Terho selittelee joka tuutissa että pakkoruotsi on poliittisen lehmäkaupan tulos. Hän väittää myös että pakkoruotsi syntyi tuon lehmänkaupan takia. Se on hyvin outu tulkinta tapahtuneesta.
On totta että oli olemassa esitys jonka mukaan pakkoruotsi ei olisi sisältynyt paeruskouluun, mutta se äänestetiin kumoon todella selkein numeroin.
Mutta se ei ole totta että pakkoruotsi olisi syntynyt peruskoulun yhteydessä. Peruskolu oli jatkumo oppikoulumallille ja pakkoruotsi on ollut mukana jo yli 120 vuotta oppikoluissa.
MUTTA peruskoulumalissa pakkoruotsia kavennettiin, eikä suinkaan synnytetty. Oppikoluissa se oli ollut joko viisi tai kahdeksan vuotta. Nyt se on joko kolme tai kuusi vuotta, riippuen siitä jatkaako lukioon vai ei.
Peruskoluuudistuksessa kansalaiskoulu romutettiin jolloin kaikki kävisivät oppikoulumallisessa kolussa. Kaikki saisivat samat mahdollisuudet hankki valmiuksia ja yleissivistystä - ja luoda uraa. Oppivelvollisuus tuli yhdeksänvuotiseksi kaikille oppikolumallimme mukaiseti.
Peruskolu oli siis jatkumo oppikolumallille ja pakkoruotsi on ollut mukana jo yli 120 vuotta. MUTTA peruskoulumalissa pakkoruitsia kavennettiin, eikä suinkaan synnytetty.
Pakkoruyotsista on äänestetty paiin otteeseen sen jälkeenkin, jha se on säilynyt murskaluvuin. Sen puolesta on äänestetty yli puoluerajojen ja hallitus-oppositiolinja ja ilman puoluekurikäskyä.
Se siis ei ole yhden pikkupuolueen aikaansaannos, vaikka vihanlietsojat mielellään haluavat sellaisen kuvan asiasta antaa.
On totta että oli olemassa esitys jonka mukaan pakkoruotsi ei olisi sisältynyt paeruskouluun, mutta se äänestetiin kumoon todella selkein numeroin.
Mutta se ei ole totta että pakkoruotsi olisi syntynyt peruskoulun yhteydessä. Peruskolu oli jatkumo oppikoulumallille ja pakkoruotsi on ollut mukana jo yli 120 vuotta oppikoluissa.
MUTTA peruskoulumalissa pakkoruotsia kavennettiin, eikä suinkaan synnytetty. Oppikoluissa se oli ollut joko viisi tai kahdeksan vuotta. Nyt se on joko kolme tai kuusi vuotta, riippuen siitä jatkaako lukioon vai ei.
Peruskoluuudistuksessa kansalaiskoulu romutettiin jolloin kaikki kävisivät oppikoulumallisessa kolussa. Kaikki saisivat samat mahdollisuudet hankki valmiuksia ja yleissivistystä - ja luoda uraa. Oppivelvollisuus tuli yhdeksänvuotiseksi kaikille oppikolumallimme mukaiseti.
Peruskolu oli siis jatkumo oppikolumallille ja pakkoruotsi on ollut mukana jo yli 120 vuotta. MUTTA peruskoulumalissa pakkoruitsia kavennettiin, eikä suinkaan synnytetty.
Pakkoruyotsista on äänestetty paiin otteeseen sen jälkeenkin, jha se on säilynyt murskaluvuin. Sen puolesta on äänestetty yli puoluerajojen ja hallitus-oppositiolinja ja ilman puoluekurikäskyä.
Se siis ei ole yhden pikkupuolueen aikaansaannos, vaikka vihanlietsojat mielellään haluavat sellaisen kuvan asiasta antaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Viime aikoina käyty keskustelu osoittaa, että velvollisuus ruotsin opiskeluun on mitä suurimmassa määrin poliittinen kysymys. Rkp:n taholta on sanottu suoraan, että ruotsinkielisyyden säilyminen edellyttää, että suomenkieliset osaavat ruotsia. Toisen mielipiteen mukaan valtio voi vaatia kansalaisiaan opiskelemaan ruotsia. Siitä mitä nuorille olisi hyväksi ja mitä he tarvitsisivat ei juuri keskustella, esitetään vain mutu-mielipiteitä vakaumuksen rintaäänellä. Opiskelijan kannalta järkevät perustelut pakkoruotsille puuttuvat.
