Aloitan AMK meri-insinöörin koulutuksen ensikuussa, mutta olisi muutama kysymys pätevyyksistä niistä jotain tietäville:
1) Konevahtimiehen papereilla voi siis ajaa vahtia. Onko tämä vain "hienompi" titteli moottorimiehelle. Ymmärsin että moottorimies on päivämies mutta ilmeisesti näillä pahveille tekee töitä?
2) 360 tai 180/180 meri/maapalvelusta oikeuttaa vahtikonemestarin kirjoihin. Onko nämä ns. alikirjat? Voiko vahtikonemestari toimia 1 & 2 & 3 mestarina? Pienaluksissa varmaankin sitten konepäällikkönä. Onko ulkomaanliikenteessä 2nd / 3rd engineer vahtikonemestareita?
3) Mitkä ovat välikirjat? Konemestarin kirjat? Vaaditaan 12kk seilausta alikonemestarina? Ovatko nämä ns. dispanssikirjat?
4) Koulusta valmistuttuani, paljonko joudun seilaamaan jotta saan ylikirjat? Höyrypuolta tuskin saan sillä tankkereille tuskin pääsee helposti.
Yritin etsiä tietoa mutta nämä taitaa olla messien vakiojauhantaa harjoittelijan tullessa laivaan joten jos saisi nopeat vastaukset...
1) Konevahtimiehen papereilla voi siis ajaa vahtia. Onko tämä vain "hienompi" titteli moottorimiehelle. Ymmärsin että moottorimies on päivämies mutta ilmeisesti näillä pahveille tekee töitä?
2) 360 tai 180/180 meri/maapalvelusta oikeuttaa vahtikonemestarin kirjoihin. Onko nämä ns. alikirjat? Voiko vahtikonemestari toimia 1 & 2 & 3 mestarina? Pienaluksissa varmaankin sitten konepäällikkönä. Onko ulkomaanliikenteessä 2nd / 3rd engineer vahtikonemestareita?
3) Mitkä ovat välikirjat? Konemestarin kirjat? Vaaditaan 12kk seilausta alikonemestarina? Ovatko nämä ns. dispanssikirjat?
4) Koulusta valmistuttuani, paljonko joudun seilaamaan jotta saan ylikirjat? Höyrypuolta tuskin saan sillä tankkereille tuskin pääsee helposti.
Yritin etsiä tietoa mutta nämä taitaa olla messien vakiojauhantaa harjoittelijan tullessa laivaan joten jos saisi nopeat vastaukset...
Vastaukset 39
Vanhimmat
Aika hyvä alku ammattitielle. Mennään opintielle eikä ole harmainta käsitystäkään tulevasta alastaan.
Fiksumpi olisi mennyt vaikka työkkärin infopisteeseen tai kotosalla kaivanut tietsikan esiin ja kuukkeloinut.
Ai niin kaivoithan sen tiekkarin esiin. Ei sitten tullut mieleen kuukkeloida.
Miten luulet sitten pärjääväsi ammatissa? Sitten kun jotain sattuu, ei ole aikaa kysellä kavereilta.
Mistä näitä tonttuja tulee? Tosiaan pitäisi ensin selvittää, mihin ammattiin mennään opiskelemaan.
Trafin sivuilta löytyy vastaukset pätevyyksiin ja seilausaikoihin.
Aivan asiallisia kysymyksiä ja vastaus aivan mistä sattuu.
Olen myös itse yrittänyt kaivaa noita tietoja eipähän mitenkään kuukkeloimalla ainakaaan aukene. Työkkärin infopiste on nojoo ei sieltä tule hullua hurskaammaksi.
Suurin osa opintojaan aloittavista ei ole tiedon hankinnassa edes noinkaan pitkällä.
Yrittäkää edes vastata asiallisesti jos jotain tiedätte
Tässä kohden taas näkyy, kuinka iloisesti amk-systeemi on mennyt perseelleen!
Silloin aikoinaan ei oppeja voinut edes aloittaa ilman alan työharjoittelua, jota piti olla pari vuotta. Siinä opittiin jo käytäntöä! Sekä myös se, soveltuuko alalle vai ei.
Idioottimaisia vastauksia asiallisiin kysymyksiin.
Omasta mielestäni myös ihan asiallisia kysymyksiä, varsinkin kun sieltä trafin sivuilta ei löydy suoraa vastausta eräisiin kysymyksiini kuten esimerkiksi eläkemesu yrittää valehdellen väittää.
