Koska Jumala ja Jumalaan kaikki liittyvä on puhdasta henkeä, energiaa, Jumalaa EI VOI kukaan ihminen hallita, ei mitenkään, koskaan, milloinkaan.
Olisi paljon helpompaa kirjoittaa Jumalasta ilman mitään mainintoja Raamatusta, koska tämäkin palsta on ladattu sen verran paljon täyteen negatiivisia mielikuvia: jos kukaan mainitseekaan sanan Raamattu, tai sanan Jumala, tai Jeesus, ja niin edelleen, niin vastustus ja miinustus on varmaa.
Ehdotan siis seuraavaa :
Lähde sinä rakas ateisti rennolle matkalle nyt sisimpääsi.
Unohda sana Jumala.
Unohda yleensäkin kaikki sanat, ja kaikenlainen negatiivinen, joka liittyy täälläkin palstalla roiskittuihin Raamatunmukaisuuksiin ja kaikkeen Raamatunmukaisuuksiin liittyvään.
Jumala on todellisuudessa kaiken, aivan kaiken tällaisen yläpuolella, koska kaikenlainen totuudellisuus ja kaikenlainen hyvä mitä sinäkin ateisti tänä päivänä ja tulevaisuudessa omassa elämässäsi päivittäin teet, juuri tämä tällainen toiminta on sitä oikeaa jumalisuutta, joka jokaisella ihmisellä hänen sisimmässään on, sanoo Jumalaa vastustava ateisti sitten ääneen ihan mitä vaan vastustaessaan.
Jos siis toimit ja teet hyvin elämässäsi, niin omistat sisimmässäsi juuri sen oikean siemenen, joka vastaa sulle vielä, sun unissa, suu tapaamisissa, sun kehon kielen kautta, ihmeellisellä tavalla.
Se mitä Jumalaksi kutsutaan, vastaa, jokaiselle ihmiselle. Jossain vaiheessa.
Miksi ateistit eivät ymmärrä yksinkertaista totuutta?
82
431
Vastaukset
Jumala jota kuvailet ei ole teistinen. Siksipä ateisteilla ei ole mitään sitä vastaan. Itsekkin uskon tuohon kuvailemaasi, aitoon ja oikeaan jumalaan, ja olen silti ateisti.
- Sanojen yläpuolella
"Jumala jota kuvailet ei ole teistinen."
No kyllä se vaan ainakin minun elämässä teistinen on.
"Siksipä ateisteilla ei ole mitään sitä vastaan."
No onpa hyvä kuulla, olemme samalla aalltopituudella siis.
"Itsekkin uskon tuohon kuvailemaasi, aitoon ja oikeaan jumalaan, ja olen silti ateisti."
Hienoa. Tästä hyvää musaa.
www.youtube.com/watch?v=PdiCJUysIT0
Ja muuten katsoitko Vendetan, tuli about viikko sitten Subilta tai Jimiltä?"No kyllä se vaan ainakin minun elämässä teistinen on."
Sitten antamasi määritelmä hämmentää todella paljon: "Koska Jumala ja Jumalaan kaikki liittyvä on puhdasta henkeä, energiaa..." Ollakseen teistinen Jumalan tulisi henkilöityä joksikin. Nyt kuvailemasi jumala on jokin energiakenttä eikä energiakentillä ole persoonallisuuksia. Jos on, niin sitten esim. sähkömagnetismi on eräänlainen jumala.
"No onpa hyvä kuulla, olemme samalla aalltopituudella siis."
Noin suurinpiirtein. Ainoana erona se, että olet väärässä joko teismin määritelmässä tai Jumalan ominaisuuksissa.
Ja en katsonut Vendettaa...- Sanojen yläpuolella
Sikamaster kirjoitti:
"No kyllä se vaan ainakin minun elämässä teistinen on."
Sitten antamasi määritelmä hämmentää todella paljon: "Koska Jumala ja Jumalaan kaikki liittyvä on puhdasta henkeä, energiaa..." Ollakseen teistinen Jumalan tulisi henkilöityä joksikin. Nyt kuvailemasi jumala on jokin energiakenttä eikä energiakentillä ole persoonallisuuksia. Jos on, niin sitten esim. sähkömagnetismi on eräänlainen jumala.
"No onpa hyvä kuulla, olemme samalla aalltopituudella siis."
Noin suurinpiirtein. Ainoana erona se, että olet väärässä joko teismin määritelmässä tai Jumalan ominaisuuksissa.
Ja en katsonut Vendettaa..."Ainoana erona se, että olet väärässä joko teismin määritelmässä tai Jumalan ominaisuuksissa."
Miten voit sanoa varmasti minun olevan väärässä teismin määritelmässä, taikka Jumalan ominaisuuksissa. Jos teismi onkin määritelty aikaisemmin Raamatun ja Kirjoitusten kautta näkyväksi ilmiasuksi, niin jo Raamattu itsessään sanoo jokaisen ihmisen saavan uuden nimen, ja uudet taivaat ja uudet maat jotka Raamatun lopussa luodaan - näitä taivaita, tai tätä taivaassa olevaa istujaa kaikki asiat, siis maa ja taivas pakenevat.
Tälle istujalle ei löydy uudessa maassa ja uudessa taivaassa siis kirjoituksissakaan sijaa.
Asia jonka siis toin jo aloituksessa ilmi.
"Ja en katsonut Vendettaa..."
Mutta ilmeisesti tuttu kuvajaisestasi päätellen V on ... Sanojen yläpuolella kirjoitti:
"Ainoana erona se, että olet väärässä joko teismin määritelmässä tai Jumalan ominaisuuksissa."
Miten voit sanoa varmasti minun olevan väärässä teismin määritelmässä, taikka Jumalan ominaisuuksissa. Jos teismi onkin määritelty aikaisemmin Raamatun ja Kirjoitusten kautta näkyväksi ilmiasuksi, niin jo Raamattu itsessään sanoo jokaisen ihmisen saavan uuden nimen, ja uudet taivaat ja uudet maat jotka Raamatun lopussa luodaan - näitä taivaita, tai tätä taivaassa olevaa istujaa kaikki asiat, siis maa ja taivas pakenevat.
Tälle istujalle ei löydy uudessa maassa ja uudessa taivaassa siis kirjoituksissakaan sijaa.
Asia jonka siis toin jo aloituksessa ilmi.
"Ja en katsonut Vendettaa..."
Mutta ilmeisesti tuttu kuvajaisestasi päätellen V on ..."Miten voit sanoa varmasti minun olevan väärässä teismin määritelmässä"
Koska teistiset jumalat ovat persoonallisia MÄÄRITELMÄLLISESTI.
"Jos teismi onkin määritelty aikaisemmin Raamatun ja Kirjoitusten kautta näkyväksi ilmiasuksi"
Mutta kun se ei ole, joten spekulaatiosi on turhaa.- Sanojen yläpuolella
ertert kirjoitti:
"Miten voit sanoa varmasti minun olevan väärässä teismin määritelmässä"
Koska teistiset jumalat ovat persoonallisia MÄÄRITELMÄLLISESTI.
"Jos teismi onkin määritelty aikaisemmin Raamatun ja Kirjoitusten kautta näkyväksi ilmiasuksi"
Mutta kun se ei ole, joten spekulaatiosi on turhaa.Turhuus jää nähtäväksi, joka tapauksessa Raamatun lopussa avautuvat uusi maa ja uusi taivas, ja siellä valtaistuin, jolla istujan kasvoja taivas ja maa eli kaikki materia ja mammona pakenevat.
Sivuutit tämän olennaisuuden.
Se mitä kaiken aineellisuuden ja turhien sanojen takaa tullaan luomaan, se on kokonaan uutta. - Kuulkaa Herraa
Väkevää todistusta, veli ihminen. Grammata has became alive.
*kiittää ja kumartaa, kerrankin ateistiakin* - Vain Jumala pysyy
Kuulkaa Herraa kirjoitti:
Väkevää todistusta, veli ihminen. Grammata has became alive.
*kiittää ja kumartaa, kerrankin ateistiakin*Tästä on aloituksessa juuri kysymys, kun luodaan uudet maat ja uusi taivas. Kaikki vanha pyyhitään pois. Tästä Johannes Ilmestyksessään kirjoitti.
Tuo nyt kuulostaa siltä, että kaikelle on vain leimastu päälle termi Jumala. Turhaa semantiikkaa mielestäni.
- Sanojen yläpuolella
"kaikelle on vain leimastu päälle termi Jumala. "
Aloituksessa pyrin juuri irtiottoon sanoista jotka ovat kärsineet inflaation, ja katsomaan niiden takana olevaa todellisuutta. Sanojen yläpuolella kirjoitti:
"kaikelle on vain leimastu päälle termi Jumala. "
Aloituksessa pyrin juuri irtiottoon sanoista jotka ovat kärsineet inflaation, ja katsomaan niiden takana olevaa todellisuutta."Aloituksessa pyrin juuri irtiottoon sanoista jotka ovat kärsineet inflaation, ja katsomaan niiden takana olevaa todellisuutta. "
Höpöhöpö. Et sinä mistään todellisuudesta puhunut vaan lähinnä matkit puppulausegeneraattoria. En sitten tiedä, mitä sinä yrität sellaisella hömpällä saavuttaa.- Sanojen yläpuolella
ertert kirjoitti:
"Aloituksessa pyrin juuri irtiottoon sanoista jotka ovat kärsineet inflaation, ja katsomaan niiden takana olevaa todellisuutta. "
Höpöhöpö. Et sinä mistään todellisuudesta puhunut vaan lähinnä matkit puppulausegeneraattoria. En sitten tiedä, mitä sinä yrität sellaisella hömpällä saavuttaa."Et sinä mistään todellisuudesta puhunut vaan lähinnä matkit puppulausegeneraattoria."
Missä kohtaa.
"En sitten tiedä, mitä sinä yrität sellaisella hömpällä saavuttaa."
Missä kohtaa hömppää. Sanojen yläpuolella kirjoitti:
"Et sinä mistään todellisuudesta puhunut vaan lähinnä matkit puppulausegeneraattoria."
Missä kohtaa.
"En sitten tiedä, mitä sinä yrität sellaisella hömpällä saavuttaa."
Missä kohtaa hömppää.No sun tekstisi on alusta loppuun täyttä puppua vaille mitään TODISTEITA.
Eikä mitkään "totuus" puheet eivät kelpaa todisteeksi.
Mullakin on ongelmia lähinnä noiden personallisten jumalien suhteen.
Mutta kuvailemasi kaltainen jumala on lähellä sellaista, minkä itsekin miellän todelliseksi/mahdolliseksi. Se on sitten makuasia, kutsutaanko sitä jumalaksi, koska se pakenee sanallisia määreitä. Voi sitä jumalaksikin kutsua.Mietin kirjoittamaasi..tarkoitatko, että uskot, että "jotakin" on? todella paljon on varmaan sellaista, mitä emme tiedä emmekä tule tietämään, mutta ajatus siitä että "jotakin" on...osaisitko selittää mitä tarkoitat?
iksu_tep kirjoitti:
Mietin kirjoittamaasi..tarkoitatko, että uskot, että "jotakin" on? todella paljon on varmaan sellaista, mitä emme tiedä emmekä tule tietämään, mutta ajatus siitä että "jotakin" on...osaisitko selittää mitä tarkoitat?
No vastasin vähän löysin rantein. En minä tiedä :-o
Voin kuvitella jonkunlaisen panenteistisen jumaluuden mahdolliseksi, mutta sitä en tiedä, onko sitä sitten mielekästä kutsua enää jumalaksi, kun voi puhua yhtä hyvin maailmankaikkeudesta tai olemassaolosta?
Itse olen pikemmin hahmotellut jumaluuksia ihmisen sisällä asuviksi arkityppisiksi, tiedostamattomiksi voimiksi. Ne käyvät aloituksen kanssa yksiin joiltakin osin:
"Jos siis toimit ja teet hyvin elämässäsi, niin omistat sisimmässäsi juuri sen oikean siemenen, joka vastaa sulle vielä, sun unissa, suu tapaamisissa, sun kehon kielen kautta, ihmeellisellä tavalla."
Uskon siis että "jotakin on" - mahdollisesti. Mutta sijaitseeko se meidän ulkopuolella, meissä, vai me siinä, niin pidän tätä yksityiskohtaa toistaiseksi avoimena.- Sanojen yläpuolella
kaarne kirjoitti:
No vastasin vähän löysin rantein. En minä tiedä :-o
Voin kuvitella jonkunlaisen panenteistisen jumaluuden mahdolliseksi, mutta sitä en tiedä, onko sitä sitten mielekästä kutsua enää jumalaksi, kun voi puhua yhtä hyvin maailmankaikkeudesta tai olemassaolosta?
