Mihin se katosi

ikävöin sitä tunnetta kun sinuun rakastuin, menin naimisiin, saimme lapsia ja elimme täysillä. Mutta nyt sinua mieheni ei kiinnosta juuri mikään. Tunnen olevani itsestäänselvyys. Ilta saapuu ja ympärillä on hiljaisuus. Taustalta tietenkin kuuluu tasainen kuorsaus. Mitä se elinikäinen rakkaus on? Tunnen olevani sinun paras ystäväsi. Sitäkö se on. Minä haluan elää enkä muumioitua kotiin. Kyllä minä sinua rakastan, mutta onko se rakkaus vain sitä, että nukumme samassa sängyssä ja tietenkin silloin tällöin muutaman minuutin kestävä yhtyminen toisiimme.
Intohimo, huuma, läheisyys, kainalossa olo..niin ...mihin se on kadonnut...
Taputat takapuolelle ja sanot minun vaimo...ja minä halaan sinua ja sitten räps se hetki päättyy lyhyeen.
Elokuvat täynnä halailua, kainalossa kyyhöttelyä..ihmisuhdeoppaat kertovat, että suhdetta täytyy hoitaa..niin miten...en halua olla se joka aina hoitaa suhdetta...
Puhun näistä asioista rakas mieheni silloin tällöin sinulle, mutta sinä sanot, että hyvähän meillä tässä...niin..mutta et tiedä miten usein mietin näitä asioita
itsekseni ja mieli on surullinen..no siihen tietenkin auttaa pari salaa puristettua kyyneltä ja no joo nyt nukkumaan....
6162
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Öitä vaan sinne arkisen rakkautenne parisänkyyn.
Rauhallisia, hartaita liikkeitä ja 5 minsan pikatykitys.
Sitten kiltisti silmät kiinni.
Ja aamulla töihinlähtö ilman suukkoja, mitäs niitä nyt vanha pari enää toisilleen tuhlaamaan.
Turhamaistahan se olisi ja naurismaan aidatkin ja pukit kaalimaiden vartiojoina sille naureskelisivat selkänne takana.
On se vaan sellainen haölavatun pakana-maan lähetys tuo lähetyssaarnaaja-asennossa keikkuva ukko.
Aina sama juttu ja samat sävelet, kukapa ei sellaiseen tyrttyisi ja lopen kyllähtäisi.
Ikuinen kitinä ja ainainen natina, marina.
Murista ei osaa sillä edes maha.
Ja joo nyt nukkumaan....

Äänestä

Saatte täyden rauhan etsiä sitä ihan keskenänne. Koko loppuelämä teille aikaa olla ihan kahdestaan arjessanne. Vain te kaksi ja rakkautenne.

Äänestä

Kuulostaa hyvältä parisuhteelta.
Niitä ei näinä moraalisen rappeutumisen ajalla paljon löytyne.
On mieltä ylentävää lukea että joillakin on nopea akti ja rauhallinen suhde.
Ei muuta kuin jatkoja vaan teille.

Äänestä

Kun näitä kirjoituksia lukee,ei voi kun ihmetellä kuinka paljon on naisia jotka elävät hellyyden ja läheisyyden puutteessa suhteissaan..mikä ihme niitä miehiä vaivaa,eikö kannattaisi ihan jo omankin onnellisuutensa takia antaa sille naiselleen rakkautta?Rakkaus kun näkyy myös niissä arjen kosketuksissa,halauksissa ja pusuissa..ei luulisi olevan niin vaativa ponnistus kun niillä on kuitenkin niin kovin suuri vaikutus suhteeseen,molempien hyvinvointiin.Eivätkö miehet todella ymmärrä tätä,vai onko se vaan välinpitämättömyyttä ja kykenemättömyyttä nähdä asian tärkeyttä..?

Äänestä
  • Luulenpa, että vikaa löytyy molemmista osapuolista. Aina se on kahden kauppa. Se mikä monella alkaa tökkiä, on "ruuhkavuodet", pienet lapset, työt, valvomiset... Ei jaksa enää huomioida sitä toista kuten ennen. Ja tää koskee sekä miehiä että naisia. Valitettavasti tässä kavereiden liittoja (oman lisäksi) seuranneena olen todennut, että on naisissakin vikaa. Siinä myös, mihin halutaan panostaa. Mikä koetaan tärkeäksi. Naiset lankeaa myös monesti nalkuttamiseen ja inhottavaan äänensävyyn, väsyneenä toki mutta ei se ole lieventävä asianhaara. Ei semmoista känisijää tee milei mennä halailemaan.

    Äänestä

Voi päätellä, että rakastat miestäsi ja sinulla on häneen tunteita, koska haluaisit hänen läheisyyttään. Minä taas en halua itse olla mieheni lähellä, koska se ei tunnu enää miltään ja suutelukin on vastenmielistä. En tavallaan enää rakasta intohimoisesti.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


sellaista minun eläm kirjoitti:

ikävöin sitä tunnetta kun sinuun rakastuin, menin naimisiin, saimme lapsia ja elimme täysillä. Mutta nyt sinua mieheni ei kiinnosta juuri mikään. Tunnen olevani itsestäänselvyys. Ilta saapuu ja ympärillä on hiljaisuus. Taustalta tietenkin kuuluu tasainen kuorsaus. Mitä se elinikäinen rakkaus on? Tunnen olevani sinun paras ystäväsi. Sitäkö se on. Minä haluan elää enkä muumioitua kotiin. Kyllä minä sinua rakastan, mutta onko se rakkaus vain sitä, että nukumme samassa sängyssä ja tietenkin silloin tällöin muutaman minuutin kestävä yhtyminen toisiimme.
Intohimo, huuma, läheisyys, kainalossa olo..niin ...mihin se on kadonnut...
Taputat takapuolelle ja sanot minun vaimo...ja minä halaan sinua ja sitten räps se hetki päättyy lyhyeen.
Elokuvat täynnä halailua, kainalossa kyyhöttelyä..ihmisuhdeoppaat kertovat, että suhdetta täytyy hoitaa..niin miten...en halua olla se joka aina hoitaa suhdetta...
Puhun näistä asioista rakas mieheni silloin tällöin sinulle, mutta sinä sanot, että hyvähän meillä tässä...niin..mutta et tiedä miten usein mietin näitä asioita
itsekseni ja mieli on surullinen..no siihen tietenkin auttaa pari salaa puristettua kyyneltä ja no joo nyt nukkumaan....

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu