että täällä ei ainaan viisaamaksi tule.
Syyttävä sormi on niin suuri, että ei ole tosikaan! Ota malka pois omasta silmästäsi, niin voit ottaa rikan toiselta! Olipa kyse mistä vaan -hyväksikäytöstä tms, miksi annoit niin tapahtua? Jokin sellainen sinussa on, että annoit sen tapahtua! Hoidata se kuntoon ja tule viisaammaksi! Ei se ruikuttamalla parane!
Jospa yrittäisitte todella rakentaa elämäänne narsistin jälkeen kuin aikuiset ikään eikä ruotia asioita, joilla ei vaan ole merkitystä! Hänkään ei välittänyt, miksi tekään?? Olkaa viisampia!
Näin toimiii aikuinen ihminen!
Jos muulla ei ole merkitystä, menkää terapiaan. Saatte kohdata myös itsenne! Kaikella on tarkoitus -vanha kansa sanoo, että sota ei koskaan riehu yksin.
Muistakaa nyt se 90 vuotaan elämän ohje: Ei saa provosoitua, kun provosoidaan! Miettikäähän minkä viisauden tuo pitää sisällään!
Syyttävä sormi on niin suuri, että ei ole tosikaan! Ota malka pois omasta silmästäsi, niin voit ottaa rikan toiselta! Olipa kyse mistä vaan -hyväksikäytöstä tms, miksi annoit niin tapahtua? Jokin sellainen sinussa on, että annoit sen tapahtua! Hoidata se kuntoon ja tule viisaammaksi! Ei se ruikuttamalla parane!
Jospa yrittäisitte todella rakentaa elämäänne narsistin jälkeen kuin aikuiset ikään eikä ruotia asioita, joilla ei vaan ole merkitystä! Hänkään ei välittänyt, miksi tekään?? Olkaa viisampia!
Näin toimiii aikuinen ihminen!
Jos muulla ei ole merkitystä, menkää terapiaan. Saatte kohdata myös itsenne! Kaikella on tarkoitus -vanha kansa sanoo, että sota ei koskaan riehu yksin.
Muistakaa nyt se 90 vuotaan elämän ohje: Ei saa provosoitua, kun provosoidaan! Miettikäähän minkä viisauden tuo pitää sisällään!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jotkut tosiaan tahtovat pitää sitkeästi kiinni näkemyksestään, että narsistin uhrin olisi oltava läheisriippuvainen (jonkunlainen persoonallisuushäiriö myös), tai sitten joku käänteisnarsisti tms.
Minä olen sitä mieltä, että jokainen ihminen on jollakin tavalla heikko, ja eilen ja tänään olen kirjoittanut useaan otteeseen Mika Waltarin näytelmästä Gabrien tule takaisin ja sen selväkielisestä ja mutkattomasta sanomasta, että rakkaudennälkä riittää röyhkeälle keinoja kaihtamattomalle narsisti-psykopaatille tieksi vastakkaisen sukupuolen sydämeen...
Eli jonkunasteinen yksinäisyys ja ehkä vähän säästöjä kirstunpohjalla houkuttelee näitä sydämettömiä metsästäjiä kun hunaja mehiläisiä... Siinä ne suurimmat sairaudet loppujen lopuksi taitavat olla.
Mielestäni jos joku kokee olevansa sairas tai jotenkin syyllinen että on halunnut tietentahtoen viattoman narsistiparan loukkuunsa napata, niin hän voi sitten puida omia ongelmiaan niin kuin parhaaksi näkee. Mutta ei voi muita palstalaisia ja narsistien uhreja sitten taas syyttää omista ongelmistaan. Vai?
Niinpä. täytynee katsoa tuo elokuva, niin tiedän mistä puhut..Kuka täällä muka vahva on? Ei ainakaan se kovaäänisin ja se, joka siltä eniten vaikuttaa! Se on heikoin!
Eli lopulta kyse on vain ja ainoastaan rakkaudesta eikä muusta?
No, sodassa ja rakkaudessa kaikki lienee luvallista.... Rakkaus on rakkautta, jota ei kukaan koskaan ole vielä käsittänyt, turhaa niin turhaa tai sitten jotakin taivaallista, mutta satuttavaa joka tapauksessa, jos se jää yksipuoliseksi.Tai vaikka sattuisikin olemaan molemminpuolista, niin se voi silti satuttaa...
Eri asia on sitten se kaikki muu vallan käyttö ja manipulointi??!! Vai onko sittenkin kaikki turhaa ja lopulta siinäkin kyse vain rakkaudesta♥
"Eri asia on sitten se kaikki muu vallan käyttö ja manipulointi??!! Vai onko sittenkin kaikki turhaa ja lopulta siinäkin kyse vain rakkaudesta♥ "
Nimenomaan rakkautta voi käyttää aseena... mikä on tietysti erityisen julmaa.