Itse olen pikemmin hahmotellut jumaluuksia ihmisen sisällä asuviksi arkityppisiksi, tiedostamattomiksi voimiksi. Ne käyvät aloituksen kanssa yksiin joiltakin osin:
"Jos siis toimit ja teet hyvin elämässäsi, niin omistat sisimmässäsi juuri sen oikean siemenen, joka vastaa sulle vielä, sun unissa, suu tapaamisissa, sun kehon kielen kautta, ihmeellisellä tavalla."
Uskon siis että "jotakin on" - mahdollisesti. Mutta sijaitseeko se meidän ulkopuolella, meissä, vai me siinä, niin pidän tätä yksityiskohtaa toistaiseksi avoimena."Mutta sijaitseeko se meidän ulkopuolella, meissä, vai me siinä"
Me siinä ja se meissä. Mielestäni.
Ja tämä on se henki, josta Jeesus puhuu. Sanojen yläpuolella kirjoitti:
"Mutta sijaitseeko se meidän ulkopuolella, meissä, vai me siinä"
Me siinä ja se meissä. Mielestäni.
Ja tämä on se henki, josta Jeesus puhuu.Voi olla.
Sinä voit sanoa sitä hengeksi.
Tässä kohdassa sanat alkavat olla epäilyttäviä. Tarkoitatko jotain persoonallista henkeä tai Pyhää henkeä?
Minä en ole valmis määrittämään "sitä jotakin" noin täsmällisesti.
Puhut ihmisen sisällä olevasta alueesta, johon henki voi vaikuttaa. Se kuulostaa mulle siltä että ajattelet sen hengen ihmisen ulkopuoliseksi voimaksi.- Sanojen yläpuolella
kaarne kirjoitti:
Voi olla.
Sinä voit sanoa sitä hengeksi.
Tässä kohdassa sanat alkavat olla epäilyttäviä. Tarkoitatko jotain persoonallista henkeä tai Pyhää henkeä?
Minä en ole valmis määrittämään "sitä jotakin" noin täsmällisesti.
Puhut ihmisen sisällä olevasta alueesta, johon henki voi vaikuttaa. Se kuulostaa mulle siltä että ajattelet sen hengen ihmisen ulkopuoliseksi voimaksi."Tarkoitatko jotain persoonallista henkeä tai Pyhää henkeä?"
Itselläni ei ole kokemusta mistään persoonallisesta hengestä, ja jos lataan tähän perään sanan Pyhä henki niin negaatiot ryöppyävät heti, siispä en sitä sano nyt.
Mietin yhteensattumia joita omassa elämässänikin on tullut juuri silloin kun joku Jumalan mies tai nainen on ollut minuun yhteydessä ja myös luvannut rukoilla puolestani jotain tiettyä tarkoitusta tai tilannetta varten.
Ihmeellisiä yhteensattumia on.
"Puhut ihmisen sisällä olevasta alueesta, johon henki voi vaikuttaa. Se kuulostaa mulle siltä että ajattelet sen hengen ihmisen ulkopuoliseksi voimaksi."
Ulkopuolinen voima se on mielestäni sen takia, koska olen esimerkiksi tiennyt toisten ihmisten rukoilleen jonkun minuun liittyvän asian puolesta, ja tämä asia sitten tapahtui tai toteutui. - Sanojen yläpuolella
Sanojen yläpuolella kirjoitti:
"Tarkoitatko jotain persoonallista henkeä tai Pyhää henkeä?"
Itselläni ei ole kokemusta mistään persoonallisesta hengestä, ja jos lataan tähän perään sanan Pyhä henki niin negaatiot ryöppyävät heti, siispä en sitä sano nyt.
Mietin yhteensattumia joita omassa elämässänikin on tullut juuri silloin kun joku Jumalan mies tai nainen on ollut minuun yhteydessä ja myös luvannut rukoilla puolestani jotain tiettyä tarkoitusta tai tilannetta varten.
Ihmeellisiä yhteensattumia on.
"Puhut ihmisen sisällä olevasta alueesta, johon henki voi vaikuttaa. Se kuulostaa mulle siltä että ajattelet sen hengen ihmisen ulkopuoliseksi voimaksi."
Ulkopuolinen voima se on mielestäni sen takia, koska olen esimerkiksi tiennyt toisten ihmisten rukoilleen jonkun minuun liittyvän asian puolesta, ja tämä asia sitten tapahtui tai toteutui."Se kuulostaa mulle siltä että ajattelet sen hengen ihmisen ulkopuoliseksi voimaksi."
Mutta tätä voimaa ei kyllä voi käsittää pelkästään ulkopuolisena olevaksi ihmisistä, koska eräs ihminen on sanonut sen, tai sen vaikutusalueen olevan rakennetun sisällisesti ihmisen kroppaan. Sanojen yläpuolella kirjoitti:
"Se kuulostaa mulle siltä että ajattelet sen hengen ihmisen ulkopuoliseksi voimaksi."
Mutta tätä voimaa ei kyllä voi käsittää pelkästään ulkopuolisena olevaksi ihmisistä, koska eräs ihminen on sanonut sen, tai sen vaikutusalueen olevan rakennetun sisällisesti ihmisen kroppaan.Mun ainoa hypoteesi on se, että kollektiivisen piilotajunnan arkkityyppiset voimat ohjaavat ihmistä ja ilmenevät unissa, transsissa, huumeiden kautta jne. Voin olla oikeassa tai väärässä.
Itse olen myös törmännyt sellaisiin asioihin, jotka tuntuvat tulevan itsen ulkopuolelta. Ne eivät sovi tuohon hypoteesiini eivätkä mihinkään kokemus- tai ymmärrysmaailmaani.
En selitä niitä pois järkeilemällä, mutta en myöskään istuta niitä mihinkään valmiiseen selitysmalliin vain siksi, että malli on tarjolla. Musta tuntuu, että ne kokemukset säilyvät parhaiten sanattomina ja selityksettöminä.- Sanojen yläpuolella
kaarne kirjoitti:
Mun ainoa hypoteesi on se, että kollektiivisen piilotajunnan arkkityyppiset voimat ohjaavat ihmistä ja ilmenevät unissa, transsissa, huumeiden kautta jne. Voin olla oikeassa tai väärässä.
Itse olen myös törmännyt sellaisiin asioihin, jotka tuntuvat tulevan itsen ulkopuolelta. Ne eivät sovi tuohon hypoteesiini eivätkä mihinkään kokemus- tai ymmärrysmaailmaani.
En selitä niitä pois järkeilemällä, mutta en myöskään istuta niitä mihinkään valmiiseen selitysmalliin vain siksi, että malli on tarjolla. Musta tuntuu, että ne kokemukset säilyvät parhaiten sanattomina ja selityksettöminä."kollektiivisen piilotajunnan arkkityyppiset voimat ohjaavat ihmistä ja ilmenevät unissa, transsissa, huumeiden kautta jne. "
Kirjoitin muutama päivä sitten ylös itseäni aina vaivanneen asian :
Mistä voimme koskaan tietää näkevätkö meille tutut ihmiset samoja unia?
Olen monta kertaa herännyt tunteeseen että ne keskustelut jotka ystäväni kanssa kävin unessani, eivät voi olla pelkää unihouretta.
Ongelma on vain siinä että kukaan ei kehtaa ottaa ystäväänsä yhteyttä moisten "hourailujen" yakia.
Tämän takia olenkin miettinyt, että asia todellakin olisi tutkimisen arvoinen - kollektiivinen piilotajunta on mahdollisesti totta.
"Itse olen myös törmännyt sellaisiin asioihin, jotka tuntuvat tulevan itsen ulkopuolelta. Ne eivät sovi tuohon hypoteesiini eivätkä mihinkään kokemus- tai ymmärrysmaailmaani."
Samat sanat, pelkät yhteensattumat tapahtuneille asioille eivät ole uskottava selitysmalli, tai tietenkin kylmän rationaakinen ja looginen on, mutta tyydyttääkö nämä ihmisen sisän nälkää?
"Musta tuntuu, että ne kokemukset säilyvät parhaiten sanattomina ja selityksettöminä."
Ajatus sanojen ja materiaalin takana vallitsevasta sanattomuuden ja selityksettömyyden vallitsijasta todellakin miellyttää. Mutta sorry. Siitä tuli persoona tekstityksessäni. Sanojen yläpuolella kirjoitti:
"Mutta sijaitseeko se meidän ulkopuolella, meissä, vai me siinä"
Me siinä ja se meissä. Mielestäni.
Ja tämä on se henki, josta Jeesus puhuu."Ja tämä on se henki, josta Jeesus puhuu. "
No niin, todellinen tausta paljastui, kun höpinät Jeesuksesta alkoivat. Vai tarkoittaako Jeesuskin jotain eteeristä hyminää?- Sanojen yläpuolella
ertert kirjoitti:
"Ja tämä on se henki, josta Jeesus puhuu. "
No niin, todellinen tausta paljastui, kun höpinät Jeesuksesta alkoivat. Vai tarkoittaako Jeesuskin jotain eteeristä hyminää?"kun höpinät Jeesuksesta alkoivat."
Paljonpa sitten kerkesinkin höpistä. Sanojen yläpuolella kirjoitti:
"kollektiivisen piilotajunnan arkkityyppiset voimat ohjaavat ihmistä ja ilmenevät unissa, transsissa, huumeiden kautta jne. "
Kirjoitin muutama päivä sitten ylös itseäni aina vaivanneen asian :
Mistä voimme koskaan tietää näkevätkö meille tutut ihmiset samoja unia?
Olen monta kertaa herännyt tunteeseen että ne keskustelut jotka ystäväni kanssa kävin unessani, eivät voi olla pelkää unihouretta.
Ongelma on vain siinä että kukaan ei kehtaa ottaa ystäväänsä yhteyttä moisten "hourailujen" yakia.
Tämän takia olenkin miettinyt, että asia todellakin olisi tutkimisen arvoinen - kollektiivinen piilotajunta on mahdollisesti totta.
"Itse olen myös törmännyt sellaisiin asioihin, jotka tuntuvat tulevan itsen ulkopuolelta. Ne eivät sovi tuohon hypoteesiini eivätkä mihinkään kokemus- tai ymmärrysmaailmaani."
Samat sanat, pelkät yhteensattumat tapahtuneille asioille eivät ole uskottava selitysmalli, tai tietenkin kylmän rationaakinen ja looginen on, mutta tyydyttääkö nämä ihmisen sisän nälkää?
"Musta tuntuu, että ne kokemukset säilyvät parhaiten sanattomina ja selityksettöminä."
Ajatus sanojen ja materiaalin takana vallitsevasta sanattomuuden ja selityksettömyyden vallitsijasta todellakin miellyttää. Mutta sorry. Siitä tuli persoona tekstityksessäni.Minua ei haittaa, jos miellät sen voiman persoonalliseksi. Minusta tuntuu että sillä ei ole väliä, miten kukin sen tarkkaan ottaen mieltää. Kunhan sen ympärille ei aleta kirjoitella kovin Pyhiä kirjoja.
kaarne kirjoitti:
No vastasin vähän löysin rantein. En minä tiedä :-o
Voin kuvitella jonkunlaisen panenteistisen jumaluuden mahdolliseksi, mutta sitä en tiedä, onko sitä sitten mielekästä kutsua enää jumalaksi, kun voi puhua yhtä hyvin maailmankaikkeudesta tai olemassaolosta?
Itse olen pikemmin hahmotellut jumaluuksia ihmisen sisällä asuviksi arkityppisiksi, tiedostamattomiksi voimiksi. Ne käyvät aloituksen kanssa yksiin joiltakin osin:
"Jos siis toimit ja teet hyvin elämässäsi, niin omistat sisimmässäsi juuri sen oikean siemenen, joka vastaa sulle vielä, sun unissa, suu tapaamisissa, sun kehon kielen kautta, ihmeellisellä tavalla."
Uskon siis että "jotakin on" - mahdollisesti. Mutta sijaitseeko se meidän ulkopuolella, meissä, vai me siinä, niin pidän tätä yksityiskohtaa toistaiseksi avoimena.Mitä ajattelet, onko tämä "jokin" yhteisesti jaettu tietoisuuden osa, onko se jokin, joka jollakin tavalla ohjaa meitä, tai vaikuttaa meissä jollakin muulla tavalla? Siis mitä ominaisuuksia sille ajattelet? Koska sulla siis on häivähdys "jonkin" olemassolon mahdollisuudesta, mietin, mistä lähtökohdasta tämä ajatus on tulut...Onko se jokin havainto, tunnekokmus vai vain heijastus vallitsevasta kulttuurista...jos nyt mitään tollasta voi ylipäänsä erottaa.