Ammattihan ja lopputulos on varsin selvä, kysymys kuuluukin mitä näillä "välikirjoilla" voi tehdä.
Sekö ei koulussa selviÄ
Tarkennetaan hieman kysymystä
amk opiskeluaikana harjoittelut riittää niin että on mahdollisuus hakea vahtikonemestarin kirjaa.
Valmistuttuaan amk:sta on ylikonemestarin koulutus.
Mihin toimeen tämä pätevyys riittää ?
Mikä on laivoilla miehitys konemestareiden osalta ?
Konepäälikkö
1. konemestari
2. konemestari
onko enää muita ?
Riittääkö vahtikonemestarin pätevyys ja ylikonemestarin teorettinen koulutus 2. konemestarin tehtävään ?
Tuohon jos saisi vastauksen niin loppu selviää trafin sivuilta.
Trafin sivuilla puhutaan miehitysasetuksesta, joka löytyy Finlex 166/2013 asetuskokoelmasta.
Täytyykö kaikki rautalangasta vääntää.
Itse ei viitsitä ottaa asioista selvää.
Tämä ei ole niin selvää kuin jotkut valopäät täällä luulee. Tu mitä porukkaa. Kyllä näkee että sitä tietoa ei löydy. Varsinkin lisäpätevyydet vaikuttaa esimerkiksi konepäällikön hommaan, riippuen tietty onko esim DP- tai matkustaja-aluksissa.
Vahtikonemestarin kirjoihin vaaditaan koulutus sekä tietty määrä meripäiviä esimerkiksi harjoittelusta. Ammattiopistotasolla tämä on se mihin valmistutaan ja AMK-tasolla valmistutaan ylikonemestariksi, JOS on palvellut vahtikonemestarina vähintään sen vuoden. Käytännössä tämä tarkoittaa siis kolmosen jobia vielä valmistumisen jälkeen. Sitten pitää ottaa huomioon konetehot ja liikennealueet sillä konepäälliköksi pääsee myös vahtikonemestarin pahveilla, riippuen edelleen alustyypistä. Ei ihan yksinkertaista vaan aina tapauskohtainen aluksesta riippuen.
Pikkuvehkeissä yleensä konepäällikkö repari, hieman isommilla konepäällikkö mestari repari, matkustaja-aluksilla päällikkö mestari (1-3) repari harjoittelijoita läjä sähkäri. Kaikki riippuu varustamosta.
Viimeinkin yksi hyvä vastaus, kiitoksia jepadepille
Näitä lueskelin
39 §
Ylikonemestarinkirja
Ylikonemestarinkirjan saamisen edellytyksenä on:
1) vahtikonemestarinkirja;
2) STCW-säännöstön A-III/2 säännön mukainen ylikonemestarin koulutus;
3) meripalvelua ja työharjoittelua:
a) 36 kuukautta vähintään vahtikonemestarin pätevyyttä edellyttävässä toimessa haettavan ylikonemestarinkirjan mukaan joko höyryaluksessa, jonka höyrykattiloiden teholuku on vähintään 5000 tai moottorialuksessa, jonka koneteho on vähintään 1500 kilowattia; tai
b) vähintään 24 kuukautta meripalvelua vähintään vahtikonemestarin pätevyyttä edellyttävässä toimessa, haettavan ylikonemestarinkirjan mukaan joko höyryaluksessa, jonka höyrykattiloiden teholuku on vähintään 5000 tai moottorialuksessa, jonka koneteho on vähintään 1500 kilowattia.
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta meripalvelusta 12 kuukautta on oltava palvelua aluksella, jonka koneteho on vähintään 3000 kilowattia.
Edellä 1 momentin 3 b kohdassa tarkoitetusta meripalvelusta on vähintään 12 kuukautta oltava palvelua ensimmäisenä konemestarina.
Tuo on aika selvästi ilmaistu mutta...
38 §
Konemestarinkirja
Konemestarinkirjan saamisen edellytyksenä on:
1) vahtikonemestarinkirja;
2) STCW-säännöstön A-III/2 säännön mukainen ylikonemestarin koulutus;
3) vähintään 12 kuukautta
meripalvelua konemestarina konepäällystötehtävissä,
haettavan pätevyyskirjan mukaan joko höyryaluksessa, jonka höyrykattiloiden teholuku on vähintään 500 tai moottorialuksessa, jonka koneteho on vähintään 3000 kilowattia.
