melkein itsensä kokoisen linnun, jota roikotti vatsapuolelta, ja josta se ei halunnut tietenkään luopua, vaikka piti pakoon päästä. Ei vaan meinannut pystyä lentämään sen kanssa! Olin hyvilläni, kun ei tarvinnut alkaa tappamaan. En ollut koskaan nähnyt varpushaukkaa niin läheltä, kaunis ja tarkkakatseinen lintu oli.

Kaikille jotka nyt ihmettelee, miten tämä kertomus liittyy ikävään: siten, että haluaisin kertoa hänelle näinkin arkisia juttuja ihan oikeasti.

Mukavaa alkanutta viikkoa hänelle ja kaikille muillekin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu