Kun seuraavan kerran astun VR:n lähijunaan tai mikä taajamajuna tuo nyt onkaan, niin todellakaan en halua istua junan penkkiin, jossa on joku siltä osin käytöstapoja hallitseva pitänyt omia jalkojaan vastapäisen penkin päällä kengät jaloissaan, ja täten penkki on hiekkainen ja likainen. Istuttuaan sen viisikintoista minuuttia liatussa penkissä matkatessani jompaan kumpaan suuntaan Kotkaan tai Kouvolaan, ovat vaaleat housuni tai hameeni takaliston kohdalta kaikkea muuta kuin vaaleat matkan jälkeen.
Ihmeellinen tapa tuo jalkojen pitäminen vastapäisen penkin istuimella. Jalat lattialle ja sillä siisti.
Olen matkustellut esim. Saksassa junissa, ja siellä penkit olivat siistit ja hiekattomat, ja lattiatkin suorastaan loistivat puhtauttaan, mutta eihän siellä jalkoja penkeille nostetakkaan, vaan pidetään ne junan lattialla junamatkan aikana. Tietysti voi siivouksen tasokin olla junissa aivan toista luokkaa kuin meillä täällä VR:llä.
Jos niitä hikisiä jalkoja on ihan pakko jostain syystä pitää vastapäisellä penkillä, niin miksipä ei voisi sitten pitää repussaan omaa liinaa mukanaan, ja laittaa edes sen penkin suojaksi.
Ihmeellinen tapa tuo jalkojen pitäminen vastapäisen penkin istuimella. Jalat lattialle ja sillä siisti.
Olen matkustellut esim. Saksassa junissa, ja siellä penkit olivat siistit ja hiekattomat, ja lattiatkin suorastaan loistivat puhtauttaan, mutta eihän siellä jalkoja penkeille nostetakkaan, vaan pidetään ne junan lattialla junamatkan aikana. Tietysti voi siivouksen tasokin olla junissa aivan toista luokkaa kuin meillä täällä VR:llä.
Jos niitä hikisiä jalkoja on ihan pakko jostain syystä pitää vastapäisellä penkillä, niin miksipä ei voisi sitten pitää repussaan omaa liinaa mukanaan, ja laittaa edes sen penkin suojaksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ja keltaharmaa työpuku
Suomalainen käytöstapa sallii myös sen että huomautetaan asiasta jos aihetta ihan paikan päällä eikä valiteta suoli24 palvelussa sitten kotoa käsin.
Saattaa olla aika hupaa mennä sanomaan. Suomessa tulee herkästi korville hirveän manaamisen myötä.
Tämä koskee lähinnä Kouvolaa. Ei tuolla maailmalla heti elämä kaatua.
Ja minähän en junamatkustajan asemassa mene tuikituntemattomia junailijoita koulimaan ja kasvattamaan tuolta osin, että pistäisivät ne jalkansa monoineen lattialle, eivätkä vastakkaiselle penkille. Olen omat lapseni kasvattanut aikuisiksi, ja vieraiden lapsia en kyllä enää ala kasvattamaan, jos eivät ole tuolta osin opetusta jo kotoa käsin saanneet.
Ne on niitä teinejä, tulevaisuuden suuria lupauksia jotka eivät osaa istua kunnolla edes junissa. Kun ei kotona opeteta edes peruskäytöstapoja niin minkäs teet?!!
Matkustin tässä eräs päivä jälleen lähijunalla, ja nyt näin taasen aivan järkyttävää ja älytöntä vahingontekoa eli tällä kertaa oli näköjään asialla ollut joku ns."lasitaiteilija", joka oli viiruttanut kaikki vaunun lasipinnat jollakin terävällä välineellä.
Tollaiset yhteisen omaisuuden tärvelijät joutaisivat kauas, pitkälle matkalle, josta ei paluuta kotimaahamme ennen kuin olisivat oppineet käyttäytymään normaalitavoilla.