- Sanojen yläpuolella
iksu_tep kirjoitti:
Mitä ajattelet, onko tämä "jokin" yhteisesti jaettu tietoisuuden osa, onko se jokin, joka jollakin tavalla ohjaa meitä, tai vaikuttaa meissä jollakin muulla tavalla? Siis mitä ominaisuuksia sille ajattelet? Koska sulla siis on häivähdys "jonkin" olemassolon mahdollisuudesta, mietin, mistä lähtökohdasta tämä ajatus on tulut...Onko se jokin havainto, tunnekokmus vai vain heijastus vallitsevasta kulttuurista...jos nyt mitään tollasta voi ylipäänsä erottaa.
"Mitä ajattelet, onko tämä "jokin" yhteisesti jaettu tietoisuuden osa "
Mielestäni. Se mitä me ajattelemme ja mielessämme haluamme ja toivomme, vaikuttanee rukousten tavoin tässä kollektiivisessa piilotajunnassa koko ajan näkymättömästi.
"onko se jokin, joka jollakin tavalla ohjaa meitä"
Otetaanpa esimerkki. Jos kaksi ihmistä sopii yhdessä rukoilevansa kolmannen ihmisen puolesta että tämä kolmas saisi ongelmansa hoidettua järjestykseen, niin eikö jo tämä kahden ihmisen yhteinen hyvä päätös kolmannen puolesta ole ohjaus, siis toimintamalli, jolla oma vaikutuksensa kolmannen ihmisen olemiseen?
"Siis mitä ominaisuuksia sille ajattelet?"
Lukemattomia hyviä ominaisuuksia. Jo pelkästään positiivisen ajattelun vaikutuksen voima yleisesti tunnustetaan, niin miten suurempi voima onkaan sitten onkaan kahden tai useamman ihmisen yhteisillä ajatteluilla.
"Koska sulla siis on häivähdys "jonkin" olemassolon mahdollisuudesta, mietin, mistä lähtökohdasta tämä ajatus on tulut..."
Rehellisyyden nimessä tunnustettava että itselläni on pidempiaikainen suhde jo tähän nimeltämainittuun ison kirjan päähenkilöön, olen saanut vain tarpeekseni jatkuvasta jonninjoutavasta jankutuksesta, joka jostain syystä on pesiytynyt tämän kirjan ympärille joukolla sanan ja kirjaimenkäyttäjiä, joilta pitäisi lailla kieltää (O: koko kyseenalainen harjoittaminen.
Tämän takia sanoista ja kirjoituksista riisuttu avaus.
"Onko se jokin havainto, tunnekokemus vai vain heijastus vallitsevasta kulttuurista"
Jostain ihmisen, ja ihmiskunnan sisimmästä kumpuava tietoisuus siitä, että olemme jotain paljon muuta kuin se mitä näemme nyt ja tässä, on olemassa. Että olemme periolemukseltamme henkiolentoja. Ja tuntuu siltä että kultturelliset erot eivät rajaa toinen toistaan pois ajattelevilta ihmisiltä. Erotusta ei mielestäni ole, ei loppujen lopuksi kielellisestikään. iksu_tep kirjoitti:
Mitä ajattelet, onko tämä "jokin" yhteisesti jaettu tietoisuuden osa, onko se jokin, joka jollakin tavalla ohjaa meitä, tai vaikuttaa meissä jollakin muulla tavalla? Siis mitä ominaisuuksia sille ajattelet? Koska sulla siis on häivähdys "jonkin" olemassolon mahdollisuudesta, mietin, mistä lähtökohdasta tämä ajatus on tulut...Onko se jokin havainto, tunnekokmus vai vain heijastus vallitsevasta kulttuurista...jos nyt mitään tollasta voi ylipäänsä erottaa.
iksu_tep
Olemme näköjään jutelleet aiheesta aiemminkin. Tässä pohdinta, jonka olen kirjoittanut sinulle aiemminkin:
Henkilökohtainen alitajunta
Tämä on alitajunnan ensimmäinen kerros, heti tietoisen egon alla. Täällä asustavat henkilökohtaiset kompleksit. Jungin käsitys alitajunnan pintakerroksesta vastaa pitkälti Freudin käsitystä alitajunnasta.
Kollektiivinen alitajunta
Koko evoluution ajan kasaantunut kollektiivinen kokemus elelee täällä. Kollektiivisessa alitajunnassa on aineksia, jotka periytyvät todella kaukaa, esi-inhimillisistä kehitysvaiheista saakka. Arkkityypit eivät ole muistoja, vaan muotoja ilman sisältöä, malleja, joihin asioita sijoitetaan. Ne synnyttävät samanlaisia myyttisiä ideoita eri kulttuureissa ja ovat kaiken inhimillisen kokemuksellisuuden yhdistäviä tekijöitä."
Itse yritän ymmärtää ja tarkoitan nimenomaan kollektiivista alitajuntaa. Kollektiivinen alitajunta ei ymmärtääksen tarkoita mitään yhteistä alitajuntaa, vaan yhteisiä ominaisuuksia. Arkkityypit olisivat geneettisesti muotoutuneita valmiuksia tai taipumuksia alitajunnassa, samoin kuin esim. kielen oppiminen on geneettisesti määräytynyt kollektiivinen/yhteinen valmius tai taipumus.
Kollektiivinen alitajunta ei siten olisi mikään yliluonnollinen mystinen yhteysmuoto, vaan ihan ihmisen pysyyken syvärakenteen kehityshistoriallinen ominaisuus.
Kollektiivinen alitajunta sijaitsee toki kussakin yksilössä ja siinä mielessä se on osa minua.
Samoin nenäni on osa minua, samoin sen tuottamat tietoiset kokemukset. Nenän toiminta sen sijaan ei ole persoonallista vaan kollektiivista: sen rooli elämässäni: miten se vaikuttaa päätöksentekooni tietoisti tai alitajuisesti. Tämä malli ei ole persoonallinen, osa minua, vaan kaiille yhteinen.
Arkkityyppien moottori, rakenteet ja ilmaisut sijaitsevat toki minussa, mutta niiden periaatteet eivät ole persoonallisia, vaan kollektiivisia."
_________
Minun käsitykseni perustuu Jungin teoriaanja poikkeaa siitä, miten nimim. "Sanojen yläpuolella" hahmottaa kollektiivisen alitajunnan.- Sanojen yläpuolella
kaarne kirjoitti:
iksu_tep
Olemme näköjään jutelleet aiheesta aiemminkin. Tässä pohdinta, jonka olen kirjoittanut sinulle aiemminkin:
Henkilökohtainen alitajunta
Tämä on alitajunnan ensimmäinen kerros, heti tietoisen egon alla. Täällä asustavat henkilökohtaiset kompleksit. Jungin käsitys alitajunnan pintakerroksesta vastaa pitkälti Freudin käsitystä alitajunnasta.
Kollektiivinen alitajunta
Koko evoluution ajan kasaantunut kollektiivinen kokemus elelee täällä. Kollektiivisessa alitajunnassa on aineksia, jotka periytyvät todella kaukaa, esi-inhimillisistä kehitysvaiheista saakka. Arkkityypit eivät ole muistoja, vaan muotoja ilman sisältöä, malleja, joihin asioita sijoitetaan. Ne synnyttävät samanlaisia myyttisiä ideoita eri kulttuureissa ja ovat kaiken inhimillisen kokemuksellisuuden yhdistäviä tekijöitä."
Itse yritän ymmärtää ja tarkoitan nimenomaan kollektiivista alitajuntaa. Kollektiivinen alitajunta ei ymmärtääksen tarkoita mitään yhteistä alitajuntaa, vaan yhteisiä ominaisuuksia. Arkkityypit olisivat geneettisesti muotoutuneita valmiuksia tai taipumuksia alitajunnassa, samoin kuin esim. kielen oppiminen on geneettisesti määräytynyt kollektiivinen/yhteinen valmius tai taipumus.
Kollektiivinen alitajunta ei siten olisi mikään yliluonnollinen mystinen yhteysmuoto, vaan ihan ihmisen pysyyken syvärakenteen kehityshistoriallinen ominaisuus.
Kollektiivinen alitajunta sijaitsee toki kussakin yksilössä ja siinä mielessä se on osa minua.
Samoin nenäni on osa minua, samoin sen tuottamat tietoiset kokemukset. Nenän toiminta sen sijaan ei ole persoonallista vaan kollektiivista: sen rooli elämässäni: miten se vaikuttaa päätöksentekooni tietoisti tai alitajuisesti. Tämä malli ei ole persoonallinen, osa minua, vaan kaiille yhteinen.
Arkkityyppien moottori, rakenteet ja ilmaisut sijaitsevat toki minussa, mutta niiden periaatteet eivät ole persoonallisia, vaan kollektiivisia."
_________
Minun käsitykseni perustuu Jungin teoriaanja poikkeaa siitä, miten nimim. "Sanojen yläpuolella" hahmottaa kollektiivisen alitajunnan."Koko evoluution ajan kasaantunut kollektiivinen kokemus elelee täällä."
En usko evoluution vaikuttavan aktiiviseen kollektiiviseen alitajuntaan, pääasia on nykyhetki, se mikä kollektiivisessa alitajunnassa tapahtuu juuri sillä hetkellä; vain tällä on merkitys ja mahdollinen voimavaikutus. Arkkityypeistä ja Jungin kaikesta tutkimasta ja löytämästä olen jokseenkin samaa mieltä, perusmallit ja perusmuodot ja esimerkiksi yli kielimuurien menevät arkkimaiset tunnetilat jakaa koko ihmiskunnan kollektiivinen tietoisuus yhdessä.
Mutta miten hyödyntää nykyaikana tämä yhteinen tietoisuus ja tajunta? Rukouksen tilalle mitä?
"Kollektiivinen alitajunta ei siten olisi mikään yliluonnollinen mystinen yhteysmuoto, vaan ihan ihmisen psyyken syvärakenteen kehityshistoriallinen ominaisuus. "
Yliluonnolliseksi ja mystiseksi käsittäminen johtuukin juuri kollektiivisen ali tai piilotajunnan, millä nimellä sitä nyt sitten kutsutaankaan, ymmärtämättömyydestä. Jos tätä psykologian alaa oltaisiin tutkittu yleisen laajasti, nimikkeeltä riisuttaisiin mystifioinnit, vähän sama asia kuin tuntemattomat ja kartoittamattomat merialueet, jotka keskiajalla kuvattiin maapallon karttoihin merihirviöiden asuinalueiksi.
Jungin omaelämäkerrallinen kirja Unia, Ajatuksia ja Muistikuvia vaikutti aikoinaan syvästi minuun, Luin myös Jungin kriittisen Jahve-tilityksen Job Saa Vastauksen jolla oli myös vahva vaikutus, vaikkakin Jung mielestäni pyrkii sulkemaan Jumalan omaan laatikkoonsa, josta sitten on 'helppo' kritisoida salatun Jahven toimia, ei onnistu pieneltä ihmiseltä, koska jumaluuden ydin on samalla sen verran suuri että vertaus Luojasta luotuun pitänee kutinsa edelleen ja aina vaan.
Jungin ajatuksissa itseäni silti on kiinnostanut aina juuri se että Jung ei pyri torpedoimaan metafysiikkaa ja ihmisen mahdollisia mielen vaikutusmahdollisuuksia siihen.
Eikä Aioinia ja Mysterium Conjunctionisia ole vieläkään käännetty Suomen kielelle. Sanojen yläpuolella kirjoitti:
"Mitä ajattelet, onko tämä "jokin" yhteisesti jaettu tietoisuuden osa "
Mielestäni. Se mitä me ajattelemme ja mielessämme haluamme ja toivomme, vaikuttanee rukousten tavoin tässä kollektiivisessa piilotajunnassa koko ajan näkymättömästi.
"onko se jokin, joka jollakin tavalla ohjaa meitä"
Otetaanpa esimerkki. Jos kaksi ihmistä sopii yhdessä rukoilevansa kolmannen ihmisen puolesta että tämä kolmas saisi ongelmansa hoidettua järjestykseen, niin eikö jo tämä kahden ihmisen yhteinen hyvä päätös kolmannen puolesta ole ohjaus, siis toimintamalli, jolla oma vaikutuksensa kolmannen ihmisen olemiseen?
"Siis mitä ominaisuuksia sille ajattelet?"
