Taloustiede ja todellisuus

(Aineellinen) todellisuus on kylläkin jo fysiikan hallussa.

Väittäisin, että taloustiede tulee mukaan siinä, että missä luonnontieteet kertovat mitä on tai mitä voi olla, niin taloustiede paikkaa kysymystä "mitä ihmiset tekevät tällä mitä on?". Lähes kaikki materiahan (lukuunottamatta immateriaalisia asioita) voidaan redusoida kuitenkin aineeseen ja ainetta ja sen tuottamista ja kuluttamista kuvaaviin lukumääriin, josta päästään juurikin taloustieteeseen, joka tutkii karkeasti sitä, miten ihmiset tuottavat ja kuluttavat.

"Mutta taloustiede ei ole eksaktia. Taloustieteen ennustettavuus on kyseenalaista ja taloustieteen tieto tai väitteet eivät ole välttämättä osoitettavissa todeksi."

Ennustaminen on vaikeaa sen takia että kellään ei ole kristallipalloa. Taloustiede ei osaa sanoa oikein juuta eikä jaata mikä on esimerkiksi inflaatio kahden vuoden päästä. Vuoden, ehkä vielä kahdenkin päähän voidaan tehdä aika tarkkoja arvauksia koska nykyiset simulaatiomallit (kuten Suomen Pankin Aino) on pitkälle kehiteltyjä. Mutta taloustiede pystyy aika tarkasti vastaamaan siihen, mitä se on pitkässä juoksussa koska sille on vankka teoria ja empiirisesti testattu. (inflaatio on helppo, koska se on yhtä pätevä kuin rahan määrän kasvu rahan neutraliusopin vallitessa. Se taas on todistettavissa yksinkertaisesti mutta triviaalilla tavalla).

Se mitä taloustiede väittää, on todistettavissa. Ne teoriat on empiirisesti havaittu, mutta empiirisesti on havaittu asioita joille ei voida rakentaa aina ja kaikkialla toimivaa teoriakehikkoa, painosanalla aina ja kaikkialla. Tästä syystä ne on tyyliteltyjä faktoja. Yksi esimerkki tähän on vaikkapa Phillipsin käyrä. Mutta tolla perustelulla eihän matematiikkakaan ole eksaktia. Se on täynnä erilaisia konjektuureja jota ei ole voitu todistaa, mutta ne näyttää kuitenkin pätevän.

"Taloustiede on vähän kuin historiaa. Se tutkii ja kertoo mitä on tapahtunut ja miksi ja yrittää päätellä tästä tiedosta sen mitä voi tapahtua. Kuten historia, se myös auttaa ymmärtämään ihmiskunnan kehitystä taloudellisesta näkökulmasta sekä arvioimaan, että mihin ollaan menossa."

Menet pitkälti metsään. TIlanne on muuttunut liiaksi että voidaan katsoa suoraan mitä ennen on tapahtunut.

"Voisiko kuitenkin ajatella, että muilla yhteiskuntatieteillä, esim. sosiologialla, on ylilyöntiasema verrattuna taloustieteeseen kvalitatiivisen metodologian kautta? Ymmärtääkseni taloustieteilijät harvemmin hyödyntävät ko. lähestymistapaa, ja näin ollen voisi ajatella, että sosiaalisessa todellisuudessa on sellaisia palasia, tiedon sirpaleita ja muuta, joihin päästään käsiksi ainoastaan muiden yhteiskuntatieteiden kautta. "

Niitä tekijöitä taloustiede ei taas edes yritä selittää. Ottakaa huomioon, että taloustiede on tiede mikä tutkii miten ihmiset ja yhteisöt toimivat niukkuuden vallitessa mahdollisimman rationaalisesti. Kumotaan olettamus rationaalisuudesta ja niukkuudesta, taloustiede on väärä tiede sanoa yhtään mitään. Mutta ei se kvalitatiivinen tuo mitään lisäarvoa silloin jos perusteoria on väärässä, usein on näin esimerkiksi sosiologien kanssa silloin kun ne yrittävät selvittää jotain taloudellista ilmiötä. Mutta kyllä ekonomistitkin sitä harrastavat. Pitäähän meidänkin ymmärtää mistä helkutista on kyse.