Välillä tulee käveltyä kaupunkini keskustassa... kun ei muutakaan tekemistä ole... No, välillä saatan ohittaa samoja paikkoja toistamiseen (puistoja...) joissa olen huomannut n. 70v naisia yksin penkillä istumassa, jotkut saattavat viettää pitkiäkin aikoja vain istuen ja esim. tänäänkin tuli mieleen että jos vain istun viereen ja alan jutella niitä näitä....
Mitä 70v nainen ajattelee jos tämmöinen 25v nuori mies alkaa vain jutella?? Tuleeko mieleen mitäs tämä poika haluaa vai alkaako juttua tulla??
Miten kokisitte itse tilanteen? Ei ole tatuointeja/lävistyksiä/lökäpöksyjä/mustia vaatteita tai muuta.
Onko teille tullut vastaan kyseisiä tilanteita?
Mitä 70v nainen ajattelee jos tämmöinen 25v nuori mies alkaa vain jutella?? Tuleeko mieleen mitäs tämä poika haluaa vai alkaako juttua tulla??
Miten kokisitte itse tilanteen? Ei ole tatuointeja/lävistyksiä/lökäpöksyjä/mustia vaatteita tai muuta.
Onko teille tullut vastaan kyseisiä tilanteita?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Päinvastainen tilanne on tullut, siis minä yli 7kymppinen oon alkanut jutella nuorempien kanssa. Hyvästihän tuo käy ja samalle aaltopittuuvelle ollaan päästy. Oikein ovat ihetelleet kun meillä monista asioista ajatukset yksiin menevät.
Ai että mitä aattelemme,jos juttusille tuut. En tiijä muista mutta juttelemmaan alan mielihyvin.
Tätäkin on tullut vastaan kyllä, aivan äskettäin kävin kaupassa ja sisäänmenon kohdalla joku vanhempi nainen kommentoi (kai minulle, muita ei ympärillä ollut) katoksessa tapahtunutta tapahtumaa... eh, en vain äkkiseltään osannut sanoa mitään.... kaupassa sitten mietin mitä OLISIN VOINUT sanoa tälle naiselle.
Mutta niin, kyllähän vanhemmat ihmiset voivat nuorempienkin kanssa yhteisen sävelen löytää.
Ei ainakaan mikään seksualisuus.
No eihän mitään semmosta ollut mielessäkään....
Minulle on luonnollisempaa istuessa samalla penkillä, olkoon mies tai nainen, vaihtaa muutama sana, kuin olla tuppisuuna. On niin kuin kohteliampaakin, ja olenkin muutamat kerrat työelämän aikana, aamiaistunnilla viettänyt jonkin mukavan ihmisen seurassa jutellen.
Eilen viimeksi, ollessani ensimmäisenä paikalla Kahvituvassa, istahdin ulkopöydän ääreen odottamaan muita ennen tilaamista.
Nuorempi nainen istui samassa pöydässä, ja aloimme juttelemaan siinä auringon heloittaessa kaksistaan. Ihan miellyttävä juttutuokio jatkui, kunnes pihan yli juoksi, pituutta kasvanut Jurij Enzo suoraan syliin halattavaksi. Siinä tervehtiessäni vanhempiaankin, laittoi pöytäseuralaiseni kypärää päähänsä ja sanoi hymyillen: hei sitten, oli kiva jutella.
Kyllä ihmiset keskustelee saman pöydän äärellä, poikkeuksiahan on, mutta silloin kunnioittaa toisen reviiriä.
Juttelen ikään ja sukupuoleen katsomatta ihmisille, värillisillekin.
Useinkin kehittyy ihan mielenkiintoista tarinaa ja ihmisiä tulee ja lähtee 'ringistä', olenhan jo kymmenkunta vuotta asunut täällä ja samoja kauppoja käyttäen, tulee kasvotuttuja.
Koirien ulkoiluttajat ovat melkein kaikki juttelevia niin että 'karvakuonokin' tykkää kun silittelee ja rapsuttelee sitäkin tuttavallisesti.
Siksihän meillä on oma kansallinen kielemme (tai kielet) että voimme keskustella keskenämme.
Siinä menee ikäiset ja nuoret, mukavaahan toki on olla kaikenikäisten kanssa puheväleissä ;-))