Ruotsia on opiskeltu suomalaisissa oppikouluissa niin kauan kuin oppikouluja on ollut. Oppikoulua kävi vain osa kansasta ja ylioppilaaksi kirjoitti heistäkin vain osa. Silti suomi oli kaksikielinen ja ruotsia osattiin, koska sitä tarvittiin. Nyt ei enää tarvita samalla tavoin
Vuonna 1993 vähennettiin ruotsin oppitunteja jotta saataisiin ruotsi pysymään pakollisena aineena ylioppilaskirjoituksissa. Hölmöläisten hommaa, jos mikään. Piti opiskella, mutta ei kuitenkaan opittu niin kuin piti.
Jos ruotsin pakollisuus poistuu, niin suosittelen että koululaiset valitsevat ruotsin kielen viimeistään lukiossa, opiskelijan taipumuksista riippuen. Kolmessa vuodessa oppi ruotsin ihan hyvin, jos kiinnostaa.
"ruotsin opiskeluun on mitä suurimmassa määrin poliittinen kysymys"
Mikäköhän lainsäädännöllinen kysymys EI ole poliittinen? Miksi tuota itsestäänselvyyttä toistetaan - en ymmärrä sen taktista merkitystä.
"Rkp:n taholta on sanottu suoraan, että ruotsinkielisyyden säilyminen edellyttää, että suomenkieliset osaavat ruotsia."
Ja niin sanotaan kaikkien muidenkin puolueiden taholta. Miksi vain yksi pieni puolue nostetaan tikun nokkaan? Siksi pakkotuotsiäänestyksissä kautta aikain luvut ovat olleet murskaavan ylivoimaisia.
"Siitä mitä nuorille olisi hyväksi ja mitä he tarvitsisivat ei juuri keskustella"
No juuri siitähän keskustellaan. Ja juuri siitähän on kyse. Ja juuri sitä silmällä pitäen eduskunta tekee päätöksensä. Taas täysin outo väite.
"Opiskelijan kannalta järkevät perustelut pakkoruotsille puuttuvat."
Väite on väärä. Perusteluja on itsestäänselvästi vaikka kuinka monta. Ainoa kysymys on painavatko ne enemmän kuin perustelut vastaan. Eduskunnan suuren enemmistön meilestä tähän asti ovat painaneet enemmän, mutta maailma muuttuu.
"Silti suomi oli kaksikielinen ja ruotsia osattiin, koska sitä tarvittiin. Nyt ei enää tarvita samalla tavoin"
Kyllä sitä tarvittaisiin jos osattaisiin. Oppikolussa pakkoruotsi oli viisi tai kahdeksan vuotta. Peruskoulun alkuvaiheessa sitä luettiin paljon enmmän kuin nyt. Viimeiset viivitoista vuotta suurin osa ovat lukeneet vain minimimäärän ja viimeiset kymmenen suuri osa on jättänyt lukiossa kitjoittamatta. Tämä on rapauttanut kielitaidon. Saman kohtalon on kokenut myös ranska, saksa, espanja ja venäjä.
Jos tuohon halutaan parannus niin lisäopetus ja oppimuotojen tehostaminen on luonnollinen. Siis JOS halutaan. Se on sitten poliittinen arvopäätös.
"Hölmöläisten hommaa, jos mikään. Piti opiskella, mutta ei kuitenkaan opittu niin kuin piti."
Tuo oli siis poliittinen kompromissi. Kyllä silläkin olisi pärjätty, ellei kieltenopetus kaikinensa olisi mennyt lamaan, ja ellei yo-pakollisuudesta olisi luovuttu. Ruotsi ei siis suinkaan ole ainoa kieli jonka taso on sukeltanut.
"Kolmessa vuodessa oppi ruotsin ihan hyvin, jos kiinnostaa. "
Jep, mutta alakoulussa oppii vieläkin helpommin riippumatta siitä kiinnostaako se.
"niin suosittelen että koululaiset valitsevat ruotsin kielen viimeistään lukiossa"
Suosittelusta ei ole viimeisen viidentoisra vuoden aikana ollut paljon apua. yhä suurempi osa on vetänyt kieltnopiskelun minimiin. Minun aikanani liki kaikki valitsi ranskan tai saksan jo kahdennaksella. Ja melkein kaikki myös kirjoitti ne ylppäreissä.
Ruotsinkielisisä kouluissa ei siis ollut juuri valinnasuuksia; pakkosuomi tuli kolmannella ja jatkui siitä loppuun asti, pakkoenglanti tuli neljännellä jatkuen loppuun, kasilla saattoi valita saksan ja ranskan välillä jos asui isossa kaupungissa, muuten oli vain jompikumpi. Silloin sai myös jättää ranskan tai saksan aloitettavaksi lukioon, mutta juuri kukaan ei tehnyt niin. Nykyään suurin osa tekee niin, ja suurin osaa jättää sitten kuitenkin lyhyen saksan/ranskan vielä kirjoittamatta ylppäreissä, joten mitään pakkoa varsinaisesti oppia ei ole. Sama minmimäärä siis vallitsee nykyään myös ruotsin suhteen, ja yhä useampi jättää kirjoittamatta.
