Ei tulisi mieleenikään tyrkyttää suomen kieltä pakolla muille. Jos muuta kuin vapautta kannattaisin menisin vapaaehtoisesti tutkituttamaan itseni.
Miksi sitten tämä pieni vähemmistö tahtoo väkisin vängätä omaa äidinkieltänsä enemmistölle? 100 % RKPn äänestäjistä ovat tällaisen tuputtamisen kannalla.
Jokin on asenteissa selvästikin pahasti vialla.
Suomalaiset nuoret ovat hyvin älykkäitä, minkä esim PISA-tutkimukset todistavat. Vapaaehtoisesti he oppivat mitä vain, mutta jos pakotetaan kieltäytyvät oppimasta.
Hirveätä tuhlausta ja ihmisten vapauden rajoittamista.
Nyt kansa on antanut mielipiteensä. Kaksi kolmesta tahtoo tyrkyttämisen loppuvan. Kansanedustajien tulee äänestää tämän mukaisesti.
Miksi sitten tämä pieni vähemmistö tahtoo väkisin vängätä omaa äidinkieltänsä enemmistölle? 100 % RKPn äänestäjistä ovat tällaisen tuputtamisen kannalla.
Jokin on asenteissa selvästikin pahasti vialla.
Suomalaiset nuoret ovat hyvin älykkäitä, minkä esim PISA-tutkimukset todistavat. Vapaaehtoisesti he oppivat mitä vain, mutta jos pakotetaan kieltäytyvät oppimasta.
Hirveätä tuhlausta ja ihmisten vapauden rajoittamista.
Nyt kansa on antanut mielipiteensä. Kaksi kolmesta tahtoo tyrkyttämisen loppuvan. Kansanedustajien tulee äänestää tämän mukaisesti.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kaikki persut varmasti äänestävät aina galluppien mukaisesti, siksi he eivät olekkaan hallituksessa päättämässä pitkäjänteisesti asioista.
Kyllä surut ajattelevat vain sinun parasta. Ruotsinkielihän tulee hyvään tarpeeseen jos vaikka saat piian- tai renginpaikan Sipoossa. Herrasväen kieli on hyvä osta. Ja saathan sivistystä siinä samalla. Ruotsin puhumisella kun on aivan ihmeellinen sivistävä vaikutus.
Ja jos kansainvälistä uraa suunnittelet niin ruotsihan on maailmankieli koko Ruotsissa.
Ja älä unohda porttivaikutusta. Kun opettelet ruotsin niin vips osaatkin myös englantia, saksaa ja ranskaa. Ja tietysti osaat myös venäjää, onhan sekin indoeurooppalainen kieli.
Katainen ja Virkkunen ovat eläviä esimerkkejä kouluruotsin hyödyllisyydestä. He puhuvat sujuvaa muumia mutta ei siitä tosin kukaan ruotsalainen ota mitään selvää.
Lakeja muutetaan tarpeen mukaan. Sille ei joku marginaaliryhmä mitään voi.
Ja jos eduskunta ja hallitus ei kykene ajanmukaistamaan lakeja niin edustajat vaihdetaan sellaisiin jotka näkevät mitä Suomi tarvitsee. Rakennemuutoksia tulee, siitä voit olla varma.
Nyt oli järkevä mielipide, eduskunnassa se enemmistö sorvaa nuo lait. Ei siinä vähemmistöllä ole muuta kuin vinkujan paikat.
"Eduskunnassa se enemmistö sorvaa nuo lait..."
Sinulla taitaa olla naiivi käsitys lakien sorvaamisesta ja edus-
kuntatyöskentelyssä.
Ministerit ovat taustaryhmiensä ja lobbarien vankeja.
Lait päätetään pienessä piirissä ja sorvataan virkamiestyönä,
usein tämä tapahtuu salassa ( keskeneräistä työtä ei saa arvos-
tella...?) äänestys eduskunnaan suuressa salissa on vain näy-
telmä ja puolueiden ryhmäjohtajat tietävät tarkkaan mitä nap-
pulaa kukin edustaja painaa.
("Väärin" äänestäneet saavat saavat erilaisia sanktioita.)
Kielilainsäädäntömme on käytännössä Folktingetin
sanelema, johon ei ulkopuolisilla ole ollut mitään sanottavaa.
Paavo Lipponen joka oli pääministeriaikanaan täysin ruotsin-
kielisten työrukkanen teki erityisen pahaa jälkeä.
