Järjen käytölle olisi tilausta kieliasiassa
torstai 29.08.2013
RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund on sekoittanut asiat. Hän ei millään tunnu hyväksyvän sitä, että pakkoruotsi vaihtuisi vapaaehtoisuuteen. Kysymyshän ei ole ruotsin kielen opiskelun poistumisesta! ”Kalle” haluaa, että edelleenkin viisi prosenttia väestöstä määrää lopulle 95 prosentille kielen opiskelun pakolla, kielen, jota ei suurin osa suomalaisista tarvitse koskaan.
Haglundin mukaan pakkoruotsin muuttaminen vapaaehtoiseksi tekisi Suomesta yksikielisen maan. Asia taitaa olla paremminkin niin, että pakkoruotsi estää Suomen monikielisyyden kehittymisen. Vapaaehtoisuuden myötä rannikolla opiskeltaisiin laajasti ruotsia jatkossakin.
Jo nyt Suomi hyötyisi ja olisi hyötynyt taloudellisesti ja kauppoja syntyisi helpommin, kun osattaisiin suurten markkinoiden kieliä. Esimerkiksi jokin pienikin suomalaisyritys voisi saada vaikka Saksaan tuotteensa helpommin myydyksi, kun yrityksen myynnistä ja markkinoinnista vastaava osaisi puhua sujuvaa saksaa, pelkän englannin asemesta.
Kaiken huippu on heinäkuun alussa voimaan tullut uusi kielilaki, jonka mukaan kahden kunnan yhdistyessä se muuttuu aina kaksikieliseksi, mikäli toisessa kunnassa on vähintään kahdeksan prosenttia ruotsinkielisiä. Tuo toinen kunta voi olla, vaikka kuinka pieni ja tuo toinen kunta taas kooltaan iso.
Kalle sanoi myös, etteihän peruskoulukaan ole vapaaehtoinen. Totta, mutta eikö Kalle ole myös hienoa, ettei armeijaa ole pakko käydä, vaikka sekään ei perustu vapaaehtoisuuteen, jos löytyy riittävät järkiperusteet esimerkiksi terveydelliset olla sitä käymättä. Siitä huolimatta voi menestyä ja toimia pätevänä puolustusministerinä.
Carl Haglund on erittäin taitava poliitikko ja oikeassa ammatissa.
Tuomo Kangas
Kaskinen
torstai 29.08.2013
RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund on sekoittanut asiat. Hän ei millään tunnu hyväksyvän sitä, että pakkoruotsi vaihtuisi vapaaehtoisuuteen. Kysymyshän ei ole ruotsin kielen opiskelun poistumisesta! ”Kalle” haluaa, että edelleenkin viisi prosenttia väestöstä määrää lopulle 95 prosentille kielen opiskelun pakolla, kielen, jota ei suurin osa suomalaisista tarvitse koskaan.
Haglundin mukaan pakkoruotsin muuttaminen vapaaehtoiseksi tekisi Suomesta yksikielisen maan. Asia taitaa olla paremminkin niin, että pakkoruotsi estää Suomen monikielisyyden kehittymisen. Vapaaehtoisuuden myötä rannikolla opiskeltaisiin laajasti ruotsia jatkossakin.
Jo nyt Suomi hyötyisi ja olisi hyötynyt taloudellisesti ja kauppoja syntyisi helpommin, kun osattaisiin suurten markkinoiden kieliä. Esimerkiksi jokin pienikin suomalaisyritys voisi saada vaikka Saksaan tuotteensa helpommin myydyksi, kun yrityksen myynnistä ja markkinoinnista vastaava osaisi puhua sujuvaa saksaa, pelkän englannin asemesta.
Kaiken huippu on heinäkuun alussa voimaan tullut uusi kielilaki, jonka mukaan kahden kunnan yhdistyessä se muuttuu aina kaksikieliseksi, mikäli toisessa kunnassa on vähintään kahdeksan prosenttia ruotsinkielisiä. Tuo toinen kunta voi olla, vaikka kuinka pieni ja tuo toinen kunta taas kooltaan iso.
