Hallitustemme paremmuusjärjestys

Pari viikkoa sitten palstan jättäessäni lupasin palata tänne vasta sitten, kun kepupolitiikka siihen aihetta antaa. Eipä se anna, mutta aihetta antaa eräs muu asia, jota hyvin voi käsitellä tällä palstalla. Tänäisessä Hesarissa kymmenen riippumatonta politiikan asiantuntijaa ovat listanneet viimeisen neljännesvuosisadan hallitukset paremmuusjärjestykseen, ja Paavo Lipposen hallitukset saavat heiltä eniten arvostusta.

Nuo asiantuntijat ovat politiikan tutkimuksen professori Ilkka Ruostesaari Tampereen yliopistosta, tutkija Anu Kantola Helsingin yliopistosta, Suomen historian professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta, valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo Tampereen yliopistosta, professori Åsa Bengtsson Åbo Akademista, poliittisen historian professori Timo Soikkanen Turun yliopistosta, valtio-opin professori Matti Wiberg Turun yliopistosta, kolumnisti Aarno Laitinen Iltalehdestä, pääkirjoitustoimittaja Yrsa Grüne Hufvudstadsbladetista ja toimittaja Unto Hämäläinen Helsingin Sanomista.

Kiva minun on olla tuollaisessa seurassa, sillä kun minäkin olen Paavo Lipposta arvostanut ja lähinnä hänen vuokseen hänen pääministerikautenaan myös demareita äänestänyt, osoittaudunhan siten melkoiseksi asiantuntijaksi myös politiikan suhteen.

Tämän linkin takaa pitäisi aueta lyhennelmä tuosta Hesarin pitkästä jutusta:

http://www.hs.fi/sunnuntai/Olisipa pääministerillä Lipposen roti Kataisen tyyneys ja Ahon supliikki/a1377923191222

Tuolta arvovaltaiselta asiantuntijaraadilta nuo kyseiset hallitukset saavat seuraavat kouluarvosanat:

Lipponen I 8 (7,97)
Lipponen II 8 - (7,64)
Aho 7,5 (7,47)
Vanhanen I 7 (7,31)
Katainen 7 (6,89)
Vanhanen II 7 - (6,81)
Holkeri 7 - (6,68)

Jokseenkin tuollaiset arvosanat noille hallituksille minäkin antaisin. Holkerin hallituksen epäonnistumiseen tosin vaikuttivat suuresti ulkoiset syyt, yleismaailmallinen talouden notkahdus, jota meillä pahensi Neuvostoliiton romahtaminen. Mutta pahoja virheitä tehtiin meilläkin, niiden tekijöinä myös muut päättäjät kuin Holkeri ja hänen hallituksensa. Kataisen hallituksen menestymättömyyttä myös ovat aiheuttaneet hyvin tunnetut ulkoiset syyt kuten aiempien hallitustemme tekemisetkin, mutta ristivetoisesta koostumuksestaan johtuen ei hallituskaan ole ajoissa pystynyt toimenpiteisiin, joita olisi tarvittu.

Varsin osuvasti jutussa on luonnehdittu ihannepääministerin kuvaa. Nuo luonnehdinnat ovat luettavissa linkkini takaa aukeavasta jutun lyhennelmästäkin. Vain samaa toistavalta puhuvalta päältä alkaa jo Katainenkin vaikuttaa. Tuossakin suhteessa Lipponen oli poikkeus, pysyi yhtä jämäkkänä kausiensa loppuun saakka. Hänen tukenaan oli hänen näyttönsä, onnistumisensa Suomen nostamisessa ylös kurimuksesta. Sellaista näyttöä ei vielä Kataisella ole. Viime päivien päätökset rakenneuudistuksessa ja työmarkkinajärjestöjen saaminen mukaan kyllä herättävät toiveita.

