Abraham Tokazier (28. syyskuuta 1909 – 1976) oli suomalainen yleisurheilija 1930-luvulla. Historiaan hän on jäänyt oikeusmurhaksi arvioidun 100 metrin juoksun takia kesällä 1938. Useiden arvioiden mukaan juoksun todellinen voittaja oli juuri Tokazier, vaikka hänet tulosluettelossa sijoitettiin neljänneksi. Syyksi on tarjottu pikajuoksijan juutalaisuutta.
Vastavihityllä Helsingin olympiastadionilla 21. kesäkuuta 1938 pidetyissä yleisurheilukisoissa kuuluttajana toiminut urheilutoimittaja Sulo "Simeoni" Kolkka näki Tokazierin tulleen tuoreeltaan ensimmäisenä maaliin ja ehti kuuluttaakin tämän matkan ykköseksi. Tuomarit kuitenkin julistivat juoksun ykköseksi tasaväkisen kilvan kolmosen, Kenttäurheilijoiden Aarre Savolaisen. Kakkoseksi ilmoitettiin Mikkelin Toivo Häkkinen ja kolmoseksi Torsti Avellan IK-32:sta. Kaikkien ajaksi ilmoitettiin sama 11,0. Skandaali oli heti valmis ja heräsi kysymys, eikö juutalainen juoksija saanut voittaa uudella urheiluareenalla. Saksalainen urheiluhistorioitsija Giselher Spitzer Berliinin Humboldt-yliopistosta pitää muun muassa valokuvatodisteiden perusteella antisemitismiä ainoana mahdollisena selityksenä tapahtuneelle. Hänen yhdessä toimittaja Boris Solomin kanssa tekemiensä tutkimusten perusteella vaikuttimena on pidetty sitä, että katsomossa istui arvovieraita natsi-Saksasta.
Helsingin Sanomat julkaisi seuraavana päivänä Akseli Neitamon maaliviivanäkymästä ottaman valokuvan, joka todistaisi Tokazierin voittaneen. Otos ei ollut virallinen maalikamerakuva eikä se ollut tuoreeltaan maalituomareiden käytössä. Sulo Kolkka tarjosi Helsingin Sanomain jutussa selitykseksi maalituomareiden korokkeen sijainneen liian lähellä rataa. Muutkin lehdet ihmettelivät selostuksissaan Tokazierin kohtaamaa tuomarivirhettä tuoreeltaan, mutta asia jäi sillä erää siihen. Tokazierin perheessä ja seurassa Helsingin Makkabissa tapahtunutta pidettiin selvän juutalaisvastaisuuden osoituksena. Sodan jälkeen kilpailupalkintoa yritettiin palauttaa Tokazierille, mutta tämä ei ottanut sitä vastaan. Kisan pääjärjestäjä Helsingin Kisa-Veikot ei koskaan oikaissut virhettä eikä julkaissut uutta tulosluetteloa.
Vastavihityllä Helsingin olympiastadionilla 21. kesäkuuta 1938 pidetyissä yleisurheilukisoissa kuuluttajana toiminut urheilutoimittaja Sulo "Simeoni" Kolkka näki Tokazierin tulleen tuoreeltaan ensimmäisenä maaliin ja ehti kuuluttaakin tämän matkan ykköseksi. Tuomarit kuitenkin julistivat juoksun ykköseksi tasaväkisen kilvan kolmosen, Kenttäurheilijoiden Aarre Savolaisen. Kakkoseksi ilmoitettiin Mikkelin Toivo Häkkinen ja kolmoseksi Torsti Avellan IK-32:sta. Kaikkien ajaksi ilmoitettiin sama 11,0. Skandaali oli heti valmis ja heräsi kysymys, eikö juutalainen juoksija saanut voittaa uudella urheiluareenalla. Saksalainen urheiluhistorioitsija Giselher Spitzer Berliinin Humboldt-yliopistosta pitää muun muassa valokuvatodisteiden perusteella antisemitismiä ainoana mahdollisena selityksenä tapahtuneelle. Hänen yhdessä toimittaja Boris Solomin kanssa tekemiensä tutkimusten perusteella vaikuttimena on pidetty sitä, että katsomossa istui arvovieraita natsi-Saksasta.
Helsingin Sanomat julkaisi seuraavana päivänä Akseli Neitamon maaliviivanäkymästä ottaman valokuvan, joka todistaisi Tokazierin voittaneen. Otos ei ollut virallinen maalikamerakuva eikä se ollut tuoreeltaan maalituomareiden käytössä. Sulo Kolkka tarjosi Helsingin Sanomain jutussa selitykseksi maalituomareiden korokkeen sijainneen liian lähellä rataa. Muutkin lehdet ihmettelivät selostuksissaan Tokazierin kohtaamaa tuomarivirhettä tuoreeltaan, mutta asia jäi sillä erää siihen. Tokazierin perheessä ja seurassa Helsingin Makkabissa tapahtunutta pidettiin selvän juutalaisvastaisuuden osoituksena. Sodan jälkeen kilpailupalkintoa yritettiin palauttaa Tokazierille, mutta tämä ei ottanut sitä vastaan. Kisan pääjärjestäjä Helsingin Kisa-Veikot ei koskaan oikaissut virhettä eikä julkaissut uutta tulosluetteloa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomessa ei aina enää muisteta, että maailmansotien välisen kauden "ensimmäisen tasavallan" Suomessa juutalaisiin suhtauduttiin valtaväestön taholta usein yhtä negatiivisesti kuin muslimeihin suhtaudutaan nykyisenä islamofobian aikana:
"Juutalaisia kohtaan esiintyi jonkin verran ennakkoluuloja ja vieroksuntaa. Syinä tähän saattoivat olla kilpailun pelko tai epäilykset keinottelusta kansalaissodan aiheuttaman tarvikepulan aikana. Juutalaisten epäilyttävyyttä lisäsi myös se, että Venäjän, porvarillisen Suomen vihollisen numero yksi, bolsevistisen puolueen kärjessä oli runsaasti juutalaisia. Suomen juutalaisia epäiltiinkin yhteyksistä kapinallisiin, ja heitä saatettiin pitää automaattisesti kommunisteina ja siten Suomen vihollisina. Vastahakoinen ja antisemiittinen suhtautuminen juutalaisiin näkyi lehtien kirjoittelussa, mutta suoranaiseen juutalaisvastaiseen propagandaan, jota myös jonkin verran levitettiin, niissäkin suhtauduttiin kielteisesti."
Ja vielä:
"Minun aikanani ei-juutalaiset eivät monessa perheessä suvainneet sitä, että heidän lapsilla oli juutalaisia ystäviä. (...) Suurin osa Suomesta ei tiennytkään mikä juutalainen on ennen sotia. Kun minä tulin armeijan palvelukseen, niin siellä minun tovereista monet olivat semmoisia, jotka ensimmäisen kerran näkivät juutalaisen, ja jotka kertoivat, että heidän kylässä on pappi, joka saarnaa, että juutalainen on pirun lapsi ja hänellä on pukinjalat ja sarvet päässä suunnilleen. Että se oli mitä maalla tiedettiin juutalaisista monessa kohtaa Suomessa."
http://agricola.utu.fi/julkaisut/tietosanomat/luovutetut/juuta.php
Historian saatossa kaikki muuttuu, eikä mikään.