Muissa maissa saatetaan kysyä äidinkieleen liittyviä kysymyksiä väestölaskennassa, mutta ne kysytään vain tilastointia varten, eikä niitä rekisteröidä henkilöön. Esimerkiksi Ruotsissa ei äidinkieltä saa kirjata väestörekisteritietoihin, koska sitä pidetään etnisyyteen liittyvänä tietona. Sen vuoksi Ruotsista ei saa väestörekisteritietojen perusteella eri kieliä äidinkielenään puhuvien lukumääriä selville, esimerkiksi suomenkielisten määrä.
En tiedä toista maata kuin Suomi, jossa äidinkieli liitetään henkilöön väestörekisteritiedoissa. Se on minulle uutinen.
Suomi on kummajainen.
En tiedä toista maata kuin Suomi, jossa äidinkieli liitetään henkilöön väestörekisteritiedoissa. Se on minulle uutinen.
Suomi on kummajainen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Eihän kukaan edes tajuaisi Suomen olevan edes keinotekoisesti kaksikielinen, jos kaksikielisiä suruja ei eroteltaisi rekisterissä ja tilastoissa.
Kyse on samasta kaksikielisyyden illuusion luomisesta kun muuallakin. Ja kaikki etuilusysteemin vuoksi.
"Eihän kukaan edes tajuaisi Suomen olevan edes keinotekoisesti kaksikielinen, jos kaksikielisiä suruja ei eroteltaisi rekisterissä ja tilastoissa."
Kaiken lisäksi kun määrä alkaa uhkaavasti laskea meillä Suomessa on tämä hullunkurinen järjestelmä jossa "äidinkieltä" voidaan vaihtaa! Verovapaat suomenruotsalaiset säätiöt hoitavat ja kustantavat tiedotuksen ja maksavat porkkanarahaa äidinkielensä vaihtaneille.
Kokkolalaisen Siukosaaren mukaan se on vain muutaman napin painallus!
Ruotsissa on pattitilanne, kun suomenkielisten määrää ei tiedetä, ja siksi suomenkielisten tarhojen perustaminen alueille on vaikeaa. Valtio ei anna tietoja(kyllähän valtio tietää!) mitä kieltä kukin puhuu.
Hauskinta oli, kun viranomainen sitten selitti, että "Emme voi antaa määrärahoja suomenkielisiin lastentarhoihin, koska emme tiedä, onko niille tarvetta."
Näin toimii Ruotsin valtio.
Ruotainauomalaisten keskusliitto on jo vuosikaudet ajamut sitä, että äidinkielitieto saataisiin väestörekisteriin. Miltä kuulostaisi?
Meidän pitäisi ottaa mallia enemmänkin Ruotsin kielipolitiikasta..! Vähän tähän tapaan, Suomessa on vain yksi virallinen kieli, suomenkieli (siis kaikkien osattava kyseistä kieltä ainakin jollain tavoin ) muut kielet ovat vähemmistökieliä joita osataan viranomaisten taholta tarpeen, ei lain muukaan ; ) Samoin tulkkauspalvelun soisi järjestettävän ruotsin malliin , jossa tulkit kiertää eri valtion ja kunnanvirastoissa määräpäivinä ja kellomaikoina, jolloin saa kyseisen maan palvelua omalla kielellään ; ) Näin myös tulkit tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi..!
Onko Ruotsin perustuslaissa maininta kahdesta kansalliskielestä, Suomessa muistaakseni sellainen on? Auttaako tämä vihje nettifennoja kohti lisääntyvää tietoisuutta?
Muutetaan otsikko pikku hiljaa järjestelmä- ja paperimuutosten yhteydessä "asiointikieleksi".
Kuinka moni sitten asioi muulla kuin äidinkielellään, on toinen seikka.
Onko tämä yhtä vakava ongelma kuin lääkärin nimellä kutsuma asiakas?
No ei se auta, koska Ruotsissa jos missä on paljon eri kielten puhujia. On 5 virallista vähemmistökieltä ja lisäksi lukuisia muita.
Miten Ruotsin valtio heille järjestää kielipalveluita, jos ei tiedä lukumääriä ja asuinpakkoja? No, summamutikassa kai.
Tai ei ollenkaan.
Ruotsihan haluaa, että kaikki puhuvat ruotsia, siten heidän valvontansa on helpompaa.
Ruotsi haluaisi että Suomessakin kaikki puhuisivat ruotsia, koska silloin olisi vakoilu helpompaa.
Onko äidinkielen rekisteröiminen Suomessai vastoin kansainvälisiä ihmisoikeuslakeja?
Ainakin Ruotsissa vedotaan aina siihen että etnisiä tai kielellisiä rekistereitä ei kansainvälisten sopimusten mukaan mikään valtio saa pitää.
Jostain kumman syystä Suomen kyseenalaiseen kielipolitiikkaan ei ole puututtu.
Niin, miksiköhän Euroopan neuvosto ei puutu rekisteröintiin?
Euroopan neuvosto puuttuu äidinkielen rekisteröintiin, koska olen lähettänyt sinne valituksen Suomen tavasta rekisteröidä äidinkieli ja käyttää rekisterimerkintää segregaatioon.
"No ei se auta, koska Ruotsissa jos missä on paljon eri kielten puhujia. On 5 virallista vähemmistökieltä ja lisäksi lukuisia muita.
