OLETKO OLLUT MASENNUKSESI VUOKSI VERTAISTUKIRYHMÄSSÄ?
Teen Lapin Yliopiston sosiaalityön opintoihin Pro Gradu-tutkimusta masentuneiden nuorten vertaistukiryhmistä. Tutkimukseni tarkoituksena on saada tietoa nuorena (12–20-vuotiaana) masennuksen vuoksi vertaistukiryhmässä olleiden kokemuksista. Haluan tutkia, voiko vertaistukiryhmässä ilmenevä osallisuus, eli mm. nuoren kokemus omista vaikutusmahdollisuuksistaan ryhmässä, vaikuttaa nuoren omien voimavarojen ja onnistumisten tunteiden eli voimaantumisen lisääntymiseen. Voit olla iältäsi vanhempikin, mutta toivon kirjoituksesi käsittelevän vertaistukiryhmäkokemuksiasi silloin, kun olet ollut 12–20-vuotias nuori.
Vertaistukiryhmät ovat vertaistuen muoto, joiden toiminnan ydin on jäsenten keskinäinen tuki sekä kokemusten jakaminen. Vertaistukiryhmän tavoitteina ovat osallisuus sekä voimaantuminen. Nuorten masennuksen erityisyys sekä tutkimuksen vähäisyys saivat aikaan haluni tutkia vertaistukea nuorten masennuksen hoidossa. Vertaistuki, jota voidaan käyttää masennuksen hoidossa, on näyttänyt olevan sosiaalialan tutkimuksessa toivottu, joskin huonosti saatavilla oleva hoidon osa (ks. Romakkaniemi 2011).
Tuon tutkimuksessani esille tekijöitä, joiden johdosta voimaantumista voi osallisuuden myötä tapahtua sekä tarkastelen miten voimaantuminen voi näkyä nuorena vertaistukiryhmissä olleiden arjessa. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää tiedon lisäämiseksi vertaistukiryhmistä masennuksen hoidon osana. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää masennuksesta kärsivien/kärsineiden hyvinvoinnin tukena.
Toivon, että kirjoitat minulle siitä, millainen sinun kokemuksesi on. Kirjoituksesi muodolla tai pituudella ei ole väliä, mutta toivon, että käsittelisit tekstissäsi seuraavia asioita:
- Millaista elämäsi masennuksen kanssa oli ennen vertaistukiryhmään osallistumistasi?
- Miten päädyit masennuksesi vuoksi vertaistukiryhmään?
- Millaisia kokemuksia ja tunteita masentuneiden vertaistukiryhmään osallistuminen antoi?
- Koitko tulevasi ymmärretyksi tai autetuksi vertaistukiryhmässä? Millaiset asiat edesauttoivat/vähensivät ymmärretyksi tai autetuksi tulemista?
- Koitko olevasi osa vertaistukiryhmää? Millaiset asiat lisäsivät/vähensivät kokemustasi ryhmään kuulumisesta?
- Miten vertaistukiryhmään osallistuminen on vaikuttanut elämääsi? Onko se kokemuksesi mukaan esimerkiksi lisännyt tai vähentänyt voimavarojasi ja omaa pärjäämistäsi arjessa? Jos on, miten?
- Millaisia asioita liität omaan toipumiseesi ja voimaantumiseesi?
Kirjoituksesi voit lähettää minulle nimettömänä. Alkuperäiset kirjoitukset tulevat vain tutkimukselliseen käyttöön ja niitä käsitellään tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen sekä ehdottomalla luottamuksella.
Toivon, että lähetät kirjoituksesi minulle 12.9 mennessä sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai postitse osoitteeseen:
Merja Laitinen
Professori, sosiaalityö
Lapin yliopisto
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
PL 122
96101 Rovaniemi
Lisätietoja voit kysyä tutkimukseni ohjaajalta professori Merja Laitiselta [email protected]
Kiitos paljon avustasi!
Ystävällisin terveisin,
Hanna Kurtti
Teen Lapin Yliopiston sosiaalityön opintoihin Pro Gradu-tutkimusta masentuneiden nuorten vertaistukiryhmistä. Tutkimukseni tarkoituksena on saada tietoa nuorena (12–20-vuotiaana) masennuksen vuoksi vertaistukiryhmässä olleiden kokemuksista. Haluan tutkia, voiko vertaistukiryhmässä ilmenevä osallisuus, eli mm. nuoren kokemus omista vaikutusmahdollisuuksistaan ryhmässä, vaikuttaa nuoren omien voimavarojen ja onnistumisten tunteiden eli voimaantumisen lisääntymiseen. Voit olla iältäsi vanhempikin, mutta toivon kirjoituksesi käsittelevän vertaistukiryhmäkokemuksiasi silloin, kun olet ollut 12–20-vuotias nuori.