Lukemattomia hyviä ominaisuuksia. Jo pelkästään positiivisen ajattelun vaikutuksen voima yleisesti tunnustetaan, niin miten suurempi voima onkaan sitten onkaan kahden tai useamman ihmisen yhteisillä ajatteluilla.
"Koska sulla siis on häivähdys "jonkin" olemassolon mahdollisuudesta, mietin, mistä lähtökohdasta tämä ajatus on tulut..."
Rehellisyyden nimessä tunnustettava että itselläni on pidempiaikainen suhde jo tähän nimeltämainittuun ison kirjan päähenkilöön, olen saanut vain tarpeekseni jatkuvasta jonninjoutavasta jankutuksesta, joka jostain syystä on pesiytynyt tämän kirjan ympärille joukolla sanan ja kirjaimenkäyttäjiä, joilta pitäisi lailla kieltää (O: koko kyseenalainen harjoittaminen.
Tämän takia sanoista ja kirjoituksista riisuttu avaus.
"Onko se jokin havainto, tunnekokemus vai vain heijastus vallitsevasta kulttuurista"
Jostain ihmisen, ja ihmiskunnan sisimmästä kumpuava tietoisuus siitä, että olemme jotain paljon muuta kuin se mitä näemme nyt ja tässä, on olemassa. Että olemme periolemukseltamme henkiolentoja. Ja tuntuu siltä että kultturelliset erot eivät rajaa toinen toistaan pois ajattelevilta ihmisiltä. Erotusta ei mielestäni ole, ei loppujen lopuksi kielellisestikään.Minä en usko rukouksen vaikuttavan mihinkään muuhun, kuin siihen mitä rukoilevat itse saavuttavat kuvitellessaan teneensä jotakin. Lisäksi, jos nämä rukoilleet ovat läsnä tämän kohteen kanssa, rukoilemine vaikuttaa heidän asenteeseensa kohdetta kohtaan, mikä taas voi vaikuttaa kohteeseen jotenkin. Jos rukoiltu ei kohtaa näitä ihmisiä eikä muullakaan tavoin tiedä tulleensa rukoilluksi tai jos hän ei usko siihen, vaikutus on nolla.
"sisimmästä kumpuava tietoisuus siitä, että olemme jotakin..."
En yhdy tuohon ajatukseen. Ainoastaan sillä tavalla, että ymmärrämme olevamme enemmän kuin tietoiset ajatuksemme, muu on tarinankerrontaa, uskomuspojaista selitystä jolla ei ole yhteyttä todellisuuteen.
Kielelliset erot ovat merkittäviä siinä, mitä sisältäjä sanoilla on, ne vaihtelevat vahvasti kielestä toieesn. Koska sanoilla rajaamme ja määrittelemme kokemaamme, komeus muuttuu selityksen mulkana.kaarne kirjoitti:
iksu_tep
Olemme näköjään jutelleet aiheesta aiemminkin. Tässä pohdinta, jonka olen kirjoittanut sinulle aiemminkin:
Henkilökohtainen alitajunta
Tämä on alitajunnan ensimmäinen kerros, heti tietoisen egon alla. Täällä asustavat henkilökohtaiset kompleksit. Jungin käsitys alitajunnan pintakerroksesta vastaa pitkälti Freudin käsitystä alitajunnasta.
Kollektiivinen alitajunta
Koko evoluution ajan kasaantunut kollektiivinen kokemus elelee täällä. Kollektiivisessa alitajunnassa on aineksia, jotka periytyvät todella kaukaa, esi-inhimillisistä kehitysvaiheista saakka. Arkkityypit eivät ole muistoja, vaan muotoja ilman sisältöä, malleja, joihin asioita sijoitetaan. Ne synnyttävät samanlaisia myyttisiä ideoita eri kulttuureissa ja ovat kaiken inhimillisen kokemuksellisuuden yhdistäviä tekijöitä."
Itse yritän ymmärtää ja tarkoitan nimenomaan kollektiivista alitajuntaa. Kollektiivinen alitajunta ei ymmärtääksen tarkoita mitään yhteistä alitajuntaa, vaan yhteisiä ominaisuuksia. Arkkityypit olisivat geneettisesti muotoutuneita valmiuksia tai taipumuksia alitajunnassa, samoin kuin esim. kielen oppiminen on geneettisesti määräytynyt kollektiivinen/yhteinen valmius tai taipumus.
Kollektiivinen alitajunta ei siten olisi mikään yliluonnollinen mystinen yhteysmuoto, vaan ihan ihmisen pysyyken syvärakenteen kehityshistoriallinen ominaisuus.
Kollektiivinen alitajunta sijaitsee toki kussakin yksilössä ja siinä mielessä se on osa minua.
Samoin nenäni on osa minua, samoin sen tuottamat tietoiset kokemukset. Nenän toiminta sen sijaan ei ole persoonallista vaan kollektiivista: sen rooli elämässäni: miten se vaikuttaa päätöksentekooni tietoisti tai alitajuisesti. Tämä malli ei ole persoonallinen, osa minua, vaan kaiille yhteinen.
Arkkityyppien moottori, rakenteet ja ilmaisut sijaitsevat toki minussa, mutta niiden periaatteet eivät ole persoonallisia, vaan kollektiivisia."
_________
Minun käsitykseni perustuu Jungin teoriaanja poikkeaa siitä, miten nimim. "Sanojen yläpuolella" hahmottaa kollektiivisen alitajunnan.Sulla on näköjään parempi muisti kun mulla :) Mä yritän vängätä tota henkiläkohtasta kokemusta tunnettujen teorioiden sijaan. Toisaalta, vaikuttavathan tuntemamme teoriat myös havaintojemme jäsentelyyn...Kuitenkin, tuossa kuvailit jotakin henkilökohtaista, ...siksi kiinnostuin. Todellisuutesi on käsittääkseni kuitenkin sinussa, kaikki teoriat jotenkin oikaisevat oman pohdinnan yli. Onhan se aina riski, että kun yrittää itse hahmottaa jotakin, joku muu on keksinyt paljon paremman "systeemin" ja oma vaikuttaa tyhmältä. Sitä riskiä kohti :)
iksu_tep kirjoitti:
Sulla on näköjään parempi muisti kun mulla :) Mä yritän vängätä tota henkiläkohtasta kokemusta tunnettujen teorioiden sijaan. Toisaalta, vaikuttavathan tuntemamme teoriat myös havaintojemme jäsentelyyn...Kuitenkin, tuossa kuvailit jotakin henkilökohtaista, ...siksi kiinnostuin. Todellisuutesi on käsittääkseni kuitenkin sinussa, kaikki teoriat jotenkin oikaisevat oman pohdinnan yli. Onhan se aina riski, että kun yrittää itse hahmottaa jotakin, joku muu on keksinyt paljon paremman "systeemin" ja oma vaikuttaa tyhmältä. Sitä riskiä kohti :)
Ne henkilökohtaiset kokemukset?
Olen pari kolme kertaa kokenut voimakkaasti, kuinka jokin voima lähestyy mua itseni ulkopuolelta. Kokemus on aina sattunut arkisessa tilanteessa ilman mitään päihteitä. Kerran autoillessa, kerran saunasta järveen mennessä ja kerran metsässä sieniretkellä. Lähestyminen oli joka kerran erilainen: kerran valtavan pahan ja äärimmäisen pelottavan, toisen kerran hyvin ikivanhan ja tyynen voiman läheisyys; kerran oikeastaan vain huudahdus, jolla huomioni herätettiin tai joki teki itsensä tiettäväksi.
Jälkikäteen olen näitä pohtinut ja yrittänyt sijoittaa jonkunlaiseen kontekstiin. Tuntuisi hölmöltä nimittää niitä hallusinaatioiksi, kun ne tulivat, kestivät aikansa ja menivät kesken aivan normaalin arkitajunnan. Toisaalta, ne olivat joka kerta sisäisiä tuntemuksia, en nähnyt olentoja tms. Se on selvää, että niissä ei mikään viitannut kristilliseen selityskehykseen. Jos ne pitäisi johonkin sijoittaa, niin sitten jonkunlaiseen elementtien voiman tai luonnon voimien kontekstiin. Väki otti yhteyttä.
Olen sanonut itsestäni, että olen puoliksi ateisti, puoliksi luonnonuskoinen. Ei mulla ole mitään uskoa johon uskon. En edes osaa "uskoa" sellaisessa mielessä, miten usko kristilisessä kulttuurissamme yleensä mielletään. Mulle on kuitenkin jotenkin luontevaa kokea maailma sielullisena, vaikkakaan en osaa lyhyesti selittää mitä tarkoitan sillä. En tarkoita Jumalan antamaa kuolematonta sielua, kuten sielu yleensä ymmärretään.
Jos annan selityksiä kokemuksilleni, niin sijoitan ne joko kollektiivisen alitajunnan esiintuloiksi tai sitten jumalia vanhempien sielullisten voimien näyttäytymiseksi.
Siinä on mun henkilökohtainen pohdintani.Sanojen yläpuolella kirjoitti:
"Koko evoluution ajan kasaantunut kollektiivinen kokemus elelee täällä."
En usko evoluution vaikuttavan aktiiviseen kollektiiviseen alitajuntaan, pääasia on nykyhetki, se mikä kollektiivisessa alitajunnassa tapahtuu juuri sillä hetkellä; vain tällä on merkitys ja mahdollinen voimavaikutus. Arkkityypeistä ja Jungin kaikesta tutkimasta ja löytämästä olen jokseenkin samaa mieltä, perusmallit ja perusmuodot ja esimerkiksi yli kielimuurien menevät arkkimaiset tunnetilat jakaa koko ihmiskunnan kollektiivinen tietoisuus yhdessä.
Mutta miten hyödyntää nykyaikana tämä yhteinen tietoisuus ja tajunta? Rukouksen tilalle mitä?
"Kollektiivinen alitajunta ei siten olisi mikään yliluonnollinen mystinen yhteysmuoto, vaan ihan ihmisen psyyken syvärakenteen kehityshistoriallinen ominaisuus. "
Yliluonnolliseksi ja mystiseksi käsittäminen johtuukin juuri kollektiivisen ali tai piilotajunnan, millä nimellä sitä nyt sitten kutsutaankaan, ymmärtämättömyydestä. Jos tätä psykologian alaa oltaisiin tutkittu yleisen laajasti, nimikkeeltä riisuttaisiin mystifioinnit, vähän sama asia kuin tuntemattomat ja kartoittamattomat merialueet, jotka keskiajalla kuvattiin maapallon karttoihin merihirviöiden asuinalueiksi.
Jungin omaelämäkerrallinen kirja Unia, Ajatuksia ja Muistikuvia vaikutti aikoinaan syvästi minuun, Luin myös Jungin kriittisen Jahve-tilityksen Job Saa Vastauksen jolla oli myös vahva vaikutus, vaikkakin Jung mielestäni pyrkii sulkemaan Jumalan omaan laatikkoonsa, josta sitten on 'helppo' kritisoida salatun Jahven toimia, ei onnistu pieneltä ihmiseltä, koska jumaluuden ydin on samalla sen verran suuri että vertaus Luojasta luotuun pitänee kutinsa edelleen ja aina vaan.
Jungin ajatuksissa itseäni silti on kiinnostanut aina juuri se että Jung ei pyri torpedoimaan metafysiikkaa ja ihmisen mahdollisia mielen vaikutusmahdollisuuksia siihen.
Eikä Aioinia ja Mysterium Conjunctionisia ole vieläkään käännetty Suomen kielelle."Mutta miten hyödyntää nykyaikana tämä yhteinen tietoisuus ja tajunta? Rukouksen tilalle mitä?"
Minä en tiedä, miksi rukous ei olisi ihan hyvä tapa olla yhteydessä noihin voimiin. Miten edes erottaa rukous vaikkapa meditaatiosta tai transsista?
Sinä varmaan tunnet Jungin ajatuksia paremmin ja olet tutkinut niitä enemmän kuin minä. Olen siis iloinen, ettet torpedoi kaikkia pohdintojani. Saatan olla ainakin oikeiden jälkien liepeillä.kaarne kirjoitti:
Ne henkilökohtaiset kokemukset?
Olen pari kolme kertaa kokenut voimakkaasti, kuinka jokin voima lähestyy mua itseni ulkopuolelta. Kokemus on aina sattunut arkisessa tilanteessa ilman mitään päihteitä. Kerran autoillessa, kerran saunasta järveen mennessä ja kerran metsässä sieniretkellä. Lähestyminen oli joka kerran erilainen: kerran valtavan pahan ja äärimmäisen pelottavan, toisen kerran hyvin ikivanhan ja tyynen voiman läheisyys; kerran oikeastaan vain huudahdus, jolla huomioni herätettiin tai joki teki itsensä tiettäväksi.