Jos joku yritti vikistä eduskunnassa vastaan sai pelätä jopa
fyysistä väkivaltaa Lipposen taholta.
Että semmoista demokratiaa, puolustakaa nyt svedut tätä
tekopyhyyttä....muutoksen aika on alkanut.
Vuosien mittaan suomenruotsalaiset ministerit ovat täyttäneet virkamieskoneiston ruotsinmielisillä, mutta ajan mittaan nämä vanhenevat ja uudet ministerit tulevaisuudessa valitsevat suomenkielisiä virkamiehiä, joten pakkoruotsi ja virkamiesruotsi poistuu.
Nykyinen kielikoulutus on hulluuden huippu.
Tämä Folktingetin ja perässähiihtäjä-Lipposten/Urpilaisten kielivenkoilu pitää saada loppumaan.
Koko systeemin mädännäisyys on jo todistettu moneen kertaan.
Viimeistään seuraavissa eduskuntavaaleissa kansalaisten on äänestettävä edustajat jotka ajattelevat kuten kansa.
On vaikea ymmärtää miten esm Kokoomuksen ja Sos demien johto antaa pienen eturyhmä-RKP:n tansittaa itseään miten haluaa. RKP_häirikkö pitää panna kuriin ja tötterö päähän ja nurkkaan häpeämään.
On täysin hämäräperäistä touhua kun pieni vähemmistö väkisin vänkää, tyrkyttää ja pakottaa omaa äidinkieltänsä enemmistölle, joka ei sitä ole pyytänyt eikä halua opiskella.
Ei edes vaikka näytetään kummallisia TV-ohjelmia, missä valehdellaan että Suomi on ruotsalainen. Vielä vähemmän silloin opiskellaan.
Kohta kansa oksentaa kollektiivisesti ja samanaikaisesti pakkoruotsin päälle.
Eriskummalista toimintaa!
Tokkopa toiminta sietää päivän, tai edes lampun, valoa.
Mafiatouhua kertakaikkiaan.
Todellakin, kun on tarkemmin ja perusteellisemmin lukenut näitä viestejä ja seurannut valtakunnan mediaa, on minullekin selvinnyt, että on kysymys kaikesta muustakin kuin kielen opiskelusta.
Ruotsin kielen opiskelu ja sen pakollisuus on tietysti etualalla. RKP on joka mutkassa tinkimässä etuja omalle ruotsinkieliselle eturyhmälleen.- tämä kaikki on selvää.
Mutta, taka-alalla - tai ainakin vähän pimennossa tehdään hirmuista mädännäistä kabinettipolitiikkaa, jossa RKP sidosryhmineen pehmittääkoko ajan suomenkielisiä
ryhmiä (mm puolueet) suopeiksi omille näkökannoileen.
Tällaisesta toiminnasta eivät suomenkieliset tietysti hyödy sentin vertaa, mutta kun kysesä on organisaatiot ja toiminta,joten laskua syntyy. Arvatkaapa, kuka ne laskut maksaa ?
Meille suomekielisille jää aina pakko maksaa laskut ja mahdollistaa ruotsinkielisten ryöpistelyt.
Laskut maksetaan tietysti verorahoilla, joita ruotsinkielistä saadaan vain edustamansa 5 % verran.
Kun svekojen toiminta on näinkin laajaa ja voimaperäistä, niin pakostakin suuri osa kustannuksista kaatuu suomenkielisten maksettaviksi. Eli meidät pakotetaan ampumaan omaan nilkkaamme, jotta svekoilla olisi mukava olla.
Hyvä esimerkki kaiksta kustannuspolitiikasta on YLE, jonka runsaan 400 miljoonan euron vuosibudjetista noin 25 % eli neljäsosa (eli 100 miljoona vuodessa) menee ruotsinkieliseen toimintaan. Aika mainio vedätys. ei voi kun
onnitella kansan verorahojen kuppaamisesta.
Sen toisen muka kansalliskielen 8 murretta mantereella voimuuttaa vaikka huomenna vähemmistö kieleksi jos vain hallituksella haluariittää.
Rähisevän Kaheli Poppoon mielipiteestä huolimatta. Koska ei ole kansantaloudelle suotavaa opetella mikrokielen murteita.
Sikäli mikäli joku haluaa optella ruotsia sen on oltava ruotsin ruotsia.
