Kaikki alkoi kun työpaikalleni oli murtauduttiin kesäkuussa.
Olin aamulla ensimmäisenä paikalla näkemässä kaikki hajoitetut/sotketut paikat ja soittelemassa poliiseja sekä omistajaa paikalle.
Tutkinnan jälkeen poliisit totesivat, että varkaat on tienneet mitä tehdä ja paikkoja on käyty ennalta tutkimassa ja henkilökunnan liikkeitä seurattu. Tekijöitä ei saatu koskaan kiinni.
Nykyisin pelottaa tulla aamulla töihin, jos on taas varkaita yön aikana käynyt. Samoin pelottaa iltavuoron jälkeen lähteä myöhään yksin kotiin.
Vähänkin uhkaavammin käyttäytyvät, aggressiiviset, humalaiset tai muuten päihtyneet henkilöt nostattavat tuskanhien pintaan. Huokaisen helpotuksesta, kun ne lähtevät ulos ovesta.
Yksi henkilö per vuoro on riittävät miehitys, useammalle ei ole töitä.
Lähistöllä ei ole muita yrityksiä, joista voisi apua saada hädän hetkellä jos jotain sattuisi tapahtumaan.
Kävin lääkärissä kesäkuussa, totesi vain että ajan kanssa helpottaa. Sain kaksi päivää sairaslomaa. Heinäkuu menikin hyvin kun olin kesälomalla, mutta elokuussa taas kaikki alkoi ahdistaa ja pelottaa. Mitä enemmän illat pimenee, sitä enemmän alan pelätä.
Luultavasti on pakko vaihtaa työpaikkaa, ei tästä muuten mitään tule.
Olin aamulla ensimmäisenä paikalla näkemässä kaikki hajoitetut/sotketut paikat ja soittelemassa poliiseja sekä omistajaa paikalle.
Tutkinnan jälkeen poliisit totesivat, että varkaat on tienneet mitä tehdä ja paikkoja on käyty ennalta tutkimassa ja henkilökunnan liikkeitä seurattu. Tekijöitä ei saatu koskaan kiinni.
Nykyisin pelottaa tulla aamulla töihin, jos on taas varkaita yön aikana käynyt. Samoin pelottaa iltavuoron jälkeen lähteä myöhään yksin kotiin.
Vähänkin uhkaavammin käyttäytyvät, aggressiiviset, humalaiset tai muuten päihtyneet henkilöt nostattavat tuskanhien pintaan. Huokaisen helpotuksesta, kun ne lähtevät ulos ovesta.
Yksi henkilö per vuoro on riittävät miehitys, useammalle ei ole töitä.
Lähistöllä ei ole muita yrityksiä, joista voisi apua saada hädän hetkellä jos jotain sattuisi tapahtumaan.
Kävin lääkärissä kesäkuussa, totesi vain että ajan kanssa helpottaa. Sain kaksi päivää sairaslomaa. Heinäkuu menikin hyvin kun olin kesälomalla, mutta elokuussa taas kaikki alkoi ahdistaa ja pelottaa. Mitä enemmän illat pimenee, sitä enemmän alan pelätä.
Luultavasti on pakko vaihtaa työpaikkaa, ei tästä muuten mitään tule.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ainakin rikosuhripäivystys, ja mitä heillä nyt onkaan toimintaa, varmaan ymmärtää
"Yksi henkilö per vuoro on riittävät miehitys, useammalle ei ole töitä"
no ei mikään ihme että Sinua pelottaa! Ja iltavuoron jälkeen yksin kotiin meneminen.
Minun mielestä työpaikkasi pitäisi järjestää niin, että voit tuntea olosi turvatuksi työpaikalla. Onko teillä turvakamerat ja sellaiset, turvapuhelin mihin voi hälyttää tai esim sovittuna joku toisen henkilön käynti epämääräisen säännöllisesti? Keskustele työpaikallasi näistä asioista ja pohtikaa miten voisi muuttaa asioita. Tai pyytäkää neuvoa joltain vartiointifirmalta, luulisi sieltä löytyvän asiantuntevaa neuvoa.
Kotimatkaankin pitäisi sinun jotain keksiä, etenkin kun alkaa nämä pimeät syysillat ja yöt. Voiko joku saattaa sinua, voitko tarvittaessa saada jonkun kulkemaan kanssasi? Ymmärrän että yksin kulkeminen voi pelottaa, onko seutusi hyvin hiljaista vai olisiko siellä yleensäkin ihmisiä liikkeellä, joka voisi tuoda vähän turvan tunnetta. Taksilla tai omalla autolla kulkeminen, olisiko se mahdollista.