Kalle sanoi myös, etteihän peruskoulukaan ole vapaaehtoinen. Totta, mutta eikö Kalle ole myös hienoa, ettei armeijaa ole pakko käydä, vaikka sekään ei perustu vapaaehtoisuuteen, jos löytyy riittävät järkiperusteet esimerkiksi terveydelliset olla sitä käymättä. Siitä huolimatta voi menestyä ja toimia pätevänä puolustusministerinä.
Carl Haglund on erittäin taitava poliitikko ja oikeassa ammatissa.
Tuomo Kangas
Kaskinen
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos kansalaisaloitetta pakkoruotsin poistamiseksi ei käsitellä
sen vaatimalla vakavuudella, tulee Suomessa olemaan todella
kuumat paikat vastustajilla. Vaalit ovat tulossa ja media kyllä
pitää huolen siitä, että valikointia tulee tapahtumaan.
Nyt on jo joku virkkunen ehtinyt julkaisemaan oman poliittisen
itsemurhansa väittämällä että pakkoruotsi on historiallinen
asia ja tulee jatkumaan..
Tästä on hyvä lähteä liikkeelle
Voisiko joku kertoa mitä nykyisin on siitä yhteisestä historiasta ja kultuurista hitoriankirjoissa. Kävin peruskoulun 50 luvulla en muista enää muuta kuin turunlinnan kuvan ja muutaman kuvia ruotsinkuninkaista.
Ulkomailla asuvalle, ei Suomessa ollut peruskoulua vielä 50-luvulla!
Tuomo toi esiin hyvän pointin. Nimittäin selvästi kaksikielisillä alueilla ruotsia varmaan luettaisiin, koska siellä se olisi hyödyllistä. Ja koska ruotsin taitoa vaadittaisiin käytännössä viroissa, vaikka pakkovirkaruotsia ei olisi enää laissa.
Joten mitään ongelmaa ei olisi pakkoruotsin poistossa. Tarvittava määrä ruotsin osaajia olisi siellä, missä sitä tarvitaan. Ja missä ei tarvita, voisi tulkit olla apuna.
Enää ei riitä että vedotaan kansalliskielen asemaan pakkoruotsin puolustamisessa ymmärtämättä että ruotsin kielen asema pitää muuttaa jos kansalliskielen ehdot eivät täyty.
Nylander :
"Tässä ei ole kyse pelkästä kouluaineesta, vaan maan kaksikielisyyden perustasta. Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."
HS uutinen
http://www.hs.fi/politiikka/Nylander+Pakkoruotsikeskustelu+on+jo+aikakin+k%C3%A4yd%C3%A4+korkeimmalla+tasolla/a1376184581312
-..-. Ruotsin asema kansalliskielenä on siis Nylanderinkin mielestä kyseenalainen. Kieli joka ei säily ilman enemmistön tukea ei voi olla kansalliskielen asemassa.
Ruotsinkieli ei ole koskaan kuulunut sisämaan kieliin siksi on harhautusta väittää että ruotsin kieli olisi kuulunut Suomeen. Ruotsin kieli on ollut vain rannikolla ja sielläkin vain joitain satoja vuosia.
Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.
Kieli joka on kehittynyt muualla ei voi olla kansallinen kieli. Se on maahamuuttajakieli. Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa.
Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli. Suomenruotsi on vain yksi pohois-saksalainen murre norjan, tanskan, fäärin ja ruotsin nuoressa kieliryhmässä.
Ruotsin kielen osuus 5% on niin alhainen että se muodostuu ongelmaksi kun sitä yritetään väkisin pitää tasavertaisena suomen kielen kanssa. Asia jonka siis Nylanderkin huomaa mutta ei mainitse.