Jälkikäteen olen näitä pohtinut ja yrittänyt sijoittaa jonkunlaiseen kontekstiin. Tuntuisi hölmöltä nimittää niitä hallusinaatioiksi, kun ne tulivat, kestivät aikansa ja menivät kesken aivan normaalin arkitajunnan. Toisaalta, ne olivat joka kerta sisäisiä tuntemuksia, en nähnyt olentoja tms. Se on selvää, että niissä ei mikään viitannut kristilliseen selityskehykseen. Jos ne pitäisi johonkin sijoittaa, niin sitten jonkunlaiseen elementtien voiman tai luonnon voimien kontekstiin. Väki otti yhteyttä.
Olen sanonut itsestäni, että olen puoliksi ateisti, puoliksi luonnonuskoinen. Ei mulla ole mitään uskoa johon uskon. En edes osaa "uskoa" sellaisessa mielessä, miten usko kristilisessä kulttuurissamme yleensä mielletään. Mulle on kuitenkin jotenkin luontevaa kokea maailma sielullisena, vaikkakaan en osaa lyhyesti selittää mitä tarkoitan sillä. En tarkoita Jumalan antamaa kuolematonta sielua, kuten sielu yleensä ymmärretään.
Jos annan selityksiä kokemuksilleni, niin sijoitan ne joko kollektiivisen alitajunnan esiintuloiksi tai sitten jumalia vanhempien sielullisten voimien näyttäytymiseksi.
Siinä on mun henkilökohtainen pohdintani.Hallusinaatiot eivät välttämättä ole visuaalisia. Koska nähtävästi et ajattele näitä kokemuksia aivotoiminnan häiriöinä tai poikkeavina tajunnantiloina, mikä saa sinut ajattelemaan, että ne tulevat ulkopuolelta?
iksu_tep kirjoitti:
Hallusinaatiot eivät välttämättä ole visuaalisia. Koska nähtävästi et ajattele näitä kokemuksia aivotoiminnan häiriöinä tai poikkeavina tajunnantiloina, mikä saa sinut ajattelemaan, että ne tulevat ulkopuolelta?
Ihminen erottaa, mikä on hänen nahkansa sisä- ja mikä ulkopuolella?
Kokemukset tuntuivat olevan ulkopuolella, eivät sisäpuolella. Tuntuminenhan on se keino, jolla kokemukset koetaan.
Mutta vaihtoehtoiset selitykseni olivat kuitenkin
A) kollektiivisen alitajunnan esiintulo. Tämähän olisi sisäpuolella joka tapauksessa riippumatta siitä, miltä se tuntui.
B) jumalia vanhempien sielullisten voimien näyttäytyminen. Tämä voisi olla ulkopuolella.
Toki myös C) on mahdollinen, eli hallusinaatio. Toisaalta, minusta hallusinaation erottaminen kohdasta A) on vaikeaa, kun meillä ei ole paljonkaan tietoa siitä, miten kollektiivinen alitajunta toimii tai ilmenee. Jos kokemuksen selittää hallusinaatioksi, se tarkoittaa, että sen merkitys kielletään. Jos sen selittää kollektiivisen alitajunnan tuottamien hahmojen näyttäytymiseksi, se saa merkityksen, mutta merkitys ei ole selkeä.
Minusta hallusinaatioselitys ei kuitenkaan ole uskottavampi, jos terve ihminen saa kokemuksen ihan satunnaisesti, ilman mitään edeltävää syytä.kaarne kirjoitti:
Ihminen erottaa, mikä on hänen nahkansa sisä- ja mikä ulkopuolella?
Kokemukset tuntuivat olevan ulkopuolella, eivät sisäpuolella. Tuntuminenhan on se keino, jolla kokemukset koetaan.
Mutta vaihtoehtoiset selitykseni olivat kuitenkin
A) kollektiivisen alitajunnan esiintulo. Tämähän olisi sisäpuolella joka tapauksessa riippumatta siitä, miltä se tuntui.
B) jumalia vanhempien sielullisten voimien näyttäytyminen. Tämä voisi olla ulkopuolella.
Toki myös C) on mahdollinen, eli hallusinaatio. Toisaalta, minusta hallusinaation erottaminen kohdasta A) on vaikeaa, kun meillä ei ole paljonkaan tietoa siitä, miten kollektiivinen alitajunta toimii tai ilmenee. Jos kokemuksen selittää hallusinaatioksi, se tarkoittaa, että sen merkitys kielletään. Jos sen selittää kollektiivisen alitajunnan tuottamien hahmojen näyttäytymiseksi, se saa merkityksen, mutta merkitys ei ole selkeä.
Minusta hallusinaatioselitys ei kuitenkaan ole uskottavampi, jos terve ihminen saa kokemuksen ihan satunnaisesti, ilman mitään edeltävää syytä.Ihmisen aistimukset on todella epäluotettavia. Havaitsemme vain osan ympäristöstämme, tulkitsemme sitä kokemamme perusteella (mielikuva jostakin aistiärsykkeestä on voimakkaampi kuin itse ärsyke!!), täydennämme havaintojamme alitajuisesti jo geeniemme määräämänä. Siksi ajattelen, että omiin aistihavaintoihinsa jos mihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Mun mielestä juuri äärimmäisen mielenkiintoista on se, että missä kohtaa me sitten erotamme aidon kokemuksen ja aidon havainnon toisistaan ja missä kohtaa päättelemme ne yhteneviksi...vai riippuuko se kokemuksen merkityksestä, tarvitsemmeko sitä johonkin.
Mulla kääntyy niinpäin, että kaikenlaiset omituiset kokemukset tulkitsen ilman muuta aivotoiminnan poikkeavuuksiksi, kokemus on aito, havainto ei. Siksi tutkimustyökään ei voi perustua pelkästään omiin havaintoihin. Tosin humanistisessa tutkimuksessa usein on tämäntyyppinen pohja ja siksi se taitaa olla kulttuurisidonnaista.
Kerran oli hetken mainio tunne, kuulin musiikin ikäänkuin ympäriltäni kuin torilla ja erotin kaikki soittimet helposti ja selvästi erikseen. Ajattelin jo tulleeni yhtäkkiä supermusikaaliseksi, mutta onni kesti vain noin vartin verran. Tapaus ei ole toistunut. Olisin voinut kirjoittaa kaikki soittimet nuotille tosta vaan ihan helposti. Varmaan jotkut voivat kuulla musiikkia aina samalla tavalla. Ihmeellistä miten erilaisia me voimme olla.
Ja kirjoitan näimmä piilarit päässä ihan kamalaa tekstiä (katoin edellistä kirjoitustani), sori :) Ei näy lähelle enää kunnolla kuin ilman laseja.- Sanojen yläpuolella
kaarne kirjoitti:
Mun ainoa hypoteesi on se, että kollektiivisen piilotajunnan arkkityyppiset voimat ohjaavat ihmistä ja ilmenevät unissa, transsissa, huumeiden kautta jne. Voin olla oikeassa tai väärässä.
Itse olen myös törmännyt sellaisiin asioihin, jotka tuntuvat tulevan itsen ulkopuolelta. Ne eivät sovi tuohon hypoteesiini eivätkä mihinkään kokemus- tai ymmärrysmaailmaani.
En selitä niitä pois järkeilemällä, mutta en myöskään istuta niitä mihinkään valmiiseen selitysmalliin vain siksi, että malli on tarjolla. Musta tuntuu, että ne kokemukset säilyvät parhaiten sanattomina ja selityksettöminä."Mun ainoa hypoteesi on se, että kollektiivisen piilotajunnan arkkityyppiset voimat ohjaavat ihmistä ja ilmenevät unissa, transsissa, huumeiden kautta jne. Voin olla oikeassa tai väärässä."
Mä en voi tai pysty pitämään ainoana hypoteesinä arkkityyppien ohjausta ihmisissä.
On olemassa se varsinainen arkkityyppien Arkkityyppi.
Sellainen jota mikään arkkityyppinenkään ei voi koskaan tässä ajassa ja tässä paikassa saavuttaa muuten kuin hyvillä ajatuksilla, kääntymällä tämän ajasta ja paikasta riippumattoman puoleen.
Tämä Arkki, jos vaikka nyt kutsumme tätä entiteettiä Arkiksi, sen henkinen tai hengellinen voima ylittyy yli tietämiemme mikrokosmosten rajojen, ja menee myös yli tuntemamme ulkoavaruuden maailmankaikkeuden rajojen, mikään eikä kukaan voi hallita tätä henkeä.
Mutta kaikki se mitä nyt tällä hetkellä elossa oleva ihmiskunta tekee, puhuu, ajattelee, kaikki heidän positiiviset ajatukset, koko maailmassa yhteisesti vaikuttava positiivisuus suuntautuu tähän Arkkiin ja tämä Arkki ottaa sen itseensä siinä silmänräpäyksessä vastaan. Sitten tämä Arkki jakaa tästä voimavarastaan tätä positiivisuutta sinne missä sitä eniten tarvitaan, ympäri maailmaa.
Tämä Arkki on siis henki jota ei mitkään tietämämme lainalaisuudet hallitse. - Sanojen yläpuolella
kaarne kirjoitti:
"Mutta miten hyödyntää nykyaikana tämä yhteinen tietoisuus ja tajunta? Rukouksen tilalle mitä?"
Minä en tiedä, miksi rukous ei olisi ihan hyvä tapa olla yhteydessä noihin voimiin. Miten edes erottaa rukous vaikkapa meditaatiosta tai transsista?
Sinä varmaan tunnet Jungin ajatuksia paremmin ja olet tutkinut niitä enemmän kuin minä. Olen siis iloinen, ettet torpedoi kaikkia pohdintojani. Saatan olla ainakin oikeiden jälkien liepeillä."Sinä varmaan tunnet Jungin ajatuksia paremmin ja olet tutkinut niitä enemmän kuin minä. Olen siis iloinen, ettet torpedoi kaikkia pohdintojani. Saatan olla ainakin oikeiden jälkien liepeillä."
Miksi lähtisin torpedoimaan?
Olen vain iloinen ymmärtävistä teksteistäsi ja pohdinnoistasi näillä yli rajatiedon menevillä alueilla, pitkään aikaan voin keskustella Jungista ja hänen malleistaan kenenkään kanssa. iksu_tep kirjoitti:
Ihmisen aistimukset on todella epäluotettavia. Havaitsemme vain osan ympäristöstämme, tulkitsemme sitä kokemamme perusteella (mielikuva jostakin aistiärsykkeestä on voimakkaampi kuin itse ärsyke!!), täydennämme havaintojamme alitajuisesti jo geeniemme määräämänä. Siksi ajattelen, että omiin aistihavaintoihinsa jos mihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Mun mielestä juuri äärimmäisen mielenkiintoista on se, että missä kohtaa me sitten erotamme aidon kokemuksen ja aidon havainnon toisistaan ja missä kohtaa päättelemme ne yhteneviksi...vai riippuuko se kokemuksen merkityksestä, tarvitsemmeko sitä johonkin.
Mulla kääntyy niinpäin, että kaikenlaiset omituiset kokemukset tulkitsen ilman muuta aivotoiminnan poikkeavuuksiksi, kokemus on aito, havainto ei. Siksi tutkimustyökään ei voi perustua pelkästään omiin havaintoihin. Tosin humanistisessa tutkimuksessa usein on tämäntyyppinen pohja ja siksi se taitaa olla kulttuurisidonnaista.
Kerran oli hetken mainio tunne, kuulin musiikin ikäänkuin ympäriltäni kuin torilla ja erotin kaikki soittimet helposti ja selvästi erikseen. Ajattelin jo tulleeni yhtäkkiä supermusikaaliseksi, mutta onni kesti vain noin vartin verran. Tapaus ei ole toistunut. Olisin voinut kirjoittaa kaikki soittimet nuotille tosta vaan ihan helposti. Varmaan jotkut voivat kuulla musiikkia aina samalla tavalla. Ihmeellistä miten erilaisia me voimme olla.
Ja kirjoitan näimmä piilarit päässä ihan kamalaa tekstiä (katoin edellistä kirjoitustani), sori :) Ei näy lähelle enää kunnolla kuin ilman laseja."Siksi ajattelen, että omiin aistihavaintoihinsa jos mihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Mun mielestä juuri äärimmäisen mielenkiintoista on se, että missä kohtaa me sitten erotamme aidon kokemuksen ja aidon havainnon toisistaan ja missä kohtaa päättelemme ne yhteneviksi...vai riippuuko se kokemuksen merkityksestä, tarvitsemmeko sitä johonkin."
