Kaipuuni on pohjatonta

Uskon kyllä, että rakastuminen on aina vähintään tuota miten sen kuvailit. Itsellä tämä on nyt se ensimmäinen kerta ja olen ihan varma, että toista kertaa tätä ei tule. Ei ainakaan tällaisena. Ei näin kokonaisvaltaisena. En usko, että kaikki rakastuneet pystyvät aistimaan tällä tavoin toisen ihmisen tunnetilat, kuten minä pystyn. En vaan usko tämän olevan ihan tavallista. Tämä kaikki tekee minut vielä oikeasti hulluksi. Hulluksi minua on täällä jo haukuttukin, kun tästä olen kirjoittanut. Tämä on kuitenkin täyttä totta minulle ja toistaiseksi kuitenkin olen vielä järjissäni. Tuntuu, että tästä pitäisi puhua Hänen kanssaan, mutta en saa häneen puheyhteyttä. Siksi täällä kirjoittelen ja puhun kuin hänelle puhuisin. Haluaisin tietää kokeeko hän tämän tilanteen samalla tavalla kuin minä.

Ap. kirjoitti:

Uskon kyllä, että rakastuminen on aina vähintään tuota miten sen kuvailit. Itsellä tämä on nyt se ensimmäinen kerta ja olen ihan varma, että toista kertaa tätä ei tule. Ei ainakaan tällaisena. Ei näin kokonaisvaltaisena. En usko, että kaikki rakastuneet pystyvät aistimaan tällä tavoin toisen ihmisen tunnetilat, kuten minä pystyn. En vaan usko tämän olevan ihan tavallista. Tämä kaikki tekee minut vielä oikeasti hulluksi. Hulluksi minua on täällä jo haukuttukin, kun tästä olen kirjoittanut. Tämä on kuitenkin täyttä totta minulle ja toistaiseksi kuitenkin olen vielä järjissäni. Tuntuu, että tästä pitäisi puhua Hänen kanssaan, mutta en saa häneen puheyhteyttä. Siksi täällä kirjoittelen ja puhun kuin hänelle puhuisin. Haluaisin tietää kokeeko hän tämän tilanteen samalla tavalla kuin minä.

"Haluaisin tietää kokeeko hän tämän tilanteen samalla tavalla kuin minä."

Sen sinä tiedät varmasti parhaiten itse. Sinä olet täällä olevista ainoa, joka tunnet kyseisen ihmisen ja näet hänen reaktionsa. Niistä voit päätellä paljon.

Voiko teidän kohdalla olla kyse esim. ystävyydestä? Tai jonkinlaisesta syvemmästä ymmärryksestä toisianne kohtaan?

Ap. kirjoitti:

Uskon kyllä, että rakastuminen on aina vähintään tuota miten sen kuvailit. Itsellä tämä on nyt se ensimmäinen kerta ja olen ihan varma, että toista kertaa tätä ei tule. Ei ainakaan tällaisena. Ei näin kokonaisvaltaisena. En usko, että kaikki rakastuneet pystyvät aistimaan tällä tavoin toisen ihmisen tunnetilat, kuten minä pystyn. En vaan usko tämän olevan ihan tavallista. Tämä kaikki tekee minut vielä oikeasti hulluksi. Hulluksi minua on täällä jo haukuttukin, kun tästä olen kirjoittanut. Tämä on kuitenkin täyttä totta minulle ja toistaiseksi kuitenkin olen vielä järjissäni. Tuntuu, että tästä pitäisi puhua Hänen kanssaan, mutta en saa häneen puheyhteyttä. Siksi täällä kirjoittelen ja puhun kuin hänelle puhuisin. Haluaisin tietää kokeeko hän tämän tilanteen samalla tavalla kuin minä.

Luulen, että olet herkkä ja tunneälykäs ihminen, joka pystyy aistimaan ihmisten tunteita. Olit varmaan ennen rakastumistakin samanlainen, että pystyit aistimaan toisen tunteita?

Myös itse rakastan miestä, joka pystyy helposti aistimaan tunteitani, joita muut eivät pysty lukemaan. Vaikka olen olevinaan neutraali olosuhteiden pakosta (yhteinen työpaikka) tai pasmani menevät totaalisen sekaisin hänet nähdessäni, hän hymyilee valloittavasti minulle kuin tietäen, että olen hulluna häneen, vaikka näytänkin varmaan siltä kuin olisin sekaisin. Pahinta juuri on, kun ei voi kunnolla puhua toisen kanssa tai rakkaus on jollain tavalla kielletty, niin nämä tunneasiat räjäyttävät pään tällä tavoin.