Miten voi palvella konemestarina jos ei sitä konemestarin kirjaa ?
jaja ylikonemestariksi pääsee pienimmillä konetehoilla?
Kysymys
Mihin tehtävään pääsee vahtikonemestarin kirjalla aluksella jonka koneteho tuo 3000 kw että pääseekö 2. konemestarin töihin ?
Trafilainen kyselee opiskelijaa esittäen :D
Laita pekka foliohatun remmin ja leukas välii kaks sormea niin tiukkuus on sopiva!
Aloita se koulu. Siinä se aika kuluu ja asiat tulevat selviksi ajanmyöden.
Mikä kiire sulla on ja minne.
Mikäli nämä asiat eivät selviä trafin sivuilta niin älä aloita koko koulua vaan mene vaikka kippariluokille, sillä konemestarina et tule pärjäämään.
Ei yksinkertaiseen kysymykseen saa vastausta !!!
Epäilen että jos laivalla on yhtä avuliasta mesuporukkaa niin eihän siellä opi harjoittelun aikana mitään !
Jos nyt kuitenkin joku ystävällinen viitsisi kertoa mihin vakanssiin amk-tutkinto ja vahtikonemestarin paperi riittää.
Kiireen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä . jo heräilijä jos tunnut tietävän niin miksi et vastaa ???
Mihin vakanssiin riittää amk-tutkinto.
Vastaus: Ei mihinkään.
Mihin riittää vahtikonemestarin tutkinto.
Vastaus: Konemestarien jopeihin sekä konepäällikön jopiin.
Lisäksi mihinkään miehistöpuolen jopiin ei ole asiaa koska niille on omat pätevyyskirjansa.
Yleinen harhaluulo märkäkorvilla on ,että niillä päällystön pätevyyskirjoilla voisi täytellä niitä miehistöpuolen jopeja. Ei voi, ja dispansseja ei myönnellä.
Tietoisku päättyy tähän.
Eikö voi enää esim. reparia vikaeerata vahtikonemestarin papereilla? Ennen kyllä pystyi.
Mikäli on vaikka hitsaaja sekä suorittanut kaikki vaadittavat muut kurssit niin dispanssilla voi vikaeerata tietysti, ilman dispanssia ei.
Dispanssilla voi sitä reparia vikaeerata vaikka kätilö mikäli saa sen dispanssin.
Reparia ei voi vahtikonemestari vikaeerata ilman dispanssia ellei sillä ole korjausmiehen kirjaa sen lisäksi, eikä ole muuten ilman dispanssia voinut ennenkään. Mikäli näin on tehty niin siinä on luisteltu aika liukkailla jäillä.
Joo huomenta vaan!
Mahtava vastaus. "Ei voi, ja dispansseja ei myönnellä." "ei voi vahtikonemestari vikaeerata ilman dispanssia" Siis jos nykyään tuohon tarvitaan dispanssi niin myönnetäänkö niitä vai ei? Jätkät pulisee siellä kauheesti ilman mitään faktatietoa! Jos jollekin ei myönnetä seitsemättä dispanssia putkeen alikirjoilla johonkin ykkösen jobiin niin ei se tarkoita ettei dispanssia myönnetä kenellekään mihinkään! riippuu paljon liikennealueesta jne.
Ennen (ei niin monta vuotta sitten) konemestari vikaeeratessaan reparia tai perämies pursimiestä ei simpanssia tarvinu! Eikä olis usein ehtiny mistään hakeakaan kun tuommoinen tarve tulee useinkin yllättäen, tai sitte vaan liukasteltiin niillä heikoilla jäillä. Ei tuo nyt niin vakavaa aina tarvi olla, joku sairastuu äkkiä niin laiva lähtee ilman jos ei ketään ehditä hankkia tilalle esim. 1. mestari!
Mitä kursseja hitsari tarvii että saa sen dispanssin?
Aivan puutaheinää.
Mikäli esimerkiksi porttari tulee pistäytymään niin kusiset ajat alkaa kipparille.
Dispanssikurssin se hitsari tarvii, eihän tätä jaksa.
Ilman mestariakin voi lähteä pienen välin seilaamaan riskeittä mutta sanktioita siitä tulee kuten ilman kirjojakin olevaa miehistöä.