Mulla ei ole sellaista tietoa, että voisin oikeasti vastata tähän. Luulisin että kyse on aika paljon arvoista, miten suhtaudumme kokemuksiimme.
Joillekin unet ovat yöllä tapahtuvaa päiväjäänteiden prosessointia, eräänlaista mielen jätehuoltoa, jolla saadaan systeemi kuntoon sen päätointa varten: päivätajuntana toimimista.
Joillekin muille unet ovat tärkeä ovi oman alitajunnan toimintaan ja sitä kautta itsetuntemukseen: alitajunnalla on itsenäinen rooli päivätajunnan rinnalla.
Molemmat tavat antaa unille merkitys ovat perusteltavissa, ne ovat ehkä voimassa yhtä aikaa ja varsinainen merkitys muodostuu sen kautta, mitä ihminen arvostaa ja mitä hän ottaa huomioon.
Kuulemastasi musiikista noussutta pohdintaa: se oli ehkä hallusinaatio, kuten ehkä itse tulkitset. Mutta mitä se antoi sinulle kokemuksena ja miten kokemukseesi vaikutti se, että sijoitit sen harha-aistimusten kategoriaan?
Mutta ehkä se oli alitajunnastasi noussut ehdotus musiikiksi/kauneudeksi tms. Tai musiikiksi pukeutunut tulkinta tilanteesta jossa olit. En tietenkään voi tietää. Pohdin vain merkityksen antamisen ja kategorisoinnin merkitystä.
Minusta tuntuu että lähes kaikkeen sisältyy "aivotoiminnan poikkeama": havaitsemme jotain ja koemme jotain, eivätkä nuo asiat ole identtiset koskaan. Havaitsemme mitä olemme oppineet havaitsemaan ja koemme mitä meidät on opetettu kokemaan. Se on hyvin kulttuurisidonnaista.kaarne kirjoitti:
"Siksi ajattelen, että omiin aistihavaintoihinsa jos mihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Mun mielestä juuri äärimmäisen mielenkiintoista on se, että missä kohtaa me sitten erotamme aidon kokemuksen ja aidon havainnon toisistaan ja missä kohtaa päättelemme ne yhteneviksi...vai riippuuko se kokemuksen merkityksestä, tarvitsemmeko sitä johonkin."
Mulla ei ole sellaista tietoa, että voisin oikeasti vastata tähän. Luulisin että kyse on aika paljon arvoista, miten suhtaudumme kokemuksiimme.
Joillekin unet ovat yöllä tapahtuvaa päiväjäänteiden prosessointia, eräänlaista mielen jätehuoltoa, jolla saadaan systeemi kuntoon sen päätointa varten: päivätajuntana toimimista.
Joillekin muille unet ovat tärkeä ovi oman alitajunnan toimintaan ja sitä kautta itsetuntemukseen: alitajunnalla on itsenäinen rooli päivätajunnan rinnalla.
Molemmat tavat antaa unille merkitys ovat perusteltavissa, ne ovat ehkä voimassa yhtä aikaa ja varsinainen merkitys muodostuu sen kautta, mitä ihminen arvostaa ja mitä hän ottaa huomioon.
Kuulemastasi musiikista noussutta pohdintaa: se oli ehkä hallusinaatio, kuten ehkä itse tulkitset. Mutta mitä se antoi sinulle kokemuksena ja miten kokemukseesi vaikutti se, että sijoitit sen harha-aistimusten kategoriaan?
Mutta ehkä se oli alitajunnastasi noussut ehdotus musiikiksi/kauneudeksi tms. Tai musiikiksi pukeutunut tulkinta tilanteesta jossa olit. En tietenkään voi tietää. Pohdin vain merkityksen antamisen ja kategorisoinnin merkitystä.
Minusta tuntuu että lähes kaikkeen sisältyy "aivotoiminnan poikkeama": havaitsemme jotain ja koemme jotain, eivätkä nuo asiat ole identtiset koskaan. Havaitsemme mitä olemme oppineet havaitsemaan ja koemme mitä meidät on opetettu kokemaan. Se on hyvin kulttuurisidonnaista.Unista ajattelen, että ne ovat molempia mainitsemiasi. Olemme alitajuntamme, ajattelen niin. Se, mitä sanoilla ajattelemalla kykenemme sieltä ammentamaan tai sitä peittämään, on vain pienen pieni osa minuuttamme.
Musiikki jota kuulin, tuli radiosta. Kuulin sitä vain yhtäkkiä aivan toisin kuin ennen. Kokemuksena se antoi tuon, mitä sanoinkin: me olemme uskomattoman paljon erilaisia. Mulla on nuorempana ollu migreeni, johon liittyi keskushermosto-oireita, esim afasiaa, joten monelaiset kummat on tuttuja nimenomaan aivotoiminnan häiriöinä.
Loppu jutustasi juuri samoin, siksi ei oikein voi ihan tosissaan suhtautua kaikkiin havaintoihinsa ja tunteisiinsa todellisuuden kuvaajana. Kokemuksena kylläkin.
- sanojen yläpuolella
"Mullakin on ongelmia lähinnä noiden personallisten jumalien suhteen. "
En ymmärrä mitä vaikeaa on käsittää Jeesuksen puhuneen juuri ihmisen sisällä olevasta alueesta, johon henki voi vaikuttaa, Jollain tavalla, joka ei ylpeille paljastu.- hassu.jumalainen
''Unohda yleensäkin kaikki sanat, ja kaikenlainen negatiivinen, joka liittyy täälläkin palstalla roiskittuihin Raamatunmukaisuuksiin ja kaikkeen Raamatunmukaisuuksiin liittyvään.''
Ja sitten alkaa jeesustelu. - Sanojen yläpuolella
hassu.jumalainen kirjoitti:
''Unohda yleensäkin kaikki sanat, ja kaikenlainen negatiivinen, joka liittyy täälläkin palstalla roiskittuihin Raamatunmukaisuuksiin ja kaikkeen Raamatunmukaisuuksiin liittyvään.''
Ja sitten alkaa jeesustelu."Ja sitten alkaa jeesustelu."
Yritetään välttää jeesustelua ja puhutaan todellisista asioista, jotka todellakin tapahtuvat. Sanojen yläpuolella kirjoitti:
"Ja sitten alkaa jeesustelu."
Yritetään välttää jeesustelua ja puhutaan todellisista asioista, jotka todellakin tapahtuvat."Yritetään välttää jeesustelua ja puhutaan todellisista asioista, jotka todellakin tapahtuvat. "
Jospa noudattaisit omaa neuvoasi.- Sanojen yläpuolella
ertert kirjoitti:
"Yritetään välttää jeesustelua ja puhutaan todellisista asioista, jotka todellakin tapahtuvat. "
Jospa noudattaisit omaa neuvoasi."Jospa noudattaisit omaa neuvoasi."
Yritän. - hassu.jumalainen
Sanojen yläpuolella kirjoitti:
"Ja sitten alkaa jeesustelu."
Yritetään välttää jeesustelua ja puhutaan todellisista asioista, jotka todellakin tapahtuvat.Lyhennettynä sanoit unohda Raamattu. Jos et tiennyt niin Jeesuskin kuuluu Raamatunmukaisuuksiin. Joten lopeta jeesustelu.
- Sanojen yläpuolella
hassu.jumalainen kirjoitti:
Lyhennettynä sanoit unohda Raamattu. Jos et tiennyt niin Jeesuskin kuuluu Raamatunmukaisuuksiin. Joten lopeta jeesustelu.
Eli olin oikeassa mitä mietin Ateismi-palstasta: jos mainitset sanankaan teistisyydeksi määriteltyä, se yksi sana on täällä liikaa.
- hassu.jumalainen
Sanojen yläpuolella kirjoitti:
Eli olin oikeassa mitä mietin Ateismi-palstasta: jos mainitset sanankaan teistisyydeksi määriteltyä, se yksi sana on täällä liikaa.
Nythän sinä puhut ihan eri asiasta. Sinä sanoit: ''Unohda yleensäkin kaikki sanat, ja kaikenlainen negatiivinen, joka liittyy täälläkin palstalla roiskittuihin Raamatunmukaisuuksiin ja kaikkeen Raamatunmukaisuuksiin liittyvään.'' Jeesus liittyy Raamattuun, miksi otat Jeesuksen esille kun piti unohtaa Raamatun höpinät? Vai pitikö vain muiden unohtaa ne?
- Sanojen yläpuolella
hassu.jumalainen kirjoitti:
Nythän sinä puhut ihan eri asiasta. Sinä sanoit: ''Unohda yleensäkin kaikki sanat, ja kaikenlainen negatiivinen, joka liittyy täälläkin palstalla roiskittuihin Raamatunmukaisuuksiin ja kaikkeen Raamatunmukaisuuksiin liittyvään.'' Jeesus liittyy Raamattuun, miksi otat Jeesuksen esille kun piti unohtaa Raamatun höpinät? Vai pitikö vain muiden unohtaa ne?
"Vai pitikö vain muiden unohtaa ne?"
Kyllä pitää unohtaa. Ateismi- palsta on ladattu niin paljon negatiivisia mielikuvia täyteen sanojen Jumala, Jeesus, Raamattu kanssa, että on melkein pakko yrittää unohtaa näiden sanojen käyttö välillisesti.
Hehhheeeee.... Ei voi kun nauraa. :-D
- Sanojen yläpuolella
Ihan vapaasti vaan, naura naura.
www.youtube.com/watch?v=0vG3RQQPWm4 Sanojen yläpuolella kirjoitti:
Ihan vapaasti vaan, naura naura.
www.youtube.com/watch?v=0vG3RQQPWm4osasin joskus ulkoo ton sketsin :)
- Sanojen yläpuolella
A.Mikkonen kirjoitti:
osasin joskus ulkoo ton sketsin :)
Niin mäkin : )
- sanojen yläpuolella
Sanojen yläpuolella kirjoitti:
Ihan vapaasti vaan, naura naura.
www.youtube.com/watch?v=0vG3RQQPWm4Naura, naura.
www.youtube.com/watch?v=82pobnBqkpA
; ) )
"Koska Jumala ja Jumalaan kaikki liittyvä on puhdasta henkeä, energiaa, Jumalaa EI VOI kukaan ihminen hallita, ei mitenkään, koskaan, milloinkaan."
-- Sovitaanko vielä, ettei kukaan voi käyttää jumaluuksia hallitakseen muita ihmisiä?- Sanojen yläpuolella
"Sovitaanko vielä, ettei kukaan voi käyttää jumaluuksia hallitakseen muita ihmisiä?"
Käsittääkseni nimitys Jumalasta on omittu itsekeskeiseen ja vääriin käyttötarpeisiin ihmisen vallanhaluisen luonteen takia, ja tästä johtuu myös kaikenlainen Jumala-sanan valheellinen käyttö.
En osaa nyt erotella sanojen Jumala ja jumaluus eroja, mutta jos puhutaan yleisesti jostain henkisestä tai hengellisestä ulottuvuudesta jota ei saa mahdutettua mihinkään materiaaliseen muottiin, niin emmekö ole oikeilla ja rehellisillä jäljillä?
- Sanojen yläpuolella
Kiitoksia nopeista kommentoinneista, jotenkin lempparini Ian Curtis - Joy Divisionin musa sopii ainakin itselleni kuin nakutettuna näihin pohdiskeleviin aa ja teistisiin sfääreihin, tässä :
Joy Division - Love Will Tear Us Apart
www.youtube.com/watch?v=WWab3YgM140 Todellisuus on nimitys sille maailmalle, jota ihminen havaitsee aisteillaan, ja joka on ihmisestä kuitenkin riippumaton. Jos Jumala on todellisuuden "yläpuolella" (kuinka abstraktille käsitteelle voidaan osoittaa suunta?) ihminen ei voi häntä havaita, jolloin aloituksesi muuttuu tyhjänpäiväiseksi käsitejargoniksi, joka on käyttöarvoltaan mustetahran tasolla.
Jos Jumala vaikuttaa ihmisten elämissä unien, hourailun tai jazz-musiikin välityksellä, on hän osa todellisuutta, jolloin hän ei voi olla sen yläpuolella. Tämä Jumala tulisi voida havaita ja määritellä, mitä ei ole tiedettävästi tapahtunut. Antamasi määritelmä muistuttaa postmodernia runoa.