Ketjun aloittaja, besserwisser-asenteella itsensä verhonnut henkilö, voisi puolestaan pohtia, miksi häntä ärsyttää ja häiritsee se, että ihmiset kirjoittavat täällä traumaattisista kokemuksistaan? Oletko kenties kontrollifriikki täydellisyyden tavoittelija?
Oliko tuo nyt asiallinen kommentti? Ai niin, sori, kukin kirjoittakoon mitä haluaa...
On mielenkiintoista, kun tunnistaa yhden piireteen, alkaa nähdä niitä sekä itsessään että kaikissa ympärillään. Analysointi vaatii kuitenkin aikaa, joten senkun kukin kirjoittaa traumoistraan. Joillekin tämä kanava voi olla ainoa tapa saada kertoa asioista, kun ystäviä ei ole tai kenellekään lähipiirissä ei uhriksi joutumisen häpeästä kehtaa asiasta puhua.
Keskustelu jatkukoon! Annettakoon arvoa myös eriävillekin mielipiteille.
Tiedän että olen sellainen -knoppitiedon omaksuva viisastelija , heh, mutta ei sen niin vakavaa tarvitse olla -mua huvittaa tämä piirre itsessäni, vältän tätä keskusteluissani tuolla maailmalla :) *toivottavasti joku ymmärtää huumoriani*
Ei minua ärsytä mikään, ei nämä täällä käydyt keskustelut ja olen aika kaukana kontrollifriikistä -mä menen hyvin pitklti vapaalla ja täydellisyyden tavoittelu -voi voi!
Mutta mulla ei ole enää tunteista jäljellä kuin tietoisuus joskus olleesta elämänilosta, mutta mä olen hyvä negatiivisten takaiskujen sanoittaja ( ei ehkä tätäkään, riippuu asiasta) ja kuuntelija että vertaistuen antaja, mutta kannattelijaksi minusta ei ole.
En anna itsestäni mitään minnekään, koska olen tyhjä. Tai en pysty siihen. Riittämättömyyden kehä! Toivon vaan että joku olisi niin vahva, että olisi kiitollinen siitäkin vähästä ja en tuputa itseäni juuri siitä syystä että pelkään hänen jäävän tyhjän päälle, jos hän tarvitseekin enemmän tukea.
"Olipa kyse mistä vaan -hyväksikäytöstä tms, miksi annoit niin tapahtua? Jokin sellainen sinussa on, että annoit sen tapahtua!"
Tämä lainaus aloittajalta kertoo mielestäni täydellisesti, mitä hänellä on mielessään. En tiedä, onko ilmiö yleismaailmallinen, mutta suomalaiset ovat ainakin mestarillisia itsensä ruoskijoita.
Ei ole kovin kauaa siitä, kun alkoholistien omaiset joutuivat pukeutumaan säkkiin ja ripottelemaan tuhkaa päälleen... Häpeä, tuska, itseinho tunne kelpaamattomuudesta oli heille tuttu... Vasta hieman on häpeän ja tuskan verho raottunut siihenkin sairauteen. Alkoholismihan on oma itsenäinen sairautensa, mitä ei aiheuta vaimo eikä kukaan muukaan, vaan ihan itse on riippuvuus aiheutettu. Altistava geenikin on löydetty. Alkoholismista on irtauduttava itse ja itse on tehtävä päätös. Omaisen tekemiset eivät vaikuta.
Sama koskee narsismia, paitsi että narsisti itse ei voi oireitaan poistaa edes. Istuu lopullisesti hänessä, keneen on kerran juurtunut, varhaisessa lapsuudessa. Syyllinen ei löydy narsistin menneistä eikä tulevista kumppaneista.
Joillekin on vaikeaa vain laskea syyllisyyden sormi. Jotkut kaipaavat syyllisisä ja syyllisten etsintä on ehkä mennyt heillä veriin eivätkä he voi lopettaa syyllisten etsintää...
Minä näen asian toisin ( koska olen itse ollut tuon toteamuksen kohteena ). Todellakin, minähän sen tein, ei hän. Hän otti, koska avokätisesti annoin. Se olikin täysin tyhmää!
Minähän sen tein. Ei hän pyytänyt.
Sitähän minä juuri yritän sanoa, että kerrasta voi viisastua ja yrittää tutkia tuntemuksiaan, katkeruutta ja ainakin yrittää välttää saman virheen tekemistä toisten.
"Minähän sen tein. Ei hän pyytänyt."
Ahaa! Nyt ymmärrän. Vai ymmärränkö sittenkään. Meillä meni niin, että narsisti pyysi, minä en. Minä en pyytänyt, hän antoi ja otti. Hän sen teki. En minä.
Kas kun meitä ihmisiä on niin monenlaisia. Toiset on aktiivisempia kuin toiset. Jotkut aivan riivattuja.