Mutta jos Suomi jää vielä Kataisen jäljiltä nykytilaansa, puikkoihin mahdollisesti pääsevällä Sipilällä ei taida juuri olla toiveita paremmasta. Siihen on vaikeaa uskoa, kun kuulee kepun nykyisen äänitorven Tiilikaisen räksytystä, rehniläisten ja väyrysläisten nokittelua toisilleen ja näkee täälläkin kepulaisten käsityksiä puolueestaan ja heidän toivomuksiaan sen suhteen; täysin vastakkaisia toisilleen ne ovat. Liberalismin ja konservatismin, äärivasemmistolaisten ja äärioikeistolaisten näkemysten yhdistäminen samaan puolueeseen on komiikkaa. Nykyinen kepu on farssi, sen tajuaa jokainen, joka pystyy mahdollisen ja mahdottoman toisistaan erottamaan. Joten jos tällä hallituskaudella ei päästä alulle paremmasta, toiveet siitä voidaan siirtää yli viiden vuoden päähän, jolloin kepu taas esittää farssiaan oppositiossa.

Samasta asiasta näkyy avanneen jo joku toinenkin, mutta asia on toisenkin messun arvoinen. Merkittäviä mielipiteitä täytyy vastineiksi tulla niihin puuttuakseni, sillä en tunne viehtymystä täällä viipyilyyn.
67222
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 67

Vanhimmat

Lopetan tänne kirjoittelun ja jätän teidät kärvistelemään ikävissänne.

t. ei ystävällisesti, jomppe ihaite

Äänestä

Lipposen menestys johtui pitkälle kun SAK tukitäysin rinnoin "toveri" Paavoa.
NL:n kaupan romahduksen merkitys kaupallemme on myytti, jolle ei numeroiden yms valossa löydy merkittävää roolia.
Pääsyy 90-luvun lamaan oli typerä rahapolitiikka.

Äänestä
  • Kyllä kepulainen nimimerkki "keskustaporvari" on ainakin ollut eri mieltä tästä.

    "NL:n kaupan romahduksen merkitys kaupallemme on myytti"

    Äänestä

  • Satiainen voisi tutustustua muuhunkin kuin kepun.aivopesupropagandaan...

    Laman syy oli nimenomaan idänkauppa, ja etenkin se että sen harjoittaminen laski suomessa tuotettujen tuotteiden tason niin alhaiseksi että kukaan ei enää niitä halunnut ostaa vaan ainoastaan vaihtokaupassa komministiseen maailmaan niitö saatiin kaupauksi, kun sitten kommunismi romahti niin oltiin sormi suussa.

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/1990-luvun-laman-paasyy-erikoinen-idankauppa

    http://www.nber.org/papers/w14874

    Eli tätä on ihan oikeastikin tutkittu ja näin todettu, kepullehan on ollut mahdotonta tunnustaa että he olivat luoneet tällaisen poikkeuksellisen kaupan joka oli syyllinen lamaan.

    Äänestä

  • Aloittaja

    kepuolisyyllinenlama kirjoitti:

    Satiainen voisi tutustustua muuhunkin kuin kepun.aivopesupropagandaan...

    Laman syy oli nimenomaan idänkauppa, ja etenkin se että sen harjoittaminen laski suomessa tuotettujen tuotteiden tason niin alhaiseksi että kukaan ei enää niitä halunnut ostaa vaan ainoastaan vaihtokaupassa komministiseen maailmaan niitö saatiin kaupauksi, kun sitten kommunismi romahti niin oltiin sormi suussa.

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/1990-luvun-laman-paasyy-erikoinen-idankauppa

    http://www.nber.org/papers/w14874

    Eli tätä on ihan oikeastikin tutkittu ja näin todettu, kepullehan on ollut mahdotonta tunnustaa että he olivat luoneet tällaisen poikkeuksellisen kaupan joka oli syyllinen lamaan.

    Yleisemmin katsoen hyvä, että sinä toit esille noita tosiasioita, vaikkeivät ne tietenkään muuta näkemystä tuolla, jolle niitä esität. Hän kun kuuluu niihin, joille vain keputotuus, oman pään tuottaman ohella on arvokasta. Siksipä minä en viitsinyt hänelle vastata. Mutta ehkäpä nuo esille tuomasi totuudet valistavat sellaisia, joilla on halua ja kykyä valistua.