Kun ihmiset tekevät hyvää, sitä kutsutaan hyväntekemiseksi. Kun ihmiset eivät tee hyvää, he saattavat olla pahantekijöitä. En näe uuden käsitteen liittämistä oleelliseksi tähän määritelmään. Jumalasi tuntuu olevan yhdentekevä.
Jolloin: Mistä ihmeestä sinä, hyvä aloittaja, oikein puhut?- Sanojen yläpuolella
"Jos Jumala on todellisuuden "yläpuolella" (kuinka abstraktille käsitteelle voidaan osoittaa suunta?) ihminen ei voi häntä havaita, jolloin aloituksesi muuttuu tyhjänpäiväiseksi käsitejargoniksi, joka on käyttöarvoltaan mustetahran tasolla."
Nimimerkkini sanoo olennaisen, tarkoitus on siis nyt käsitellä kaikkea sitä mikä vallitsee ja hallitsee inflaation läpikäyneiden Jumala-sanojen takana.
Puhun siis todellisuudesta jo käytettyjen sanojen takana, todellisuutta todellisuuden takana ei ole olemassa.
Sanat ovat vain sanoja, mutta teot ja tapahtumat ja toiminnallisuus ratkaisevat.
"Antamasi määritelmä muistuttaa postmodernia runoa."
Otan kehuna tuon.
"Jumalasi tuntuu olevan yhdentekevä."
Joka tapauksessa haluan yrittää selvittää, onko mahdollista puhua ja keskustella hengellisyydestä siten, että kaikki aikaisemmat uskonnoiksi määritellyt kirjoitukset pystyttäisiin korvaamaan aivan uusilla sanoilla ja sanamuodoilla.
"Mistä ihmeestä sinä, hyvä aloittaja, oikein puhut?"
Haluan tehdä ymmärrettäväksi hengellisen todellisuuden, joka on ilmeisesti olemassa kaiken materialisuuden takana, ja sen sisällä vaikuttamassa.- blaa blaa
Käytät sanaa "todellisuus" melko mielenkiintoisesti. Mitä havaintoja sinulla on tästä "hengellisestä todellisuudesta kaiken materialisuuden takana" joka jopa "vaikuttaa sen sisällä"?
Aivan, ei yhtään mitään. Kunhan vedät kanin hatusta koska sinusta olisi mukavaa jos asiat olisivat niin. - Sanojen yläpuolella
blaa blaa kirjoitti:
Käytät sanaa "todellisuus" melko mielenkiintoisesti. Mitä havaintoja sinulla on tästä "hengellisestä todellisuudesta kaiken materialisuuden takana" joka jopa "vaikuttaa sen sisällä"?
Aivan, ei yhtään mitään. Kunhan vedät kanin hatusta koska sinusta olisi mukavaa jos asiat olisivat niin.Ei pidä paikkaansa, olen seurannut esimerkiksi tällä hetkellä norjalaisten tekemää TV-sarjaa, joka käsittelee kuolemanjälkeistä eiämää aika hauskalla ja yksinkertaisen riisutulla tavalla kai ensimmäistä kertaa.
Muistan myös Ingmar Bergmanin käsitelleen aihetta samaan tapaan mutta kuitenkin vakavammin, hänen antaessaan Ekdahlin näyttelijäpariskunnan miehelle kuolemanjälkeisen hahmon kävelemässä heidän kotitalonsa huoneisiin huolestunut ilme kasvoillaan, tämä sen takia, miten oikein tulee käymään vaimon ja julman piispan uudessa liitossa.
Norjalaisessa sarjassa käsitellään samaan tapaan rikosta, jossa rikoksen kuollut uhri näyttäytyy vieläkin eläville ihmisille.
Henkien Saari - Osa 3/8
http://areena.yle.fi/tv/1984852
Aihe tosin on norjalaissarjassa fiktiota, mutta ei savua ilman tulta, jostainhan ihmisen sisimmästä ja kokemuksista tämäkin sarja on kummunnut ja alkunsa saanut, kanien hatuista vetelemiset ovat aika kaukana näistä asioista, vaikkakin katson sarjaa sillti juuri senkin takia, että aihetta kerrankin ei olla käsitelty tyypillisellä haudan vakavuudella vaan pienoinen hymy huulessa ja pilke silmäkulmassa, ja keventävä musiikkikin luo tunnelmaa enemmän nuorille kuin aikuisille suunnatuksi. - Sanojen yläpuolella
Sanojen yläpuolella kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa, olen seurannut esimerkiksi tällä hetkellä norjalaisten tekemää TV-sarjaa, joka käsittelee kuolemanjälkeistä eiämää aika hauskalla ja yksinkertaisen riisutulla tavalla kai ensimmäistä kertaa.
Muistan myös Ingmar Bergmanin käsitelleen aihetta samaan tapaan mutta kuitenkin vakavammin, hänen antaessaan Ekdahlin näyttelijäpariskunnan miehelle kuolemanjälkeisen hahmon kävelemässä heidän kotitalonsa huoneisiin huolestunut ilme kasvoillaan, tämä sen takia, miten oikein tulee käymään vaimon ja julman piispan uudessa liitossa.
Norjalaisessa sarjassa käsitellään samaan tapaan rikosta, jossa rikoksen kuollut uhri näyttäytyy vieläkin eläville ihmisille.
Henkien Saari - Osa 3/8
http://areena.yle.fi/tv/1984852
Aihe tosin on norjalaissarjassa fiktiota, mutta ei savua ilman tulta, jostainhan ihmisen sisimmästä ja kokemuksista tämäkin sarja on kummunnut ja alkunsa saanut, kanien hatuista vetelemiset ovat aika kaukana näistä asioista, vaikkakin katson sarjaa sillti juuri senkin takia, että aihetta kerrankin ei olla käsitelty tyypillisellä haudan vakavuudella vaan pienoinen hymy huulessa ja pilke silmäkulmassa, ja keventävä musiikkikin luo tunnelmaa enemmän nuorille kuin aikuisille suunnatuksi.Ja kysymys oli Ingmar Bergmanin ohjauksessa tietenkin Fannysta ja Aleksanderista ja heidän sarjassa kuolleen isähahmon näyttäytymisestä heille edelleen.
- Kumpi on?
Sanojen yläpuolella kirjoitti:
Ja kysymys oli Ingmar Bergmanin ohjauksessa tietenkin Fannysta ja Aleksanderista ja heidän sarjassa kuolleen isähahmon näyttäytymisestä heille edelleen.
Jos yliluonnollinen on aidosti yliluonnollista, se ei vaikuta mitenkään tähän luonnolliseen maailmaan, etkä sinäkään siis tiedä siitä mitään. Kaikki hourailusi on silloin pääsi sisältä lähtöisin.
Tai sitten ns. yliluonnollinen vaikuttaa maailmaan, eikä siten ole yliluonnollista, vaan ihan luonnollista. - mielikuvitteellinen
Kumpi on? kirjoitti:
Jos yliluonnollinen on aidosti yliluonnollista, se ei vaikuta mitenkään tähän luonnolliseen maailmaan, etkä sinäkään siis tiedä siitä mitään. Kaikki hourailusi on silloin pääsi sisältä lähtöisin.
Tai sitten ns. yliluonnollinen vaikuttaa maailmaan, eikä siten ole yliluonnollista, vaan ihan luonnollista.Yleensäkin ottaen "yliluonnollinen" on synonyymi sanalle "kuvitteellinen".
Maailmassa kaikki on, niin kuin se on. Kaikesta, mitä on, tulee pystyä puhumaan mielekkäästi. Siitä, mistä ei voi puhua, tulee vaieta: -Wittgenstein
Voidaksesi puhua, jostain mitä maailmassa on, sinun tulisi ensin määritellä kyseinen asia. Kieli muuttuu näin todellisuuden symboliksi. Tämän jälkeen tarkkaillaan, vastaako kielen luoma asetelma todellisuutta. Sana kissa on sana, merkitys, ja konkreettinen olento. Jos sanalle "Jumala" ei löydy konkreettista vastinetta maailmassa, sana on turha. On YHDENTEKEVÄÄ vaihtaa sanaa toiseksi, jos sen sisältämä konkreettinen olento ei löydy maailmasta. On hienoa, että haluat vaihtaa sanojen paikkoja, mutta se ei muuta sitä tosiseikkaa, että käsittelemäsi sanat eivät edelleenkään tarkoita mitään. Korfdi voi olla trumbwa ja hudmuntti, mutta se ei silti merkitse MITÄÄN. Yrität pyydystää tuulenvirettä.
Ottaen huomioon, ettet pysty kunnolla ilmaisemaan, mitä haluat sanoa, mitä tarkoitat ja mistä puhut, johtopäätökseni on, että sinun ei tulisi pyrkiä puhumaan aiheesta "Jumala" tai "hengellisyys"- Sanojen yläpuolella
x42 kirjoitti:
Maailmassa kaikki on, niin kuin se on. Kaikesta, mitä on, tulee pystyä puhumaan mielekkäästi. Siitä, mistä ei voi puhua, tulee vaieta: -Wittgenstein
Voidaksesi puhua, jostain mitä maailmassa on, sinun tulisi ensin määritellä kyseinen asia. Kieli muuttuu näin todellisuuden symboliksi. Tämän jälkeen tarkkaillaan, vastaako kielen luoma asetelma todellisuutta. Sana kissa on sana, merkitys, ja konkreettinen olento. Jos sanalle "Jumala" ei löydy konkreettista vastinetta maailmassa, sana on turha. On YHDENTEKEVÄÄ vaihtaa sanaa toiseksi, jos sen sisältämä konkreettinen olento ei löydy maailmasta. On hienoa, että haluat vaihtaa sanojen paikkoja, mutta se ei muuta sitä tosiseikkaa, että käsittelemäsi sanat eivät edelleenkään tarkoita mitään. Korfdi voi olla trumbwa ja hudmuntti, mutta se ei silti merkitse MITÄÄN. Yrität pyydystää tuulenvirettä.
Ottaen huomioon, ettet pysty kunnolla ilmaisemaan, mitä haluat sanoa, mitä tarkoitat ja mistä puhut, johtopäätökseni on, että sinun ei tulisi pyrkiä puhumaan aiheesta "Jumala" tai "hengellisyys""On YHDENTEKEVÄÄ vaihtaa sanaa toiseksi, jos sen sisältämä konkreettinen olento ei löydy maailmasta."
Jos sana Jumala on inflaation kärsittyään kuin punainen vaate ateisteille, niin otetaan tämä sana sitten hetkeksi pois kiusaamasta härkää. Annetaan se takaisin myöhemmin.
Ylempänä on keskustelua Jungin arkkityypeistä, nämä ihmisen sisällä vaikuttavat peruslainalaisuudet ovat arkkienkeleihin verrattavissa olevia yhteisiä voimia, tässäkin kuulu psykologi loi uudet sanat vanhoille ja jo hyviksi todetuille. - Krevo
x42 kirjoitti:
Maailmassa kaikki on, niin kuin se on. Kaikesta, mitä on, tulee pystyä puhumaan mielekkäästi. Siitä, mistä ei voi puhua, tulee vaieta: -Wittgenstein
Voidaksesi puhua, jostain mitä maailmassa on, sinun tulisi ensin määritellä kyseinen asia. Kieli muuttuu näin todellisuuden symboliksi. Tämän jälkeen tarkkaillaan, vastaako kielen luoma asetelma todellisuutta. Sana kissa on sana, merkitys, ja konkreettinen olento. Jos sanalle "Jumala" ei löydy konkreettista vastinetta maailmassa, sana on turha. On YHDENTEKEVÄÄ vaihtaa sanaa toiseksi, jos sen sisältämä konkreettinen olento ei löydy maailmasta. On hienoa, että haluat vaihtaa sanojen paikkoja, mutta se ei muuta sitä tosiseikkaa, että käsittelemäsi sanat eivät edelleenkään tarkoita mitään. Korfdi voi olla trumbwa ja hudmuntti, mutta se ei silti merkitse MITÄÄN. Yrität pyydystää tuulenvirettä.
Ottaen huomioon, ettet pysty kunnolla ilmaisemaan, mitä haluat sanoa, mitä tarkoitat ja mistä puhut, johtopäätökseni on, että sinun ei tulisi pyrkiä puhumaan aiheesta "Jumala" tai "hengellisyys"Vanhalle suomalaiselle Jumaluus oli aina panteistinen asia, Jumala, jonka kykeni kaikkialta löytämään, kaikkialla oli jokin ala jumissa, ja päästi jumahduksen, kun sitä kosketti. Silloin kun Jumala onkin MINÄ, eikä tuollainen panteisitinen SINÄ, minusta irrallinen osuus, niin sota alkaa, koska jokainen tajuaa olevansa liian "keskikoinen" olleaaksen kaiken luoja.... Tajusin lopultakin, ettei ole kyse siitä, että tarjuaisi olevansa liian pieni, koska silloin hän olisi todella myös sopivan suuri....