No minä elinkin tunteella :) Pienikin ele jostakin puutteesta, minä täydensin sen.
Pieni vihje kurjuudesta, minä olin ja tein sen -sanoitta! Ja hän oli onnellinen.
Ja kaiken vesitti sitten se, että MIKSI teit -oma vika? Minä olin tyhmä!Olisi ilmeisesti pitänyt julma ja kova! Sitä olen kyllä jälkeen päin ollutkin.
" Hän otti, koska avokätisesti annoin."
Ottavathan ne. Ja antaa kuuluu. Mitään ei voi saada jos ei mitään anna. Kysymys on siitä, mitä hän sillä teki?
Suoraan kysymykseen suora vastaus: söi paremmin, eli paremmin ja voi hyvin.
Hän itse vain totesi minulle asiaa tiedustellessani että miksi annoit?
Aikaa on kulunut niin paljon noista ajoista, että kaikki, mitä on tapahtunut on jo menettänyt merkityksensä!
KAIKKI on ja tulee olemaan merkityksetöntä noille tapahtumille.
Nyt on nyt ja mennyt on mennyttä!
Mutta koko elämää, syitä ja seurauksia en ala täällä avamaan, koska se on todellakin loputtomien jatkumoiden ketju, jossa elää katkeruus. Miksi penkoa paskaa? Ei kannata!
Ahaa. Ymmärrän. Itse olen tasa-arvoihminen, liiankin. Koskaan en ole käyttänyt ketään hyväkseni taloudellisesti. Minulla on tekeminen, että ymmärrän olla oikeudenmukainen itseäni kohtaan, että otan edes jotakin. Ihan jo hyvän käytöksen vuoksi. En ala kinaamaan miehen kanssa, jos hän tahtoo tarjota jotakin.
Mutta pääpiirteissään elämä täytyy rahan puolesta elää niin, että se kestää läpivalaisun vielä vuosikymmenten kuluttuakin. Jos päästän jonkun miehen tarjoamaan itselleni tosi paljon, eli jotain todella arvokasta, täytyy miehen olla sellainen, että hänen kanssaan voin elää. Muuten en ota vastaan mitään kahvikupposta merkittävämpää...
"Kaikella on tarkoitus -vanha kansa sanoo, että sota ei koskaan riehu yksin."
Muistampa vuosien takaisen lehtiotsikon: "Nainen, varo psykopaattia! Kun riitaan tarvitaan vain yksi".
Eli revi siitä sitten.
No ei tuo ainakaan psykopaatti ole tuo minun mieheni! Vahvasti lapsuuden kokemuksissaan ja sieltä puskevan vahvan veljeyden, sisaruskateuden ja erittäin vahvan äitihahmon pauloissa ( jonka jo aikuiset tyttäret ovat avoimesti ripittäneet narskuksi, ja joka on täysin itsekeskeinen, menestynyt omalla tavallaan, vaatimaton ( muka) ja heikko, syyttää aina miestään kaikesta, mies täysi sovinisti -luonteensa orja kun ei täyttänytkään kuvitellun sen ajan miesihannetta jnejne)
Tunteisiin vetoavan, heikon ihmisen ja kuusikymmenluvun elämän tyylin ja heikon minänsä vuoksi on jopa oikeasti josku uskonut olevansa vaihdettu synnytyssalissa väärään lapseen ja uskoo olevansa tsaarin jälkeläinen! Harhaa, epätodellista ja uskomatonta!
Tämä on tosi, todellista! Narsisti? Ehkä? Omaisuutta on enemmän millä mällätä ja käyttää häikäilemätöntä valtaa etentkin poikiinsa, pöyhien, ruokkien manipuloiden ja arvostellen! Tosin omaisuus on hankittu vihalla, alistaen ja nöyryyttäen sitä toista ressukkaa, joka on yrittänyt pullistella jotenkin kokien ainaista riittämättömyyttä tuon hirmun rinnalla!
Jokainen on vihalla varustettu elämään. Vihalla tai uholla, ja elämätarinat näyttävät päättyvän nousujohteisen uran vuoksi joko kateuden, umpimielisen luonteen tai jonkun muun seikan vuoksi ainaiseen kriisiin jossakin. Kortisto tai ainainen työpaikan vaihdos ja pokkuroimaton uhoava käytös torppaavat hyvänkin työsuhteen. Häpeä, on suuri tekijä. Sen vuoksi käytös on julkeaa ja ajaa entistä suurempiin ylilyönteihin veljesten keskuudessa ja sen peittämiseksi täytyy olla entistä mahtipontisempi!
Mutta viimevuosina, meillä on jopa ollut hauskaa, kun etsimme "Häntä" mustavalkokuvista, joita neuvostoliitosta on julkaistu!
Elämä!