Potilaan henki on halpaa...

Järkyttävää. Voiko tällaista tapahtua muualla kuin Suomessa? Minutkin uloskirjattiin psyk.polilta 4 kk sitten minkä jälkeen olen joutunut käymään useita kertoja psykiatrisessa päivystyksessä sekä somaattisen puolen sairaalassa ahdistuneisoireiston ja kroonisen masennuksen pahenemisen vuoksi. Kukaan ei välitä mistään mitään, vaan pallottelu paikasta toiseeen jatkuu psykiatrian erikoislääkärien toimesta. En haluaisin kuolla vielä mutta välillä tuntuu että muut tahtoisivat minun kuolevan psyykkiseen tuskaan fyysisen sairauden ohella.

"Diagnooseina hänellä olivat tarkemmin määrittelemätön psykoosi, pakko-oireinen häiriö, tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus, impulsiivinen häiriötyyppi sekä sekamuotoinen persoonallisuushäiriö. Potilasta hoidettiin mielenterveyslain mukaisessa tahdosta riippumattomassa hoidossa. Potilaan hoidossa kokeiltiin psykososiaalisia hoitomuotoja, elektrokonvulsiivista hoitoa (ECT eli "sähköshokki") ja useita eri psyykelääkkeitä ja niiden yhdistelmiä. Kokeiluista oli saatu vain ajoittain tyydyttävä vaste ja niillä voitiin jossain määrin lievittää oireita ja aggressiivisuutta, mutta kokonaisuutena hoitojen tulokset olivat olleet riittämättömiä."

Pahaa tekee. Lausunnossa näkee miten avuttoman pihalla psykiatrian puolella ollaan ihmisten auttamisen kanssa. Ensinnäkin miten voi olla tuollainen läjä eri diagnooseja? Psykiatrit heittäneet tikkaa diagnooseista silmät peitettyinä, pahoinpidelleet lääkkeiden jälkeen päähän kohdistetuilla sähköiskuilla ja sitten vielä psykoaktiivisten aineiden ristikontaminaatiolla. Miten kukaan voi tosissaan kuvitella, että tuollainen käsittely voisi ketää auttaa tai parantaa. Täytyy olla mieleltään sairas, että sellaiseen uskoo. Voisin lyödä vetoa, että tässäkin tapauksessa lääkitykset tekivät kärpäsestä härkäsen, tilanne tulkittiin väärin ja karkasi käsistä ja seurauksena lopulta ihmishenki menetettiin.

Aivot varmaan ovat olleet noiden hoitojen jälkeen verenvuotoiset (ECT) ja kutistuneet neuroleptien jäljiltä. Mielisairaalassa tosin kuka tahansa tulee hulluksi jos ei ollut ennen sinne menemistä. Neuroleptit herkistää aivot psykoosille, ja kuka tietää vaikka potilaalla olisi ollut neuroleptien takia akathasia? Akathasia ajaa jotkut ihmiset itsemurhaan. Kenties potilas ei osannut ilmaista itseään sanallisesti? Olikohan ECT vapaaehtoista? oliko potilaalle selitetty riskit? Kärsiköhän potilas kenties jonkin sortin muistiongelmista ECT:n ja neuroleptien takia? Kenties hänen älykkyysosamääränsä oli alentunut hoitojen takia?
Sata eri syytä on mahdollisesti johtanut tähän lopputulokseen. Psykiatrisilla "hoidoilla" mahdollisesti osuus lopputulokseen. Potilasta tuskin missään vaiheessa valistettu psyykelääkkeiden ja ECT:n haitoista.
Yrittiköhän kukaan oikeasti OHJATA ja KASVATTAA ja NEUVOA tätä ihmistä siinä, että miten kannattaisi käyttäytyä ja mitä seuraa jos jatkaa samaan malliin? Siis kärsivällisesti opettaa? Voin sanoa, että minua ei ainakaan ole koskaan yritetty kärsivällisesti "opettaa" psykiatrien tahoilta kun oletus on se, etten muka pystyisi muuttumaan. Lääkkeitä on vain tungettu ja ECT:täkin ehdotettu...

Valviran toiminta on myös hyvin kyseenalaista.. sielläkin on töissä henkilöitä jotka uskovat sokeasti mielensairauksiin ja tiukka lääkitys on avainsana kaikkeen.

Itse olen saanut bipo II dg kolmen viikon seurannan aikana. Dg tehtiin, koska neuroleptien syömisen aikaan olin sekaisin ja pihalla, mielialat heittelivät; psykiatri tulkitsi tämän niin, että olen mielisairas. Kysyin voivatko lääkkeet (seroquel 600mg) mitenkään aiheuttaa mielialojen heittelyitä? Vastaus oli ei, sillä Seroquel tasaa mielialoja.

Olen kohta kaksi vuotta ihmetellyt diagnoosiani, itkenyt ja miettinyt. Koska olen ammatiltani hoitaja, mietin paljon diagnoosini vaikutusta mahdollisuuteni jatkaa ko ammatissa.

Sotinpa sitten Valviraan ja tiedustelin voinko jatkaa hoitajan ammatissa ko dg? Vastaus oli, että niin kauan kuin syön lääkkeeni voin tehdä töitä!! Valvontaviranomainen päästäisi minut tekemään neuroleptipöllyssä hoitotöitä, mutta ilman lääkitystä menettäisin amatinharjoittamisoikeudet.

Tämä on järjetöntä.. psykiatrian valheisiin uskotaan niin täysillä ja sokeasti, että omilla aivoilla ajattelu on kadonnut.

Valviraan minulla meni usko ja luottamus, tuolta ei puolueetonta apua saa.

Miten minä mahdollisen biponi kanssa olisin lääkkeettömän riski hoitoalalla? Pelottavaa.. sinuakin voi siis hoitaa ihminen, joka on lääkitty zombiksi neuroleptein koska valvontaviranomainen vaatii työssäjatkamisen vuoksi lääkkeet.