Ei muumi jokellusta.
Suomen ruotsalaismurteet
Suomen ruotsalaismurteet kuuluvat itäruotsalaisten murteiden ryhmään. Suomenruotsin murteet juontavat juurensa muinaisruotsiin, joka levisi Suomeen Keski-Ruotsista maahanmuuttajien mukana 1100-luvulta alkaen. Ruotsin murteita puhutaan Suomessa neljällä alueella: Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla, Turunmaalla ja Uudellamaalla.
Ruotsinkielinen Pohjanmaa käsittää Länsi-Suomen rannikkokaistaleen Kokkolasta Kristiinankaupungin eteläpuolelle Siipyyhyn. Aiemmin ruotsin murteita on puhuttu myös osissa Pohjois-Satakuntaa. Pohjanmaa jakautuu kolmeen pienempään murrealueeseen: pohjoiseen, keskiseen ja eteläiseen Pohjanmaahan. Ahvenanmaa koostuu Manner-Ahvenanmaasta sekä saaristokunnista ja on tavattu jakaa läntiseen ja itäiseen Ahvenanmaan murrealueeseen. Turunmaa puolestaan kattaa Turun lounaispuolisen saariston ja jaetaan läntiseen ja itäiseen Turunmaahan. Uudellamaalla ruotsin murteita puhutaan Hangon ja Pyhtään välisellä etelärannikon kaistaleella. Uusimaa jaetaan läntiseen, keskiseen ja itäiseen Uudenmaan murrealueeseen.
Suomenruotsi on syrjässä muusta ruotsin kielen puhuma-alueesta, joten suomenruotsin murteissa on monia arkaismeja, mutta samalla on tapahtunut myös lukuisia uudennoksia – joko itsenäisesti tai kytköksissä Ruotsissa puhuttaviin murteisiin. Ahvenanmaa muodostaa linkin Suomen ruotsalaismurteista Uplannin ja Sörmlannin murteisiin. Merenkurkun yli on kytköksiä Norlannin murteisiin. Kielikontaktien kautta ruotsin ja suomen naapurimurteet ovat vaikuttaneet toisiinsa, erityisesti lainasanojen muodossa.
Suomen ruotsalaismurteita voidaan luonnehtia konservatiivisiksi. Ne ovat säilyttäneet monia piirteitä, joita Ruotsissa tavataan vain perifeerisissä, erityisesti pohjoisissa murteissa. Muinaisruotsin diftongeista monet ovat säilyneet: stein ’sten; kivi’, höi ’hö; heinä’, bröut ’bröt; mursi, raivasi’, ks. karttaa. Monissa murteissa g, k, sk ääntyvät ”kovina” etisen vokaalin edellä, kuten sanoissa gära tai göra ’göra; tehdä’, kärrå ’kärra; kärryt’, skära ’leikata’, mutta toisinaan sanat äännetään djära, tjärrå, stjära tai kirjakielen mukaisesti pehmennettyinä. Muinaisruotsin tavukesto on säilynyt useissa suomenruotsalaisissa murteissa, esimerkiksi sanoissa fara ’mennä, lähteä’ ja viku tai viko ’vecka; viikko’ ensimmäinen vokaali ääntyy lyhyenä, sanoissa drööm ’dröm; unelma’ ja toom ’tom; tyhjä’ vokaali on puolestaan pitkä ja sanoissa blåått ’blått; sininen’ ja föödd ’född; syntynyt’ pitkinä ääntyvät sekä vokaalit että jälkimmäiset konsonantit.
Merkittävin suomenruotsin uudennoksista on aksenttijärjestelmän yksinkertaistuminen. Vain Länsi-Uudellamaalla on säilynyt graviksen ja akuutin ero. Muuten akuutti aksentti on yleistynyt. Monilla uudennoksilla on vastaavuuksia Ruotsissa puhuttavissa murteissa, esim. ”norlantilainen pehmennys” (diitje ’diket; oja’, bättjin ’bäcken; puro’, väddjen ’väggen; seinä’). Myös loppuheitolla on ollut suuri vaikutus murteisiin (int ’inte; ei’, kast ’kasta; heittää’, tåm tär stoor gåålan ’de där stora gårdarna; nuo suuret tilat’). Loppuheitto on johtanut sanojen taivutuksen yksinkertaistumiseen.
Päivitetty 6.6.2013