Ehkä silloin muistat minut...ehkä silloin uskallat myöntää tunnistaneesi minut, ehkä. Siihen saakka turvallista matkaa suojelusenkelin siipien suojassa.
Jonain päivänä sinäkin vielä huomaat
kaiken tarkoituksen
7309
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä minä Sinut muistan ja myönnän tunnistaneesi - ainakin joskus.
Mä kyllä haluaisin tehdä sitä matkaa sua suojaten, käteni sun ympärille kietoen. No jos totta puhutaan... niin sun suojiin vastavuoroisesti joskus nukahtaen, siellä pehmeissä, lämpimissä paikoissa tuhisten. Mä haluaisin joskus olla sun penkki jolle istut :)
ap on kysynyt vasta livenä.
hänen siipien suojaan, olen kaiketi tunnistanut hänet täältä mutta sitten kaikki seonnut kun lukenut kaikenlaista. Ja edelleen en unohda en lopeta...Miksi päästät minusta irti, älä päästä irti..pyydän..
Kuin minulta..
kuvittelin hänen olevan täällä..
hän antaa minun olla ja mennä. Ja minuun sattuu.. kun hän ei uskonutkaan. Tuntuu, etten koskaan ole näin vahvasti tuntenut.
silmät aukeavat ja se kaikki tulee vastaan kuin hyökyaalto, varoittamatta ja ennalta arvaamatta, kuitenkin tiedostaen, että tätä on aina hakenut.
Sitä ihmistä, ketä nyt ja tätä kirjoittaessani mietin, Häntä rakastan, kyllä Hän sen tietää, ei vain enää pidä yhteyttä, vaikka tietää miten minun ♡ itkee Hänen vuokseen,,,
Kyllä minä sinut tunnistin - jo ensimmäisestä lauseesta.
Tuli kuin hyöky.
Muistan sinua ihan joka ikinen päivä.
Käänsit minulle selkäsi ja kunnioitan sitä päätöstä.
En ymmärrä tämän tarkoitusta, mutta elän tämän kanssa.
Olisimpa rakastunut sellaiseen joka haluaa pysyä luonani, onnellisesti.
Turvallista matkaa, onnea tiellesi
Oletkohan ap nyt itsekään oikein ymmärtänyt kaiken tarkoitusta?
Itselleni tulee mielikuva, että sullakin on vielä homma vähän niin kuin puolivälissä.