Vain englantia siis osataan samassa määrin tai hiukan paremmin kuin ennen, mutta sitäkään ei ole pakko kirjoittaa joten tuo saatta ajan myötä heikentää tuloksia myös englannissa ellei se jo ole tapahtunut. Kielivaranto on siis supistunut, ja eristyisesti suomenkielisten osalta., vaikka pakkoruotsia on vähennetty.
Siksi tulisikin tehdä kunnon remontti. Alakouluun ykköäsestä lähtien paljon kielipainoteisiempi, ja sitten yläasteella luetaan enemmäin reali- ja luonnontieteellisiä aineita. Se olisi biologisesti järkevä ratkaisu joka huomioisi lasten luontaisia herkkyysjaksoja. Opetus olisi luontevampaa ja vasta myöhemmin mietittäisiin kielioppia ja erityissanastoa.
Yo-kokeiden valinnaisuutta tulisi ainakin jossain määrin karsia, koska nykyinen valinnaisuus heikentää oppimistuloksia melkein kaikissa aineissa. Treveysoppi on yksi suosituimmista aineista. Kursseja on vain kolme ja kirjat ovat ohuet. Se että pisteitä pääsykokeissakin saa erittäin vähän tulee sitten monelle ikävänä yllätyksenä. Tuollaisisa laiskuusloukkujako me haluamme lapsillemme virittää?
Valinnaisuus on siis sekä taloudellisesti että oppimistuloksia silmällä pitäen hyvin kyseenalaista. (enkä nyt siis erityisesti ajattele mittän tiettyjä aineita, ettei vaan joku intoutuisi tunteelliseski ja jättäsi aivo narikkaan)
Kuule sie raattooko, ee tönkkörootsi oo mittää sivistystä, se oo epäsivistystä.
Eläkä ennee höpise soomerootsalaesesta sivistyksestä, ee se oo mittä sivistytä, eekä tule iikkiinä olemmaankaa, ee myö semmoosta tarvii.
Oliko se nyt niin että vastuu siirtyy kuulialle?
Meidän oppikoulussa alettiin lukea joko englantia tai saksaa 1940-50 luvulla. Niitä luettiin 5 vuotta, sitten 6:nella luokalla tuli ruotsi kolmeksi vuodeksi saksan tai englannin kanssa.
"Meidän oppikoulussa alettiin lukea joko englantia tai saksaa 1940-50 luvulla. Niitä luettiin 5 vuotta, sitten 6:nella luokalla tuli ruotsi kolmeksi vuodeksi saksan tai englannin kanssa. "
Oletko varma ettei kuudenella aloitettu kieltä luettu oppikolun loppuun, joko viitoselle (nykyiselle ysille) tai kahdeksannelle luokalle (nykyään lukion kolmonen)?
Ainakin ruotsinkielisellä puolella kaikki aloitetut kielet jatkoivat aina joko vitoselle tai kasille. Suomenkieli tuli kansakoulun kolmanella ja englanti kansakoulun neljännellä. Saksa tai ranska tuli oppikolun neljännellä. Jos jatkettiin lukioon niin kaikki jatkui myös läpi lukion. Ja minä olin kuitenkin n.k. matemaattisella linjalla. Saatan muistaa väärin, ja sitäpaisti kävin kouluni pääosin 1970-luvulla joten tuleva peruskoulu saattoi sotkea meidän tilannettamme.
Joka tapauksessa silloin luettiin paljon enemmän kieliä kuin nykyään. ja käytännössä myös kirjoitettiin kaikki kielet ylpääreissä, joten syytä oli myös osata eikä vain käydä tuneilla.
Jo tuolloin oli liikaa pakkoruotsia ja nykyään se on vielä perusteettomampaa.
Siis mikä on pointtisi?
"Mutta se ei ole totta että pakkoruotsi olisi syntynyt peruskoulun yhteydessä. Peruskolu oli jatkumo oppikoulumallille ja pakkoruotsi on ollut mukana jo yli 120 vuotta oppikoluissa."
Tässä sinulle jatkumoa:
-kieliasetus 1863
-lisää 1902
-pakollinen yo-kirjoittaminen päättyy
-kansalaisaloite
-pakkoruotsin poisto
-suomi maan viralliseksi kieleksi
"Peruskolu oli siis jatkumo oppikolumallille ja pakkoruotsi on ollut mukana jo yli 120 vuotta. MUTTA peruskoulumalissa pakkoruitsia kavennettiin, eikä suinkaan synnytetty."
Tämä todistaa sen että oikeaan suuntaan ollaan matkalla mutta vauhti on ollut hidas. Seuraava luonnollinen askel on poistaa pakkoruotsi opetuksesta kaikilta tasoilta virkamiesruotsin vaatimusta myöten.