Vertaistukiryhmät ovat vertaistuen muoto, joiden toiminnan ydin on jäsenten keskinäinen tuki sekä kokemusten jakaminen. Vertaistukiryhmän tavoitteina ovat osallisuus sekä voimaantuminen. Nuorten masennuksen erityisyys sekä tutkimuksen vähäisyys saivat aikaan haluni tutkia vertaistukea nuorten masennuksen hoidossa. Vertaistuki, jota voidaan käyttää masennuksen hoidossa, on näyttänyt olevan sosiaalialan tutkimuksessa toivottu, joskin huonosti saatavilla oleva hoidon osa (ks. Romakkaniemi 2011).
Tuon tutkimuksessani esille tekijöitä, joiden johdosta voimaantumista voi osallisuuden myötä tapahtua sekä tarkastelen miten voimaantuminen voi näkyä nuorena vertaistukiryhmissä olleiden arjessa. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää tiedon lisäämiseksi vertaistukiryhmistä masennuksen hoidon osana. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää masennuksesta kärsivien/kärsineiden hyvinvoinnin tukena.
Toivon, että kirjoitat minulle siitä, millainen sinun kokemuksesi on. Kirjoituksesi muodolla tai pituudella ei ole väliä, mutta toivon, että käsittelisit tekstissäsi seuraavia asioita:
- Millaista elämäsi masennuksen kanssa oli ennen vertaistukiryhmään osallistumistasi?
- Miten päädyit masennuksesi vuoksi vertaistukiryhmään?
- Millaisia kokemuksia ja tunteita masentuneiden vertaistukiryhmään osallistuminen antoi?
- Koitko tulevasi ymmärretyksi tai autetuksi vertaistukiryhmässä? Millaiset asiat edesauttoivat/vähensivät ymmärretyksi tai autetuksi tulemista?
- Koitko olevasi osa vertaistukiryhmää? Millaiset asiat lisäsivät/vähensivät kokemustasi ryhmään kuulumisesta?
- Miten vertaistukiryhmään osallistuminen on vaikuttanut elämääsi? Onko se kokemuksesi mukaan esimerkiksi lisännyt tai vähentänyt voimavarojasi ja omaa pärjäämistäsi arjessa? Jos on, miten?
- Millaisia asioita liität omaan toipumiseesi ja voimaantumiseesi?
Kirjoituksesi voit lähettää minulle nimettömänä. Alkuperäiset kirjoitukset tulevat vain tutkimukselliseen käyttöön ja niitä käsitellään tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen sekä ehdottomalla luottamuksella.
Toivon, että lähetät kirjoituksesi minulle 12.9 mennessä sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai postitse osoitteeseen:
Merja Laitinen
Professori, sosiaalityö
Lapin yliopisto
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
PL 122
96101 Rovaniemi
Lisätietoja voit kysyä tutkimukseni ohjaajalta professori Merja Laitiselta [email protected]
Kiitos paljon avustasi!
Ystävällisin terveisin,
Hanna Kurtti
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nämä pyynnöt tutkimuksiin ovat ennen tulleet mielenterveystoimiston tai lääkärien tai psykologien kautta. Tämä Suomi 24-sivusto on semmoinen kanava, etten ainakaan minä uskalla lähettää minkäänlaisia kirjoituksia jos tätä kautta pyydetään.
Esim. Tyksin tutkijat laittavat viralliset paperit sitten kotiin, jos suostuu tutkimukseen. Silloin saa myös selvityksen, kuka tutkimusta valvoo ja onko kyseessä todellakin tieteellinen tutkimus. Jos ei tutkittavaa voi mitenkään identifioida, ei lopputulemakaan ole uskottava. Tutkittavan tiedoillahan ei muuten tehdä mitään, paitsi että todennetaan, jotta henkilö on olemassa ja että se vertaistukiryhmä, josta tutkittava kertoo, on ollut toiminnassa ja myös ryhmän vetäjään voidaan ottaa yhteyttä.
Tuossa on kyllä selvästi yliopiston sähköposti.
Mutta kannattaa luoda joku hulaabaloosähköpostiosoite luukku.com tai gmail.com josta oma henkilöllisyys ei selviä.
On tuo outo. Mtt:n psykologin kanssa olisi kannattanut tehdä diili, että sieltä kysyvät porukkaa tutkimukseen. Siellä tietävät, ketkä todella ovat tuollaisessa ryhmässä olleet. Eihän tuota voi ottaa tosissaan, voisinhan minäkin kirjoittaa kokemuksistani, vaikken tuollaisessa ryhmässä koskaan ole ollutkaan. Miten on ohjaaja tämän hyväksynyt, en käsitä.
No aika harva varmaan asiakseen lähtee valehtelemaan tutkijalle... Kyllä näitä kirjoituspyyntöjä välitetään monien kanavien kautta. Eihän tutkimuksiin osallistujien totuudellisuutta voi taata silloinkaan kun taustat ovat olevinaan viimeisen päälle varmistetut.