Haluaisin nyt kysellä teiltä, että minkälaisesti pitää elää skitsoaffektiivisen häiriön kanssa, jos ei käytä lääkkeitä?
Mulla on elämäni aikana kokeiltu kuutta eri antipsykoottia, ja olen 17...
Tällä hetkellä lääkityksenä on sycrest, asenapiini 20 mg ja lamotrigiini 200 mg.
Monesti kun olen täällä niin monista eri antipsykooteista selaillut tietoja, niin aina on niitä ihmisiä, jotka haukkuvat lääkkeitä, ja kertovat, että eläminen ilman niitä olisi sujuvasti helpompaa.
Hyvä ystäväni, joka on psykonautti, käyttää paljon erilaisia psykedeelejä ja kannabista päivittäin. Monesti olen kuullut häneltä, että psykedeelit voisivat erittäin hyvin parantaa minut tästä sairaudesta. Olen monesti vain pyöritellyt silmiäni ja pudistellut päätäni.. Miten muka niin voisi olla?
Mutta kuitenkin, jos lopettaisin vaikkapa lääkityksen niin, että lamotrigiinin hiljalleen nollaan aina poistaen 25 mg kahdessa viikossa, ja sitten sycrestiä niin, että 15 mg neljä viikkoa, 10 milligrammaa 6 viikkoa ja viisi milligrammaa 8 viikkoa, ja sitten lopetus, niin miten eläisin sen jälkeen?
Onko teillä jotain videoita, mitä mun kannattaisi katsoa tämän asian suhteen, tai jotain hyviä kirjoja? Pitäisikö tutustua paremmin spiritualistisuuteen tai meditoimiseen?
Mulla on aika nopeatahtinen tää sairaus, yleensä hypomaniaa muutama päivä, ja normaalia oloa taas joku muutama päivä. Aina tulee uudestaan sama sykli.
Miten pidän huolen siitä, ettei uusia sairausjaksoja enää tulisi? Miten pidän huolta siitä, ettei stressi murtaisi minua?
Pitäisikö varalla olla aina tuota sycrestiä, jos tulee hypomaniaa, niin voisi sen sitten estää, ettei tulisi maniaa?
Toivon, että löytäisin täältä ihmisiä, jotka voisivat hyvin tukea päätöstäni.
Tiedän erittäin paljon kaikista mielenhäiriöistä, persoonallisuushäiriöistä, masennuksesta ja ahdistuksesta. Myös kaikki synkimmätkin haittavaikutukset tiedän antipsykooteista.
Mulla on elämäni aikana kokeiltu kuutta eri antipsykoottia, ja olen 17...
Tällä hetkellä lääkityksenä on sycrest, asenapiini 20 mg ja lamotrigiini 200 mg.
Monesti kun olen täällä niin monista eri antipsykooteista selaillut tietoja, niin aina on niitä ihmisiä, jotka haukkuvat lääkkeitä, ja kertovat, että eläminen ilman niitä olisi sujuvasti helpompaa.
Hyvä ystäväni, joka on psykonautti, käyttää paljon erilaisia psykedeelejä ja kannabista päivittäin. Monesti olen kuullut häneltä, että psykedeelit voisivat erittäin hyvin parantaa minut tästä sairaudesta. Olen monesti vain pyöritellyt silmiäni ja pudistellut päätäni.. Miten muka niin voisi olla?
Mutta kuitenkin, jos lopettaisin vaikkapa lääkityksen niin, että lamotrigiinin hiljalleen nollaan aina poistaen 25 mg kahdessa viikossa, ja sitten sycrestiä niin, että 15 mg neljä viikkoa, 10 milligrammaa 6 viikkoa ja viisi milligrammaa 8 viikkoa, ja sitten lopetus, niin miten eläisin sen jälkeen?
Onko teillä jotain videoita, mitä mun kannattaisi katsoa tämän asian suhteen, tai jotain hyviä kirjoja? Pitäisikö tutustua paremmin spiritualistisuuteen tai meditoimiseen?
Mulla on aika nopeatahtinen tää sairaus, yleensä hypomaniaa muutama päivä, ja normaalia oloa taas joku muutama päivä. Aina tulee uudestaan sama sykli.
Miten pidän huolen siitä, ettei uusia sairausjaksoja enää tulisi? Miten pidän huolta siitä, ettei stressi murtaisi minua?
Pitäisikö varalla olla aina tuota sycrestiä, jos tulee hypomaniaa, niin voisi sen sitten estää, ettei tulisi maniaa?
Toivon, että löytäisin täältä ihmisiä, jotka voisivat hyvin tukea päätöstäni.
Tiedän erittäin paljon kaikista mielenhäiriöistä, persoonallisuushäiriöistä, masennuksesta ja ahdistuksesta. Myös kaikki synkimmätkin haittavaikutukset tiedän antipsykooteista.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.