innostuneet soinin lausunnoista pakkoruotsin suhteen,mutta soini sanoo mitä sanoo OMALLE PORUKALLAAN.Meidän muiden puolueiden edustajien ei tarvitse lainkaan välittää siitä.
Minua on koko ajan huvittanut tämä,kun svekot eivät osaa muista puhua kuin persuista,vaan mikä oli demari kannattajien prosentti pakkoruotsin poiston suhteen,eikä siinä muutkaan kovin kauaksi jää.
Minua on koko ajan huvittanut tämä,kun svekot eivät osaa muista puhua kuin persuista,vaan mikä oli demari kannattajien prosentti pakkoruotsin poiston suhteen,eikä siinä muutkaan kovin kauaksi jää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Joo se on hyvä muistaa että persut on vaan yksi puolue,vaikkakin ainoa joka virallisesti kannattaa pakkoruotsin poistoa.
Soini vain rauhottelee liian kuumia tunteita, mutta on tiukasti pakkoruotsia vastaan.
Tosin nimenomaan SVEKOpuolella sitä metelöintiä, valehtelua ja jopa väkivaltaa on esiintynyt!
RKP tarvitsee malttia kielikysmyksessä, ei suinkaan ppesut ja muiden puolueiden kielivapauden kannattajat.
Mennäänkö tässä sille linjalle, että svekoilla nyrkit puhuvat, kun suomenkieltä ei osata tai viitsitä puhua?
Tunnettuahan on, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Kukapa meistä ei haluaisi nauttia kaikenlaisia etuoikeuksia ja olla vähän ylempänä kuin tavallinen rahvas ? Tällaiseen svekopopulaatio on hyvin tottunut ja nyt vanhat linnakseet rupeavat - sekös hermostusta aiheuttaa.
Sen toisen muka kansalliskielen 8 murretta mantereella voimuuttaa vaikka huomenna vähemmistö kieleksi jos vain hallituksella haluariittää.
Rähisevän Kaheli Poppoon mielipiteestä huolimatta. Koska ei ole kansantaloudelle suotavaa opetella mikrokielen murteita.
Sikäli mikäli joku haluaa optella ruotsia sen on oltava ruotsin ruotsia.
Ei muumi jokellusta.
Suomen ruotsalaismurteet
Suomen ruotsalaismurteet kuuluvat itäruotsalaisten murteiden ryhmään. Suomenruotsin murteet juontavat juurensa muinaisruotsiin, joka levisi Suomeen Keski-Ruotsista maahanmuuttajien mukana 1100-luvulta alkaen. Ruotsin murteita puhutaan Suomessa neljällä alueella: Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla, Turunmaalla ja Uudellamaalla.
Ruotsinkielinen Pohjanmaa käsittää Länsi-Suomen rannikkokaistaleen Kokkolasta Kristiinankaupungin eteläpuolelle Siipyyhyn. Aiemmin ruotsin murteita on puhuttu myös osissa Pohjois-Satakuntaa. Pohjanmaa jakautuu kolmeen pienempään murrealueeseen: pohjoiseen, keskiseen ja eteläiseen Pohjanmaahan. Ahvenanmaa koostuu Manner-Ahvenanmaasta sekä saaristokunnista ja on tavattu jakaa läntiseen ja itäiseen Ahvenanmaan murrealueeseen. Turunmaa puolestaan kattaa Turun lounaispuolisen saariston ja jaetaan läntiseen ja itäiseen Turunmaahan. Uudellamaalla ruotsin murteita puhutaan Hangon ja Pyhtään välisellä etelärannikon kaistaleella. Uusimaa jaetaan läntiseen, keskiseen ja itäiseen Uudenmaan murrealueeseen.
Suomenruotsi on syrjässä muusta ruotsin kielen puhuma-alueesta, joten suomenruotsin murteissa on monia arkaismeja, mutta samalla on tapahtunut myös lukuisia uudennoksia – joko itsenäisesti tai kytköksissä Ruotsissa puhuttaviin murteisiin. Ahvenanmaa muodostaa linkin Suomen ruotsalaismurteista Uplannin ja Sörmlannin murteisiin. Merenkurkun yli on kytköksiä Norlannin murteisiin. Kielikontaktien kautta ruotsin ja suomen naapurimurteet ovat vaikuttaneet toisiinsa, erityisesti lainasanojen muodossa.
Suomen ruotsalaismurteita voidaan luonnehtia konservatiivisiksi. Ne ovat säilyttäneet monia piirteitä, joita Ruotsissa tavataan vain perifeerisissä, erityisesti pohjoisissa murteissa. Muinaisruotsin diftongeista monet ovat säilyneet: stein ’sten; kivi’, höi ’hö; heinä’, bröut ’bröt; mursi, raivasi’, ks. karttaa. Monissa murteissa g, k, sk ääntyvät ”kovina” etisen vokaalin edellä, kuten sanoissa gära tai göra ’göra; tehdä’, kärrå ’kärra; kärryt’, skära ’leikata’, mutta toisinaan sanat äännetään djära, tjärrå, stjära tai kirjakielen mukaisesti pehmennettyinä. Muinaisruotsin tavukesto on säilynyt useissa suomenruotsalaisissa murteissa, esimerkiksi sanoissa fara ’mennä, lähteä’ ja viku tai viko ’vecka; viikko’ ensimmäinen vokaali ääntyy lyhyenä, sanoissa drööm ’dröm; unelma’ ja toom ’tom; tyhjä’ vokaali on puolestaan pitkä ja sanoissa blåått ’blått; sininen’ ja föödd ’född; syntynyt’ pitkinä ääntyvät sekä vokaalit että jälkimmäiset konsonantit.
Merkittävin suomenruotsin uudennoksista on aksenttijärjestelmän yksinkertaistuminen. Vain Länsi-Uudellamaalla on säilynyt graviksen ja akuutin ero. Muuten akuutti aksentti on yleistynyt. Monilla uudennoksilla on vastaavuuksia Ruotsissa puhuttavissa murteissa, esim. ”norlantilainen pehmennys” (diitje ’diket; oja’, bättjin ’bäcken; puro’, väddjen ’väggen; seinä’). Myös loppuheitolla on ollut suuri vaikutus murteisiin (int ’inte; ei’, kast ’kasta; heittää’, tåm tär stoor gåålan ’de där stora gårdarna; nuo suuret tilat’). Loppuheitto on johtanut sanojen taivutuksen yksinkertaistumiseen.
Päivitetty 6.6.2013