Kirjailija Volter Kilpi vuonna 1917 svekomaaneista
”He tahtovat säilyttää kaiken mahdollisen vaikutusvallan yhteiskunnassa, mutta kieltäytyvät samalla kaikesta yhteiselämästä suomalaisen yhteiskunnan kanssa. He tahtovat vapautua kaikista kansallisista velvollisuuksista, mutta nauttia kaikkia kansalaisen etuja ja oikeuksia. - Kuin hemmotellut lapset oikuttelevat he eristymis-harrastuksissaan: pohtivat vakavissaan, miten peseytyä suomalaisnimityksen tahrasta, keräilevät huomiinsa rahastoja, järjestelevät puhtaita yhdistyksiään, rakentelevat esteitä eteenpäin pyrkiville tiede- ja virkamiehille, varaavat toimet ja paikat omilleen, pauhaavat tiluskauppojen yhteydessä ”ruotsalaisesta maasta”, pitävät sitä ruotsalaista, joka myy maansa suomalaiselle – suomalaiselle Suomessa – suorastaan maankavaltajana, kansalaiskunniansa menettäneenä, mutta nostavat särkevän hätähuudon, jos suomalaiset tahollaan joutuvat pakoitetuksi vetämään käytännölliset johtopäätökset tästä puuhailusta”.
Lainaus Itämaasta Itsenäisyyteen kirjasta.
”He tahtovat säilyttää kaiken mahdollisen vaikutusvallan yhteiskunnassa, mutta kieltäytyvät samalla kaikesta yhteiselämästä suomalaisen yhteiskunnan kanssa. He tahtovat vapautua kaikista kansallisista velvollisuuksista, mutta nauttia kaikkia kansalaisen etuja ja oikeuksia. - Kuin hemmotellut lapset oikuttelevat he eristymis-harrastuksissaan: pohtivat vakavissaan, miten peseytyä suomalaisnimityksen tahrasta, keräilevät huomiinsa rahastoja, järjestelevät puhtaita yhdistyksiään, rakentelevat esteitä eteenpäin pyrkiville tiede- ja virkamiehille, varaavat toimet ja paikat omilleen, pauhaavat tiluskauppojen yhteydessä ”ruotsalaisesta maasta”, pitävät sitä ruotsalaista, joka myy maansa suomalaiselle – suomalaiselle Suomessa – suorastaan maankavaltajana, kansalaiskunniansa menettäneenä, mutta nostavat särkevän hätähuudon, jos suomalaiset tahollaan joutuvat pakoitetuksi vetämään käytännölliset johtopäätökset tästä puuhailusta”.
Lainaus Itämaasta Itsenäisyyteen kirjasta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minusta tuntuu, että Suomen yrityselämän helmet kuten Nordea, Sonera, Stora Enso, Arctia yms on myyty ruotsiin pettureden vehkeilyjen seurauksena.
En halua sormella osoittaa ketään vähemmistöä, mutta totean etteivät kyseessä olleet missään nimessä suomen romanit Romanit käyvät paljon ruotsissa, mutta eivät kouluissa osallistu ruotsin opiskeluun.
Moni asia ei oikein täsmää ruotsinkielisten historiassa. Omien väitteidensä mukaan he ovat olleet täällä satoja vuosia (joidenkin mukaan 800 vuotta) mutta silti he eivät ole edes sopeutuneet olemaan suomenkielisten joukossa.
Ruotsinkieliset väittävät olevansa ruotsinkielisiä suomalaisia. Jos he olisivat ruotsinkielisiä suomalaisia heille olisi jo muodostunut jotain omaleimaista kulttuuriinsa ja identiteetiinsä joka erottaisi heidät ruotsalaisista. Niin ei kuitenkaan ole käynyt - heillä on samat ryyppylaulut, pyhäruuat, juhannussalot ja luciat kuin Ruotsissa.
On ymmärrettävää että on halu ottaa kaikki identiteettivaikutteet Ruotsista jos ei ole kykyä tai ei ole ollut aikaa kehittää mitään omaa kulttuuriinsa. Kun on ominut valmiin ruotsalaisen kulttuurin ja identiteetin, silloin on voinut omissa pikku ympyröissään kuvitella olevansa ylempänä muita.
Tähän asti suomenruotsalaiset ovat omissa pienissä ympyröissään tyytyväisinä esiintyneet mukamas ylempänä kulttuurikansana, ollenkaan ymmärtämättä että, identiteetin ja kulttuurin matkiminen Ruotsista ei mitään kulttuurikansan olemusta tee.
Suomenruotsalaisilla ei ole ollut aikaa kehittää omaa kulttuuria ja siksi heille on ollut helpompaa opetella Bellmanin ryyppylaulut ja tuoda Lucia-neidon perinne Ruotsista. Totuus on aivan päinvastainen kuin Freudenthal väitti. Suomenruotsalaiset ovat ne jotka eivät ole vielä tähän päivään mennessä osoittaneet mitään kykyä kehittää omaan kulttuuriaan 800 vuodessa.
