Auttakaa joku.
2 vuotta mulla oli masennusta, nyt kai meni ohi tai jotain, ei mun tunteist koskaan ota selvää.
Epätodellinen olo on ollu jo pitkään, nytki mun olo on jotain niin outoo kun kirjotan tätä.
Ennen osasin nauttia elämästä enemmän, nykyään ekan kerran oon ollu tylsistynyt ja vähän ärtysä frendien seurassa. Ne toiset vaan nauraa siinä vieressä jutuilleen ja mä tuijotan tyhjyyteen pokkana vaikka olis kuinka hyvää läppää.
Huone on ku paskane läävä, pöytä täynnä astioita ja ihan sotkunen.
Tuntuu etten pysty tehä mitään. Itsetuhosia ajatuksia mulla ei kuitenkaan enään ole.
Enkä kai tunne itteeni väsyneeks, enemmänki todella apaattiseks.
Ennen jaksoin käydä töissäkin ihan hyvin kai,
nyt en vaan jaksais, pari kertaa jääny kotiinki. Eikä mua kiinnosta mikään, ei ees tulevaisuus.
Epätodellinen olo on yks isoimmist ongelmist kans.
Se on niin outo etten osaa selittää edes sitä.
Tietäskö kukaan mitä tää on?
2 vuotta mulla oli masennusta, nyt kai meni ohi tai jotain, ei mun tunteist koskaan ota selvää.
Epätodellinen olo on ollu jo pitkään, nytki mun olo on jotain niin outoo kun kirjotan tätä.
Ennen osasin nauttia elämästä enemmän, nykyään ekan kerran oon ollu tylsistynyt ja vähän ärtysä frendien seurassa. Ne toiset vaan nauraa siinä vieressä jutuilleen ja mä tuijotan tyhjyyteen pokkana vaikka olis kuinka hyvää läppää.
Huone on ku paskane läävä, pöytä täynnä astioita ja ihan sotkunen.
Tuntuu etten pysty tehä mitään. Itsetuhosia ajatuksia mulla ei kuitenkaan enään ole.
Enkä kai tunne itteeni väsyneeks, enemmänki todella apaattiseks.
Ennen jaksoin käydä töissäkin ihan hyvin kai,
nyt en vaan jaksais, pari kertaa jääny kotiinki. Eikä mua kiinnosta mikään, ei ees tulevaisuus.
Epätodellinen olo on yks isoimmist ongelmist kans.
Se on niin outo etten osaa selittää edes sitä.
Tietäskö kukaan mitä tää on?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Älä ota stressiä noista kotijutuista: oma sika oma taikina. Yritä satasata että voimat riittävät käymään töissä, koska sieltä ei voi noin olla poissa.
Ei aina voi innostua toisten jutuista ja lörpöttelyistä. Anna itsellesi aikaa ja älä koe stressiä ja syylliyysstä jos et jaksa kaikkea. Ole armollinen ja etene hissun kissun.
Kyllä sinulla on vielä tuota masennusta jäljellä. yritä pitää huolta yleiskunnosta, levosta ja ravinnosta.
Ole kiitollinen että olo on kuitenkin jotenkin patanemaan päin.