Terve. 14-vuotias tyttö. Oon huomannu että oon hirveen yksinäinen, enkä edes kaipaa seuraa.. Yksinäisyys on ihanaa. Oon aika useesti masentunu ja ahistunut, purskahtelen itkuun.. Saatan satuttaa itseäni, joskus tekee mieli juosta autonalle, ja olen kokeillutkin, mutta ei onnistunut, joskus tekee mieli lyödä nyrkki lasista läpi.. Oon vähän jäännyst kierteelle viltelyyn.. jatkuu ja jatkuu. Surullinen musiikki, ja muuten raskas auttaa minua jaksamaa, mutta joskus silti mieleni saatta muuttua pahemmaksi, tällä hetkellä mieleni on melko normaali... kun satutin itseäni vie minun pahan olon pois..
Perheestä vielä. Asun siis äitini kanssa, välillä ollaan rahattomia. Isä jätti joskus..
Kavereita on jonkun verran, ja poikaystävä, joka auttaa jaksamaan, jos häntä ei olisi nin en olisi välttämättä tässä.. Mutta tuskin sekään tätä jaksaa katsoa kauaa
Minua koulukiusataan, ja haukutaan, puhutaan paskaa, koulunvaihtoa on yritetty mutta ei onnistu..
Perheestä vielä. Asun siis äitini kanssa, välillä ollaan rahattomia. Isä jätti joskus..
Kavereita on jonkun verran, ja poikaystävä, joka auttaa jaksamaan, jos häntä ei olisi nin en olisi välttämättä tässä.. Mutta tuskin sekään tätä jaksaa katsoa kauaa
Minua koulukiusataan, ja haukutaan, puhutaan paskaa, koulunvaihtoa on yritetty mutta ei onnistu..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mene ihmeessä puhumaan koulun terveyssisaren tai jonkun muun kanssa, ei tuo nyt hyvältä ihan näytä.
apua on saatavissa. sinulla on vain nyt jotain lukossa, siihen auttaa kun selvittää sen jonkun kanssa.
Ei ole varmaan ollut helppoa.
Kaikkea hyvää sinulle, kaikki selviää kun puhuu.
Jo se että otat asian täällä esille on terveyden merkki!
Kaikkea hyvää sinulle