Jos he olisivat olleet täällä niin kauan kuin väittävät niin silloin he olisivat jo irrottautuneet ruotsalaisesta identiteetistä ja kulttuurista, ja pyrkisivät omaan suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja identiteettiin.
Suomenruotsalaiset eivät osaa oikein päättää kumpi väite on heille tärkeämpi: Että he ovat olleet 800 vuotta Suomessa vai suomalaisuus/suomenruotsalaisuus. Heidän on vaikeata uskottavasti uskotella molempia.
Suomenruotsalaiset eivät ole saaneet vieläkään omaa suomenruotsalaista identiteettiä eivätkä ole saaneet karistettua ruotsalaista identiteettiä itsestään 800 vuodessa. Se on juuri suomenkielisen ja ruotsinkielisen ero. Me emme korosta olevamme jotain muuta kuin muut ympärillämme. Me suomalaiset olemme joka tapauksessa suomalaisia emmekä esiinny 'lainahöyhenissä'.
Kuinka heikko identiteetin pitää olla että vieläkin pitää korostaa omaa muualta tuotua identiteettiä? Ovatko he koskaan juurtumassa tänne?
Suomenruotsalaiset ovat väitteensä mukaan asuneet jo kauan Suomessa mutta mitkään merkit eivät siihen viittaa, koska oman suomenruotsalaisen identiteetin merkitys on heille niin mahdottoman pieni verrattuna ruotsalaiseen identiteettiin. Toivon todella että suomenruotsalaiset voisivat joskus olla ylpeitä omasta itsestään eikä vain ruotsalaisesta matkitusta kulttuuriperinnöstä.
Yleensä maahanmuuttajat omaksuvat valtaväestön tavat ja perinteet jo viimeistään kolmannessa sukupolvessa mutta nämä meidän ruotsinkielisemme ruotsalaistuvat päinvastaisesti omasta suomalaisesta taustastaan riippumatta. Ruotsalaistuminen tapahtuu useimmiten muutamassa vuodessa siihen ei tarvita edes sukupolvia.
Suomen niemellä alkuperäiskieli on nähdkseni saami. Sitten tänne tulivat suomalaisugrilaiset jotka puhuvat siis suomea. Ruotsalaiset ovat tuoneet kielensä miekalla piirtäen. On oikein puhua pakko ruotsista. Ruotsin kieletä ei ole juurikaan hyötyä suomea äidinkielenään puhuville. Koulu ruotsilla et ikinä pääse kielitaitoon, joka riittäisi keskusteluun ruotsia äidinelenään puhuvan kanssa. Keskustelut käydään aina suomeksi. Riikin ruotsalaisten kanssa taas englanniksi. Tavallinen suomalainen ei saa yhtään työpaikkaa ruotsia osaamalla, paitsi virkoja joihin vaaditaan turhaan ruotsin osaamista. Mikäli virka ruotsista luovutaan on ruotsin opiskelu yhtä avartavaa kuin esim. Tanskan. Ruotsi on alistajan kieli. Kenenkään ei ole hyvä alistua pakko ruotsiin.
Myös saamelaiset ovat suomalais-ugrilaisia. Suomenkieli on saamenkielien lähin sukulaiskieli. Molemmat kielet kuuluvat suomalais-ugrilaisten kielten suomalaiseen haaraan yhdessä vironkielen ja joidenkin muiden kielien kanssa.
Ei voi sanoa että täällä oli ensin saamenkieli ja sitten tulivat tänne suomalaisugrilaiset kielet. Suomenkieli ja saamenkieli ovat olleet joskus muinaisuudessa sama kieli ja ne ovat kasvaneet erilleen toisistaan monta tuhatta vuotta sitten.
Oikein hätkähtää, kuinka osuva Kilven kirjoitus on vielä nykyäänkin!
Surusvekojen asenne ja maailmankuva on pitkälti sama näinä päivinä.
Suomalaisuus koetaan uhkana ja vihollisena. Ja jonain halveksittavana.
Vastineeksi svekotahot vaativat suomalaisia rakastamaan ruotsalaisuutta!?
Noin heikko on suomalainen itsetunto. Eikö suomenkielellä muka ole Suomessä pärjännyt ja eikö suomenkielinen ole muka saanut mitä virkoja tahansa.
Näyttää siltä, ettei suomalainen itsetunto kestä ruotsinkielisyyttä. Sitä tuo Volter Kilpikin toi aikoinaan esille. Sitäpaitsi mikä on sitten suomenkielinen kulttuuri. Se on esim. ulkomaalaisia kopioita eri puolilta maailmaa.
Taas asia käännetään oudosti! Etkö muka tiedä, että juuri halveksijoilla eli svekosuruilla on se huono itsetunto?
Sveksourut pelkäävät suomalaisuutta ja se on heikkoa itsetuntoa ja luottamusta omaan kieleensä ja kulttuuriinsa.
Etkö voi tunnustaa, että halveksunta on molemminpuolista ja, että suomenkieliset johtavat 9-1.