Juutalaisilla oli eritoten persoonallisesti määritelty Jumala, jokaisen oma minuus oli osa Jumalaa, koska Jehova meritsi, "MINÄ OLEN!". Heillä oli myös muita nimiä Jumalalle, kuten Sebaot, sotajokukkojen Jumala, ja Adonai, jota en nyt muista, mitä se tarkoitti? Myös muslimeilla on käsittääkseni monta nimeä Allahilleen, vaikka jokainen persoona periaatteessa aina tottelee vain YHTÄ nimeään.
Tiedemiehillä on erilainen Jumaluus, kaikki tarkaillaan vailla persoonallisen vaikuttujan osuutta, passiivista käsin. Eli tiedemies ei saa ajatella, että jokin persoona olisi kaiken luonut, koska kaikkiea vain seurataan sivusta, ja katsotaan minne mikin liikkuu, itse persoonallisuudella ei heille ole merkitystä. - Sanojen yläpuolella
Krevo kirjoitti:
Vanhalle suomalaiselle Jumaluus oli aina panteistinen asia, Jumala, jonka kykeni kaikkialta löytämään, kaikkialla oli jokin ala jumissa, ja päästi jumahduksen, kun sitä kosketti. Silloin kun Jumala onkin MINÄ, eikä tuollainen panteisitinen SINÄ, minusta irrallinen osuus, niin sota alkaa, koska jokainen tajuaa olevansa liian "keskikoinen" olleaaksen kaiken luoja.... Tajusin lopultakin, ettei ole kyse siitä, että tarjuaisi olevansa liian pieni, koska silloin hän olisi todella myös sopivan suuri....
Juutalaisilla oli eritoten persoonallisesti määritelty Jumala, jokaisen oma minuus oli osa Jumalaa, koska Jehova meritsi, "MINÄ OLEN!". Heillä oli myös muita nimiä Jumalalle, kuten Sebaot, sotajokukkojen Jumala, ja Adonai, jota en nyt muista, mitä se tarkoitti? Myös muslimeilla on käsittääkseni monta nimeä Allahilleen, vaikka jokainen persoona periaatteessa aina tottelee vain YHTÄ nimeään.
Tiedemiehillä on erilainen Jumaluus, kaikki tarkaillaan vailla persoonallisen vaikuttujan osuutta, passiivista käsin. Eli tiedemies ei saa ajatella, että jokin persoona olisi kaiken luonut, koska kaikkiea vain seurataan sivusta, ja katsotaan minne mikin liikkuu, itse persoonallisuudella ei heille ole merkitystä."Juutalaisilla oli eritoten persoonallisesti määritelty Jumala, jokaisen oma minuus oli osa Jumalaa, koska Jehova meritsi, "MINÄ OLEN!"
Koska tämä juutalaisten kuninkaaksi tituleerattu mies aikoinaan todistetusti(neljän apostolin todistus, Paavalin, opetuslasten kirjeet) teki ihmeellisiä ihmisten parantumisia tämän voiman tai energian tai entiteetin alla, en itse osaa olla uskomatta minkään muunkaan voiman toimimiseen maan päällä, ihmisten parissa.
Tämä henki joka toimii ja vaikuttaa täällä preesensissä, tästä voimasta tämä mies puhui ja todisti, ja se pitää jokaisen muistaa, mitkä olivat tämän miehen viimeiset sanat ennenkuin hänet tuomittiin kuolemaan:
'Tulette näkemään ihmisen pojan Voiman oikealla puolella.'
Paljastava lause tämän arkkityyppien Arkkityypin olemuksesta.
"Se mitä Jumalaksi kutsutaan, vastaa, jokaiselle ihmiselle. Jossain vaiheessa."
Itse olen hiukan kyyninen näiden suhteen, mutta nimimerkki arjuuna on joskus samanmuotoisia ajatuksia jumalasta. Tai miksi tätä entiteettiä sitten kenenkin mielestä nimitetään. Mutta mitä se, että ihmisellä on kyky tuntea henkisyyttä, kertoo itse tästä korkeammasta?- Sanojen yläpuolella
"Mutta mitä se, että ihmisellä on kyky tuntea henkisyyttä, kertoo itse tästä korkeammasta?"
Että tämä korkeampi on istuttanut henkisyyden siemenen ihmiseen, jotta vuoropuhelu olisi edes jollain tavalla mahdollista itse hengen kanssa.- 23rfg
Merkityksetöntä sanahelinää pääsi sisäisistä tuntemuksista.
- yrrt
Ateistina vastustan nimenomaan teistisiä jumaluuksia, koska ne ovat niin totaalisen ilmiselvästi ihmisen keksimää hömppää.
Jokin määrittelemätön jumaluus kelpaa minullekin, joskin jumala sanan käyttö arvelluttaa kun se herättää kuvia näistä määritellyistä jumalista.
Kuitenkaan en ala rakentamaan elämääni minkään määrittelemättömän jumalan ympärille, koska juuri sillä hetkellä alan määritellä sitä.
Jumala on siis irrelevantti.- Sanojen yläpuolella
"Ateistina vastustan nimenomaan teistisiä jumaluuksia, koska ne ovat niin totaalisen ilmiselvästi ihmisen keksimää hömppää. "
En ymmärrä miksi täytyy vartavasten vastustaa.
Olen itse ollut pidemmän aikaa teistisellä kannalla jumaluuksien suhteen, mutta en näe mitään syytä miksi minun pitäisi vastustaa pelkän vastustamisen vuoksi ateistisia käsityksiä ja näkemyksiä.
Itse asiassa sen verran minkä olen ateistien kanssa keskustellut olen viihtynyt niissä, koska loogisen järkevät selitysmallit,joita tunnustetusti löytyy[obs!] ateisteilta, ovat nykypäivää ja nykyaikaa, ja jos yhdessä pohtien voi päästä lähemmäs tosiasioita ja totuutta, niin mikä sen parempaa.
Tämä yksi ihminen sanoi moneen kertaan tulleensa juuri todistamaan totuudesta ja sen puolesta.
"Jumala on siis irrelevantti."
En lähde semanttisesti nyt kikkailemaan sillä mikä irrelevanttia ja mikä ei, mutta sen tiedän tällä hetkellä, että mitä vähemmän tällä palstalla mainitaan sana Jumala tai Jeesus, sitä vähemmän näiden kirjoitusten liepeille ja sisälle alkaa kasautumaan negatiivisia mielleyhtymiä.
Vaikka olenkin toki samaa mieltä siitä että aloituksesi on yksinkertainen, totuutta minä en siitä voi mitenkään löytää. Ainoastaan mielipiteen ilman minkäänlaista oikeutusta taikka perustelua.
Mikä tarkoittaa sitä etten minä näe mitään eroa sinun uskosi ja kristillisen uskon välillä.
Paitsi että kristillinen usko on järkevämpi.
Ja se miksi minä sanon näin johtuu siitä että kristillinen jumalkäsitys voidaan ainakin periaatteessa osoittaa joko todeksi taikka epätodeksi, ja se voidaan osoittaa epätodeksi, mutta sen sijaan tämä käsitys jonka olet esittänyt on täysin hyödytön ja merkityksetön siinäkin tapauksessa että sellaisen jumaluuden olemassaolo voitaisiin osoittaa.
Ei niin että tällaista osoitusta edes voisi tehdä koska määritelmäsi jumaluudesta on yksi sellaisista jota ei voida mitenkään lähteä tarkastelemaan.
Huolimatta täysin siitä että tämä käsitys on lähes totaalisesti merkityksetön minkään asian suhteen, niin esityksesi silti osoittaa sen että tämä käsitys jumaluudesta vaikuttaa siihen mitä sinä teet ja näin ollen on jotakin mikä on negatiivista.
Tämä johtuen siitä että toimit muita ihmisiä kohtaan uskomuksen varassa kykenemättä oikeuttamaan uskomustasi kenellekään muulle.
Ja ennen kuin joku valittaa siitä etten minä voi tietää toimiiko aloittaja tämän uskomuksen perusteella vaiko ei, niin huomauttaisin että tämä aloitus on itsessään osoitus toiminnasta kyseisen uskomuksen varassa.
Sillä mikäli tämä uskomus ei johtaisi tekoihin, ei olisi myöskään mitään syytä pyrkiä argumentoimaan taikka esittämään tätä näkemystä julkisesti.
Lukuunottamatta sellaista vaihtoehtoa että aloittaja yksinkertaisesti vain trollaa.- Pakstori
Niin, Jumala on sekä pienin että suurin. Kukaan ei voi olla suurin, jos hänessä ei jokin ominaisuus ole pienin, koska sillä pienimmällä osallaan kaikkea hallitaan.
Kuitenkin tämä MEIDÄN IHMISTEN pienin tieto tai partikkeli on tavallisesti tällaisen kirjaimen tai numeron kokoinen, me olemme melko keskikokoisia creatureja, ei se ole pienin tieto, muttei suurinkaan.
Jumalan pienin partikkeli ja hallinta on olla jokin leptoni tai kvarkki, tai siitäkin mahdollisesti joku osa, mitä ei vielä tiedetä....
Paholainen pyrkii samaan kuin Jumala, se on tehnyt itse samantyyppisiä kuvitelmia mitä tämä todellisuutemme, missä on pienistä partikkelieista kasattu kuvitelmia, mutta niissä menee aina jokin pahasti mönkään, eihän se muuten olisi paholaisparka.... - Hän on
Jotkut uskonnottomat henkilöt uskovat jonkinlaisen ikuisen energian olemassaoloon. Aine olisi syntynyt tästä ikuisesta energiasta, jolla ei ole älyä eikä persoonaa. Kun uskotaan tällä ikuisella energialla olevan älyä ja persoona, niin on ymmärretty jotakin Jumalasta, joka on luonut kaiken. Ikuinen energia (Jumala) ajattelee, puhuu ja toimii (tekee tekoja) historiassa (on luonut maailman ja pitää sitä ja elämää yllä).
- ene.....
Onkos kukaan koskaan hallinnut tyhää tai tyhjänpäiväsyyttä,
- apina.
Ei se ole Jumalasi, Se olen minä. Minä olen. Jumala haistakoon kukkasen.
- Atte Panteisti?
Jos löydän jumalani metsän kivistä ja kannoista, ei sellainen koskaan krisselille, muslimille, tai oikein muillekaan teisteille kelpaa.
Ennemmin tai myöhemmin lyödään jollain kirjalla päähän, ja kovaa.- Sanojen yläpuolella
"Ennemmin tai myöhemmin lyödään jollain kirjalla päähän, ja kovaa."
Mutta eikö ajatus ihmisten yhteisen universaalin hengen määrittämisestä kertakaikkisin uusin sanoin olekin mielenkiintoinen?
En ole koskaan pitänyt kirjalla päähän lyömisestä, kuka tällaisesta orjuuttamisesta oikein pitäisi?
Aloitus pohjaa perimmältään ihmisen vapauttamiseen.
Ongelma on kristinuskon sanan ja kirjainten käyttäjissä, ei käytössä.
Jos siis irroitamme sen hengen hetkellisesti kokonaan irti yleisesti jokapäiväisesti käytettävistä sanastoistamme, eikö lopputuloksen luulisi silloin miellyttävän myös ateisteja, panteisteja, hinduja, teistejäkin jotka tahtovat päästä irti juuri rasittavasta jeesustelusta, eikö sanojen takaa paljastuvan lopputuloksen luulisi miellyttävän aivan kaikenlaisiin erilaisiin henkiin tai toisiin todellisuuksiin uskovia ihmisiä kautta maailman rantain?
Koska totuus kaikenlaisten sanojen takana ei tule koskaan muuttumaan. Oikea totuus pysyy.
Jos kaikenlaisten käytettävien sanojen takaa löytyy totuudellinen oikea henki jonka toiminta voidaan todistaa ilman nyt käytettyjä kirjoituksia, niin tämähän on aivan kaikkien ihmisten yhteinen etu, eikö?
Totuus ratkaisee, ei mikään muu. Siis sanojen takana.
- Apo-Calypso
Pidä partapellesi sekä läpimätä ja kupansyömä "uskosi" ja rupinen satukirjasi.
- oöl-ljn-lj.kjb.khb
he eivät koska heitä kiinostaa evoluutio tarinat
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .563161Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen472901Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631242719Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi3541817- 711094
Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito101081Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.193971- 44819
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että101812Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde26810