Sillä aikaa kun biologit miettii tätä niin kysympä täältäkin.
Onkohan mahdollista peinikokoisen ja suurikokoisen koiran saada pentuja???Mikä on geneettinen raja kokoeroissa???
Mietimme että missä menee raja että luonto hyväksyy kokoeron.
Onko kellään esimerkkejä suurista kokoeroista mistä on tullut eläviä pentuja?
Onkohan mahdollista peinikokoisen ja suurikokoisen koiran saada pentuja???Mikä on geneettinen raja kokoeroissa???
Mietimme että missä menee raja että luonto hyväksyy kokoeron.
Onko kellään esimerkkejä suurista kokoeroista mistä on tullut eläviä pentuja?
Vastaukset 9
Vanhimmat
mutta voisi kyllä luulla, että pienikokoinen narttu ei voisi saada pentuja isonkoiran kanssa, esim perhoskoira&berhandialainen :), olen tavannut villakoia(kk) ja karjalankarhukoira = keskikokoa suurempi yksilö.
no mulla sai labratori ja chihuhua pennut..kaikenkaikkiaan 3,labbis oli emä.että seemmonen..
nyt kannattanut miettiä hetken aikaa, ennenkuin vastaa jotain näin mahdotonta!
Kyllä luonto keinot keksii, jos uros ja narttu haluavat oikeasti lisääntyä. Mäyräkoira-sakemanni on yksi kummallisimman näköisistä risteytyksistä mihin olen törmännyt.
Pienen koiran kohtuhan venyy uskomattomiin mittoihin joten mielestäni se ei ole ongelma se kantoaika vaan synnytys.
Paremin onnistuu niin päin että uros on pieni, narttu iso. Onhan niitä mäyris-sakemannisekoituksiakin olemassa :)
mikä on pienin emä joka on pystynyt tekemään elävät pennut kokoonsa nähden suuremman uroksen kanssa.
Ei muuta kun galluppia pystyyn, laitat ersim. lemmikkipalstoille päivän peiliin, tänne, ym koira/eläinfoorumeille.
Geneettisesti siinä ei ole mitään rajoitusta. Rajoitukset tulevat fyysiseltä puolelta. Koirien kromosomit käy aivan hyvin toisiinsa rodusta riippumatta. Rotuerot määräytyvät geeneissä. Tietääkseni alle 1% geeneistä ratkaisee sen. Näillä sivuilla oli tuossa joskus heinä- elokuussa voimakkaine mielipiteineen "riitaa haastamassa" todellinen alan asiantuntija. Pystyin tunnistamaan hänet niiden monien vihjeiden perusteella joita hän itsestään antoi. Tiedän hänet ja olen usein nähnyt, mutta en ole tuttava. Hän oli won Hurtta. Hän varmaan pystyisi luettelemaan geenien numerotkin missä mitkäkin rotuerot on.
Meidän poika kääpiöpinseri astui collien, syntyi eläviä pentuja. Eivät ole vielä kuin 5 vk ikäisiä, joten lopullisesta koosta emme tiedä. Karva on jotain pitkän ja lyhyen väliltä, korvat lupsuttaa, ainakin vielä. Koirat oli tosi ovelia että saivat homman onnistumaan. Poika kiipesi sohvalle onnistuakseen. Huomasimme kun istuimme keittiössä kahvilla, että olkkarissa on jotain tekeillä, kun lopulta ehdimme hätiin, oli pikku gigolomme jo "jäänyt kiinni" ja uhkasi pudota sohvalta roikkumaan pippelinsä varaan! Ei auttanut muu kuin pidellä poikaa omin käsin niin kauan että irtoaminen tapahtui ilman loukkaantumisia. Ensin ajttelimme, että mitään ei tule syntymään juuri kokoeron takia, mutta kun tytön tissit alkoi turvota aavistimme että jälkikasvua on tulossa. Eläinlääkäri varmisti, että kolme pentua on tulossa. Pentujen vähäinen määrä selittyi kuulemma sillä että tyttö on jo sen verran iäkäs, että munasoluja ei enää irtoa entiseen malliin (8 vuotias). Luulimme jo että tyttö on pentunsa tehnyt (synnyttänyt 2 puhdasrotuista pentuetta) ja tarkoitus oli leikkauttaa se nyt syksyllä. Mutta leikkaus sitten siirtyi, kun nämä rakkauslapset sitten syntyivät. Emo on innoissaan ja haluaa koko ajan hoivata pikkuisiaan. Isä on osallistunut lasten hoitoon opettamalla ne mm. paperille pissille ja leikkimään koirien leikkejä. MAhtavia otuksia.