Miten Ruotsin valtio heille järjestää kielipalveluita, jos ei tiedä lukumääriä ja asuinpakkoja? No, summamutikassa kai."
Kouluttamalla noita viittä kieltä hallitsevia ihmisiä. Kyseessä eivät perustuslaissa mainitut kansalliskielet joten homma on helppo hoitaa. Lisää kysymyksiä?
Sisuradion tietojen mukaan suomenkielisen palvelun järjestämisessä on ollut valtavia ongelmia, juuri siksi, että ei tiedetä tarvetta.
sr.se:
RUOTSINSUOMALAISTEN VALTUUSKUNTA MYÖNTEINEN
Osa vähemmistöistä kavahtaa kielen tilastointia
Julkaistu: måndag 4 juni 2012 kl 13:45 , Sisu-uutiset 4 kommentarer
Hallitus on valmis tutkimaan mahdollisuuksia rekisteröidä kansallisten vähemmistöjen äidinkieli. Ruotsinsuomalaiset järjestöt ovat jo kauan toivoneet laajempaa kielitilastointia valtiolta, mutta henkilötietolaki on estänyt tämän. Esimerkiksi meänkieliset ja juutalaiset suhtautuvat kielitilastointiin epäluuloisesti.
DO: Ei tarkkoja tilastoja
STR-T: ”Me kyseenalaistamme”
- Tavoitteena on saada selville, kuinka moni kuuluu vähemmistöön tai puhuu vähemmistökieltä, jotta vähemmistöpolitiikkaa voitaisiin suunnitella konkreettisista lähtökohdista, syrjintäasiamies DO:n selvittäjä Yaman Al-Zubaidi sanoo.
Ruotsinsuomalaiset myönteisiä
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta on jo entuudestaan myönteinen laajempaan, mutta vapaaehtoiseen kielitilastointiin. Heidän mielestään olisi tärkeää tietää kuinka paljon vähemmistökielisiä ihmisiä on ja missä päin.
Tällä hetkellä Ruotsissa ei ole tarkkoja tilastoja esimerkiksi suomenkielisten määrästä tai vähemmistöjen suuruudesta.
Euroopan neuvosto pitää tätä ongelmallisena ja toteaa, että Ruotsin tulisi tietää tarkemmin kuinka isot vähemmistöryhmät todellakin ovat.
Sekä Ruotsin että Suomen henkilötietolain mukaan etnistä taustaa ei saa rekisteröidä. Mutta maat tulkitsevat lakia eri tavalla, ja Suomessahan tilastoidaan äidinkieltä, kun taasen Ruotsissa nähdään että kielen tilastointi voi paljastaa henkilön etnisen taustan.
Muut vähemmistöt kielteisiä
Ruotsissa muut vähemmistöt eivät suhtaudu ajatukseen kielen rekisteröimisestä myönteisesti. Esimerkiksi Tornionlaaksolaisten järjestö STR-T on hyvin epäluuloinen.
- Tällaista rekisteriä, me kyseenalaistamme kovasti. Siinä on oltava oikein hyvät perustelut ennen kuin me suostumme sellaiseen, puheenjohtaja Tore Hjorth sanoo.
Tore Hjorthin mielestä on tärkeä selvittää tarkemmin, miksi kieliä ja vähemmistöja halutaan tilastoida. Hän ei ole varma siitä, miten tilastointi edesauttaisi vähemmistöjen tilannetta Ruotsissa ja toteaa, että monella vähemmistöryhmällä on tuoreessa muistissa miten heitä on aikaisemmin syrjitty ja leimattu.
- Voin ajatella että monet vähemmistöt eivät suostu tällaiseen, ja mielestäni siksi ei pitäisi suostua sellaiseen tilastointiin. Jos ruotsinsuomalaiset haluavat tilastointia, niin sittenhän sen voisi ratkaista sillä lailla että tilastointi koskee ainoastaan suomenkielisiä.
Yaman Al-Zubaidi huomauttaa, että kielitilastointi olisi vapaaehtoinen. Hän toteaa, että vaikka pelkästään suomenkielisten ja ruotsinsuomalaisten tilastointi olisi mahdollista, se vaatisi kuitenkin harkittua päätöstä:
- Se ei ole mahdotonta, mutta en voi vastata kysymykseen lopullisesti nyt. Meidän pitää keskustella asiasta kaikkien vähemmistöjen kanssa.
Annika Lantto
Onko Suomessa mahdollista itse päättää ilmoittaako äidinkieleksi jommankumman kahdesta kansalliskielestämme?
Voiko Suomessa muuttaa äidinkielensä helposti netissä vaikka joka päivä?
Tämä on ilmeisesti nettifennoille liian hankalaa käsittää ja innokkaimmat (Galnen) ovat jo pää punaisena valittamassa Vatikaaniin segregaatiosta. On siinä naurussa pitelemistä.
Miksi vaihtaa äidinkieltä rekisteriin?
Mitä on syy vaihtoon?
Parasta poistaa koko merkintä rekistereistä, jonka jälkeen merkinnän vaihtaminen on tarpeetonta.
Kannattaa valittaa asiasta Euroopan Neuvostoon, Ei siellä mitään valituksia käsitellä, valittaa kannattaa kuitenkin.
Valtamedia kertoo mielellään, kuinka samanlaiset systeemit pohjoismaissa ovat.
no, eivätpä ole...