Joo, siis oon ollu vuoskaudet kuivilla. Viimeaikoina ollu kaikenmoista shaissee ja pari kertaa tässä ottanu muutaman siiderin ja vähän muutakin. Mitä mä teen ettei tästä taas ala samanlainen alamäki ja idioottisirkus missä muutaman kerran jo käyny? Tekemistä ei oo, ei töitä, harrastuksia, mitään. Kavereita joo, mut nekin juo, osa vetää muutakin. Pahinta täs on se, että kaikki huolet mukamas kaikkoo, euforinen hilpee olo. Mä haluan joko jatkaa samaa rataa ilman että meen enää niin syvälle tai sitte lopettaa taas kokonaan. Se on ihan eri asia kannattaako mun tilittää tänne, mut en oikeen muutakaa keksiny...
Mitenkä estää retkahdukset?!?!
jokotai vai mitä häh
14287
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jospa ottaisit tietoisen käytännön, että aina kun alat olemaan heikoilla, niin muistelet niitä aiempia alamäkiä ja idioottisirkuksia, missä ryvit ennen, ja kysyt itseltäsi, kannattaako paluu samaan.
Miten olis psykologi?
Moi!Käy A-klinikalla jutskaamassa tai terppakeskuksessa.Miten sun uni ja syömiset,ne tärkeitä asioita?
Mul auttaa neurotol slow jonkin aikaa ja sitten kun ei enää auta niin jatkan ryyppäämistä.
Terppakeskuksessa, ikävä kyllä, ei näistä asioista kannata jutskata ollenkaan, ellei halua kirjoihin ja kansiin sekä otsaansa juopon leimaa lopuksi ikää.
A-klinikalle mieluummin.
Omasta kokemuksesta sanoisin että jos ei puhu terveyskeskuksessa varhaisessa vaiheessa eikä varaa laboratoriotutkimuksiin ja ultraäänitutkimuksiin yksityisellä puolella niin loppuelämä voi olla aika lyhyt. Yksityisiä kannattaa käyttää aina kun mahdollista varojen puitteissa ja mitä pienempi paikkakunta sitä heikomi tietosuoja. Mikäli takana vuosia raittiutta ja se näkyy julkisen sektorin rekistereissä niin tälläinen repsahtaminen kannattaa salata julkiselta puolelta, jos tarvitset jatkossa "syvemmälle" menevää apua elimistön vaurioiden korjaamisessa.
A-klinikka paras henkisen puolen läpikäyntiin ja ei yhteisrekisteriä kunnan palveluiden kanssa.Asian voit vielä varmistaa.
Totta, kun joskus olen avoimesti kertonut alkoholinkäytöstäni aikoinaan muutamia vuosia sitten, on mut leimattu loppuelämäkseni. Jonkin aikaa sitten olin ollut useamman kuukauden täysin raittiina, niin seuraavaksi tietokantoihin kirjattiin siitä kuinka käytän yhä edelleen alkoholia runsaasti ja oikein törkeästi vielä mustamaalattiin mut niin että varmasti jokaisessa kymmenessä sairaalassa tiedetään millainen paha ihminen olen. Onko tällainen ihmisen tukemista raittiuteen. Kritisoin tällaisia käytäntöjä vastaan, niin heitettiin eräästä hoitopaikasta kokonaan ulos! Viimeksi käydessäni lääkärillä tämä suhtautui TODELLA inhottavasti minuun jo alusta lähtien, nuori harjoittelijalääkäri ja kirjasi rekistereihin paskaa musta. Ikävä kyllä rekisteritietoja ei saa muutettua millään.
Saatat saada monenlaisia neuvoja, minulle pysyvä raittius on onnistunut AA-ryhmissä käymällä. Ja olen saanut aivan uuden kaveripiirin. Harrastuksiakin on löytynyt nyt raittiina ollessa.
Hyviä neuvoja, kiitos vastanneille! :) Kolmatta päivää törpötän, ja ei tunnu enää kivalta... :( AA-kerhoon en ehkä mene, pelkään leimaantumista. Päiväkirjojani sekakäyttösirkusajoilta luin, enkä kyllä ylpee ittestäni oo. Omg!!! :O Juuri muuta ei puutu ku pöytätanssi lampunvarjostin päässä (Simpsoneista tuli mieleen), tai mistä mä tiän vaikka niin olisin tehnykkin... Muistamatta sitä. Paljon sitä p*skaa palautunu mieleen, ja kyl nyt hävettää!!! Psykologilla käyn muutenki, sairastanu bulimiaa ja vakavaa masennusta. Siiderin ja tenoxien kiskominen muka vapauttaa mut syömiseltä, että tostaista lähtien ollu ihan nestemäisellä dieetillä... :( Olo on kamala, näin ei voi jatkua. Käsittelämättömät ongelmat ei katoo vaikka miten kiskoisin, päinvastoin. Mä aattelinkin et kysyn psykologin kautta jos voisin joskus, mielellään aika piankin käydä päihdetyöntekijän puheilla. Ja samalla vaihtaa tenoxit johonkin muuhun. Niitä tarviin kyl, mut sivuvaikutuksia tulee, pohjaton nälkä jaksamatta oksentaa. En tajuu mistä tää lähti. En ehkä osaa käsitellä vaikeuksia muuten ku pullon kautta. Irvokasata se että imen samalla kaljaa ku taas tilitän. Krapula tulee huomenna, mut kyl mä kärsin sen vaikka miten tärisisin ja flippailisin. En korjaa, en vedä enää uutta lärvää. Kannatti tää avautuminen, laitto aatteleen. Tää päivä menee miten menee... Koira on kaverilla hoidossa, ylihuomisesta otan vastuun ihan itelle...
Kokeile, jospa osaisit kuitenkin käsitellä vaikeuksiasi ilman pulloa ja selvinpäin.
Raittiuteni alkoi kauan sitten, kun leimasin itseni alkoholistiksi ja sanoin sen ääneen ekassa palaverissani.
Ei tässä paljon muu auta. Itselleni leimaudun, alotan säännöllisemmät psykologikäynnit ja käytän omaa päätäni mieluummin kun viinaa. Syyllinen olo siitä etten pystyny pariin päivään huolehtimaan koirasta, ja sain siitä kuullakkin. Ei enää mahdollisteta mun sekoiluja ja mahdollista alamäkee. Olen herännyt todellisuuteen, ja siellä pysynkin, vaikka miten välillä kirvelis korvien välistä.
moi!onko sulla ketään raitistunutta kaveria?se olis tosi tärkeetä,se samaistuminen.jos AA ei nappaa niin koklaappa NA:ta,joillekkin se sopii paremmin.mun mielestä alkoholiongelman myöntäminen ei tarkoita leimaantumista eikä heikkoutta,ole itsellesi armollinen nyt.kirjoittaminen hyvä taito,pura itseäsi niin paljon kuin sille tuntuu.koira pirun hyvä tsemppaaja : ).hali,helli ja liikuta ötökkää,se palkitsee sut.
Itsellänikin retkahdukset ovat olleet joskus lähellä. Silloin auttaa, kun ottaa parit hörpyt jääkaapissa olevasta votkapullosta ja jättää juomisen siihen.
Minä kaivan esille kansioni jossa viimeisimmän kerran kuitit koottuna vuosien takaa ja lääkärien epikriisit ja Mehiläisen lasku katkosta-ja ilokaasuhoidoista. Häviää viinan himo ja hyvillä mielin
voi käydä vaikka ostamassa säästyneillä rahoilla vaikka uuden auton.