En tiedä missä rantaruotsalaisten paateissa harrastetaan ja mitä mutta aika tarkkaa kunnollisissa varustamoissa asioiden suhteen on.
Toisissa purkeissa riittää reparin jopiin vahtimiehen kirja.
Mitas sitten kun konevahtimiehen kirjalla on tehty reparin hommia? Liikkuuko varustamo heikoilla jailla? Olin eraassa laivassa jo kolmas perakkainen henkilo joka teki vahtimiehen kirjalla reparin jobia.
Kannattaa melkein kysellä vaikka facebookin merimies- ryhmästä. Siellä idiootteja on vain noin 80%. Täällä työttömät alkoholistit ajankulukseen vaan trollaavat.
Se tosin ainakin on faktaa, että älä kiirehdi liiaksi asioiden kanssa. Opiskelu- ja harjoitteluaikana kaikki tulee sinulle selviämään.
Jos lähtökohtaisesti haluat konepäälliköksi, olet väärällä alalla. Alle kolmen seilausvuoden et siihen hommaan pääse (1:1 = 6vuotta) ja suomenlipun alla saat odottaa 10-20 vuotta...
Alikirjalla saat seilata kolmosmestarina, välikirjalla kakkosena ja ylikirjalla konepiällikkönä.
Reparia saa vikaeerata mestarin pätevyyskirjalla. Meillä firmassa toimitaan jopa niin, että uudet kolmosmestarit aloittavat reparina ja 1-2 törnin jälkeen alkavat hoitaa sitten tuota vahtikonemestarin hommaa.
Reparia saa vikaeerata mestarin pätevyyskirjalla. Meillä firmassa toimitaan jopa niin, että uudet kolmosmestarit aloittavat reparina ja 1-2 törnin jälkeen alkavat hoitaa sitten tuota vahtikonemestarin hommaa.
Ilman dispanssia ei varmasti vikaeerata reparia mikäli jopi vaatii korjausmiehen kirjan.
Kaikki dispanssit menevät unionin kautta ja mikäli työttöminä on samaan aikaan kirjallisia ukkoja niin dispanssia ei varmasti tipu.
Kauanko tuo unioninkautta trafiin menevän dispanssianomuksen käsittely kestää?
Ehtiikö esim. Turkulainen vahtikonmestari saada dispanssinsa jos varustamosta aamulla soitetaan että reparin vikaeeraus olis jos ehdit illaksi Kemiin?
"mikäli työttöminä on samaan aikaan kirjallisia ukkoja niin dispanssia ei varmasti tipu. "
Psäytetäänkö laiva ja odotetaan että löytyy "kirjallinen" ukko?
Pitääkö soitella ne kaikki "työttömät" reparit "juhannuksenalusviikolla" läpi että haluaisivatko töihin?
Oikeita konerepareita ei ole työttömänä, mikäli haluavat töitä tehdä!
KUULE, herää jo tähän päivään!
Varustamo hakee dispanssit ja mikäli sitä reparia jostain syystä kirjallista ei saada niin seilataan ilman.
Kyllä niille repareille pitää soitella.
Märkäkorva mikä märkäkorva ja nimittää ihtiään jopa ykm.
Jep, on mulla ylikirjat ja seilaan siiffinä!
Tiedetään että varustamo hakee dispanssit mutta miten perustelet omanväitteesi että "mikäli sitä reparia jostain syystä kirjallista ei saada niin seilataan ilman."
Niin miksei sitten varustamo sais palkata siihen ketä huvittaa?
Kun itse seilailet muutamat vuosikymmenet niin huomaat mikä on käytäntö!
"Dispanssikurssin se hitsari tarvii, eihän tätä jaksa." Mikä kurssi se on tuommoinen dispanssikurssi on?
"kusiset ajat alkaa kipparille." Minkälaiset? Viedäänkö vain putkaan vai revitäänkö esim. kynnet irti?
Kertokaahan tietäjät!
Onko niissä crystalin pikkulaivoissa vielä 3. mestarikin? Eipä uskois!
Mittee sie polttelet Ylikonemestari1
Taitaa olla aika hyvää , kerrro meille muillekin.
Miekin halluun.
Tupakanpoltonkin lopetin muutamiavuosia sitten!
Normi sauna kaljat riittää! Juhlapäivänä vähän viiniä ja konjakkia .
