Olen vaeltanut 6vuotta, aina takertuen johonkin kivaan tätiin.Olen valehdellut, että saisin huomiota ja rakkautta.Ja taas valehtelu syö minua sisältä.
Olen viillellyt, yrittänyt itsaria, laihduttanut ja taas lihonut.Olen yrittänyt opiskella ja epäonnistunut..
Nyt asun yksin omassa asunnossa ja aloitin kuukausi sitten opiskelun.Koulussa olen sosiaalinen ja kun tulen kotiini, kaatuu seinät päälle.
En saa nukuttua kunnolla..näen painajaisia, hikoilen, heräilen monta kertaa ja aina on jatkuva univaje. Olen niin kyllästynyt omaan elämääni ja olotilaani, että usein iltaisin vain itken...
Mua ei huvita enää mikään , mikä ennen huvitti.
Koulussa olen käynyt ja läksyni tehnyt, mutta muuten olen aivan romuna.
Minä pelkään ja olen ahdistunut..ja mitä enemmän ajattelen kaikkea sitä paskaa mitä on ollut ja mitä olen tehnyt, niin sitä kauheammaksi oloni muuttuu.Mitä mun pitäisi tehdä? Jatkuuko loppu elämäni näin......6vuotta on ollut yhtä helvettiä..Mie en jaksaisi enää!!
Olen viillellyt, yrittänyt itsaria, laihduttanut ja taas lihonut.Olen yrittänyt opiskella ja epäonnistunut..
Nyt asun yksin omassa asunnossa ja aloitin kuukausi sitten opiskelun.Koulussa olen sosiaalinen ja kun tulen kotiini, kaatuu seinät päälle.
En saa nukuttua kunnolla..näen painajaisia, hikoilen, heräilen monta kertaa ja aina on jatkuva univaje. Olen niin kyllästynyt omaan elämääni ja olotilaani, että usein iltaisin vain itken...
Mua ei huvita enää mikään , mikä ennen huvitti.
Koulussa olen käynyt ja läksyni tehnyt, mutta muuten olen aivan romuna.
Minä pelkään ja olen ahdistunut..ja mitä enemmän ajattelen kaikkea sitä paskaa mitä on ollut ja mitä olen tehnyt, niin sitä kauheammaksi oloni muuttuu.Mitä mun pitäisi tehdä? Jatkuuko loppu elämäni näin......6vuotta on ollut yhtä helvettiä..Mie en jaksaisi enää!!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hei ota ihmeessä asia tosissaan ja hae apua vaikka varaat ajan psykologille.Hänelle voit puhua avoimesti ja purkaa paineet koska se on tärkeintä että joku kuuntelee ja ymmärtää tuskan. Itse olen saanut apua ja hoito jatkuu terapian muodossa.Olet varmaan aika nuori kun opiskelet.Mulla ikää kohta viiskyt ja paljon elämässä kokenut.Isäni ja veljeni tehnyt itsarin.Sen vuoksi yritän itse ajatella elämää ettei jää yksin vaikeina aikoina vaan etsii henkilön joka kuuntelee.Toivon sulle VALOA elämään ja nautitaan siitä mitä hyvää meille on annettu elämässä.
Älä hyvä ihminen mene psykolle, ei ne muuta kuin lykkää sulle pilleripurkin käteen. Olet mennyttä kalua. Otappa dianetiikka-kirja kirjastosta esille ja lue. Mene hyvä ihminen äkkiä auditointi-istuntoon. Luulenpa,että muutamalla istunnolla kaikki ahdistus on pois. Vaistoan aivan hyvin mikä sua vaivaa. Jos olet viisas ja järkevä ihminen, ymmärrät mitä kirjoitan.
Toivottavati luet tämän pian.
Kirjaa on myös saatavilla Dianetiikka-keskuksesta Lahdesta tai Vantaalta.
Liittyykö dianetiikka jotenkin skientologiaan? (Ainakin netistä löytyi jotain tietoa, että se liittyisi sellaiseen.
Itse olen vanhakant. lut. kristitty, ja ymmärrän että skientologia taitaa mennä uskontojen puolelle tms. ja taitaa olla aika vaarallinen juttu.)
Psykologi ei tietääkseni saa kirjoittaa lääkereseptiä. Se on psykiatri joka niin tekee. Psykologilla pääsee juttelemaan asioistaan asiantuntijan kanssa.
Dianetiikka on L.Ron Hubbartin kirjoittama kirja.
Kyllä liittyy, muttei ole vaarallinen. Olen itse saanut avun ja jatkan onnelista elämää eteenpäin. Soita niihin keskuksiin tai mene käymään tai lue kirja ensin. Sun olosi on huono, kokeile niin tulet yllättymään.
Muutamalla istunnolla tulet kuntoon, niin tulin minäkin.
Mainitsen vain, että olen eri henkilö kuin "onneton" (toisen viestin kirjoittaja).
Kiitos huomiosta, mutta
varoitteleen edelleen skientologian suhteen.
Oli pakko vastata ja kirjata pari ajatusta..
Elämäni on aika samanlaista kuin kuvailusi.
Itsemurhaa olen miettinyt paljon vanhempieni kannalta, en halua tuottaa heille surua enää enempää. Ja jos kerran tai useamminkin on aikonut itsensä tappaa vakavissaan, muttei ole sitä tehnyt, niin onko elämässä enää mitään menetettävää? Tuntuisi että tällaisen tilanteen jälkeen melkein kaikki mitä tulee eteen on plussaa..
Olet koulussa sosiaalinen, mutta onko sulla todellisia, rakkaita ystäviä? Uskoisin, että pikkuhiljaa yhdenkin mahtavan ystävän hankkiminen auttaa eteenpäin. Ihmisten seurasta voi saada niin paljon kun on utelias muitakin kohtaan, ja jaksaa kuunnella. Toivottavasti saat koulusta tärkeitä kavereita, joita voit tavata vapaa-aikanakin ja purkaa tunteita.