Kirjoittelit seuraavaa sinä joka et ole edes laivalla koskaan käynyt kuin matkustajana koulun luokkaretkellä.
Tiedetään että varustamo hakee dispanssit mutta miten perustelet omanväitteesi että "mikäli sitä reparia jostain syystä kirjallista ei saada niin seilataan ilman."
Niin miksei sitten varustamo sais palkata siihen ketä huvittaa?
Kun itse seilailet muutamat vuosikymmenet niin huomaat mikä on käytäntö!
Siellä on tehtävien mukainen luettelo, siksi.
Puuttuvan miehen asioista on käytäntö.
Lätkäse nyt pelle jo tutti suuhusi.
Kommentit sitä luokkaa ettet ole laivassa ollut kuin matkustajana.
Adios .
"Kaikki dispanssit menevät Unionin kautta". Dispanssit myöntää Trafi. Ennen
Merenkulkuhallitus/laitos. Liitot voivat yrittää vaikuttaa dispanssien myöntämi-
seen, mutta viime kädessä päätös on Trafin. Tästä on omakohtainen kokemus.
Liitto pisti hanttiin vedoten pätevyyskirjan omaaviin työttömiin, onnistumatta.
Varustamo halusi minut jostain kumman syystä, ja se oli sillä sipuli. Vuosi oli-69.
Dispanssihakemukset tekevät kierroksen liittojen kautta ennen trafia, mikäli jää esimerkiksi jonkin toimitsijan haluttomuuden takia käsittelemättä niin ei ehdi dispanssi ollenkaan.
Kyllä tosiasiassa liittojen puoltamattajättämiä dispansseja ei myönnetä juuri koskaan.
Eivät kaikki dispanssit unionin kautta mene, vain sen jäsenistöä koskevat tietty.
Kuten sanoin niin märkäkorva joka esittää vanhaa siiffiä.
Aivan onneton tietokanta.
Pitäkää tunkkinne!
Tässä olisi ollut mestareilla mahdollisuus rekrytoida innokasta nuorisoa alalle.
Kaipailen edelleen vastauksia aiheen aloittaja kysymyksiin 3 henkilöä on sentään yrittänyt vastata, joista 1 kyllästyi vastaamaan.
Kysymys on eri tehtävirn edellytyksistä ja uralla etenemisestä.
Nimimerkki tulee kyllästymisestä vastausten tasoon
Tässä on nyt ollut pikkasen sellasta ongelmaa ,että kun ja jos niitä vastauksia on saanutkin niin niihin ei oikein ole uskottu vaan on pistelty omia mutu kommentteja vastauksiin.
Aiempiin palattua niin se kippari saa sakot mikäli asiat ei ole kunnossa. Tämä asia on jo sitä kokoluokkaa ettei siitä pääse selittelemällä. Parempi olla puuttuvalla miehitykselläkin kuin täytellä sitä epäpätevällä.
Puuttuvalla miehityksellä toki saa liikennöidä. Kirjattomilla ei vakansseja saa täytellä, se onkin sitten jo toisenlainen juttu.
Maakohtaisesti voi tosiaankin käydä niinkin jotta se kanootti jää siihen kunnes miehitys on tip top. Riippuu tapauksesta ja viranomaisista sekä vittuilun tasosta.
Toisilla aluksilla saa nykyään seilata reparina vahtimiehen kirjalla koska niissä on miehitystodistukseen sitä kirjavaatimusta alennettu. Niistä pitää kysellä varustamoilta. Saa niihin dispanssejakin vaikka olisi kortisto täys repareita.
Käsittääkseni nämä amk porukat eivät seilaa yhtään palkallisina vaan saavat jossain vaiheessa sen vahtikonemestarin kirjansa niinkuin vakiona jossain vaiheessa opintoja.
Joku sanoikin ettei ole hätä selvitellä näitä nyt vielä, aloita se koulu niin kyllä ne asiat aikanaan selviävät.
1) Konevahtimiehen papereilla voi siis ajaa vahtia. Onko tämä vain "hienompi" titteli moottorimiehelle. Ymmärsin että moottorimies on päivämies mutta ilmeisesti näillä pahveille tekee töitä?
-Konevahtimies on vastine kansipuolen puolimatruusille. Eli tähän jopiin riittää pelkkä vahtimiehen kirja. Sen sijaan konemiehen toimeen vaaditaan konemiehen pätevyyskirja.
Tämän pätevyyskirjan saa suorittamalla konemiehen koulutuksen sekä vaadittavan määrän praktiikkaa, olisiko ollu joku parisataa päivää. AMK:ssa ei kai tätä koulutusta saanut, mutta ammattikoulusta sitävastoin sai, sillä opetus sisälsi enemmän tätä pajalla askartelua. Erona konevahtimiehellä ja konemiehellä lähinnä on palkkaus, sillä konemiehen kirjalla olet ainakin jo periaatteessa jonkin sortin ammattimies, ja liksa sitämyöten muutaman satasen parempi, samaan tyyliin kun täkkäreillä on eroa puolikkaan ja "täysmatruusin" liksassa.
Moottorimies taas on lähinnä vain vaihtoehtoinen nimitys konemiehelle, pätevyyskirjassakin lukee konemies-maskinman-motorman.
2) 360 tai 180/180 meri/maapalvelusta oikeuttaa vahtikonemestarin kirjoihin. Onko nämä ns. alikirjat? Voiko vahtikonemestari toimia 1 & 2 & 3 mestarina? Pienaluksissa varmaankin sitten konepäällikkönä. Onko ulkomaanliikenteessä 2nd / 3rd engineer vahtikonemestareita?
-Vahtikirjalla voi toimia, kuten jo edellä on mainittu, kaikissa tehtävissä, aluksen koosta, liikennealueesta ja konetehosta riippuen. Käytännössä isompien katiskojen, joissa siis 1. ja 2. mestari, ovat kakkosmestarit vahtikonemestarin kirjalla. Jos ulkomaan liikenteellä tarkoitat ulkomaista alusta, vastaa niissä 2nd engineer suomen 1. mestaria, jolloin yleensä tarvitaan sitten jo astetta isompi kirja ja tuohon 3rd engineer hommaan riittää vahtikonemestarin pätevyys.
3) Mitkä ovat välikirjat? Konemestarin kirjat? Vaaditaan 12kk seilausta alikonemestarina? Ovatko nämä ns. dispanssikirjat?
-Konemestarin kirjalla voi seilata ykkösenä tosin jotkut puulakit edellyttävät että ykköselläkin on ylikirja. Tässäkin pätevyyden englanninkielinen nimi "second engineer" avaa merkitystä hieman enemmän. Nimitys välikirja johtunee kai siitä että suomessa kirjan saamiseen vaaditaan jokatapauksessa ylikonemestarin koulutus, joten tämä kirja on käytännössä kai aina melkolailla väliaikaisesti kantajallaan, ennen ylikirjan saantia.
Sen sijaan muualla kouluja käydään eri tavalla, ja "2nd engineer" kirjan jälkeen täytyy mennä opiskelemaan lisempää ylikirjaa varten, sikäli kun sen kirjan haluaa.
4) Koulusta valmistuttuani, paljonko joudun seilaamaan jotta saan ylikirjat? Höyrypuolta tuskin saan sillä tankkereille tuskin pääsee helposti.
-Käsittääkseni ylikirjojen saamiseen menee tulevaisuudessa ainakin käytännössä hieman pidempi aika kun nykyään, sillä uusien asetusten mukaan tulee tästä 36kk ajasta seilata vähintään 24kk konemestarina, josta vähintään 12kk ensimmäisenä konemestarina, kun tähän saakka vielä on riittänyt kakkosenakin seilaaminen, jolloin sekä väli- ja ylikirjan on voinut hakea vaikka samalla hakemuksella, kunhan on 36kk meripalvelua joista 24kk mesuna, ja tutkintotodistus koulusta.
Näinollen nuo puulaakit jotka edellyttävät ykköseltäkin ylikirjaa, joutuvat joko tulevaisuudessa joustamaan tuosta säännöstään, sillä muutoin tuo ylikirjan saanti käy kovin hankalaksi..
Höyrykirjoja saa suomalaisissa laivoissa ulosiputusten jälkeen lienee enää vahtikonemestaritasolle, korkeammalle ei teholuvut riitä. Jos ylikirjaa höyrylle mielii, niin se on sitten maavoimalaitos.
Konevahtimiehen papereilla ei saa ajaa mitään vahteja. Piste.
Mikäs kirja sillä koiravahdissa olevalla täkkärillä on taskussa kun koneessa käy separeita ihmettelemässä?