    Neuvostoliiton sortumisella ja sen vaikutuksella kauppaamme ja koko talouteemme oli todellakin valtavan suuri merkitys. Se teki laman meillä hyvin paljon pahemmaksi kuin muissa länsimaissa, jotka eivät olleet sitoneet ulkomaankauppaansa tuohon hirvitykseen siten kuin me. Siitä tietysti on ”kiitettävä” ennen muita Kekkosta, jonka mahtavassa vaikutusvallassa samat opit omaksuttiin muillakin merkittävillä tahoilla.

    Olin tuolloin Valion palveluksessa. Valion kaupan volyymista oli tuolloin n. puolet ulkomaankauppaa, josta runsaat puolet oli Neuvostoliiton kauppaa. Neuvostoliiton sortuessa Valion kaupasta ja sen tuottamista tuloista putosi kerralla pois runsas neljäsosa. Sillä oli tietysti järisyttävä vaikutus kaikkeen muuhunkin toimintaan. Esim. minulla mm. kiinteistöjen hoidosta vastaavana isännöitsijänä oli meneillään monia korjaus- ja kunnossapitoprojekteja, jotka kaikki ”jäädytettiin”, kun pelättiin rahojen loppuvan.

    Sama tilanne kuin Valiossa oli varmasti hyvin monessa muussakin firmassa. Eräissä vielä pahempi, kuten tekstiiliteollisuudessa, joiden volyymista suurin osa oli ulkomaankauppaa, ja se meni kokonaan Neuvostoliittoon ja loppui kerralla. Kun niiden Neuvostoliiton vaatimuksia vastaavat tuotteet eivät kelvanneetkaan muualle, ne firmat sitten romahtivat kokonaan.

    Äänestä

  • UPDATE_9955201 kirjoitti:

    Yleisemmin katsoen hyvä, että sinä toit esille noita tosiasioita, vaikkeivät ne tietenkään muuta näkemystä tuolla, jolle niitä esität. Hän kun kuuluu niihin, joille vain keputotuus, oman pään tuottaman ohella on arvokasta. Siksipä minä en viitsinyt hänelle vastata. Mutta ehkäpä nuo esille tuomasi totuudet valistavat sellaisia, joilla on halua ja kykyä valistua.

    Neuvostoliiton sortumisella ja sen vaikutuksella kauppaamme ja koko talouteemme oli todellakin valtavan suuri merkitys. Se teki laman meillä hyvin paljon pahemmaksi kuin muissa länsimaissa, jotka eivät olleet sitoneet ulkomaankauppaansa tuohon hirvitykseen siten kuin me. Siitä tietysti on ”kiitettävä” ennen muita Kekkosta, jonka mahtavassa vaikutusvallassa samat opit omaksuttiin muillakin merkittävillä tahoilla.

    Olin tuolloin Valion palveluksessa. Valion kaupan volyymista oli tuolloin n. puolet ulkomaankauppaa, josta runsaat puolet oli Neuvostoliiton kauppaa. Neuvostoliiton sortuessa Valion kaupasta ja sen tuottamista tuloista putosi kerralla pois runsas neljäsosa. Sillä oli tietysti järisyttävä vaikutus kaikkeen muuhunkin toimintaan. Esim. minulla mm. kiinteistöjen hoidosta vastaavana isännöitsijänä oli meneillään monia korjaus- ja kunnossapitoprojekteja, jotka kaikki ”jäädytettiin”, kun pelättiin rahojen loppuvan.

    Sama tilanne kuin Valiossa oli varmasti hyvin monessa muussakin firmassa. Eräissä vielä pahempi, kuten tekstiiliteollisuudessa, joiden volyymista suurin osa oli ulkomaankauppaa, ja se meni kokonaan Neuvostoliittoon ja loppui kerralla. Kun niiden Neuvostoliiton vaatimuksia vastaavat tuotteet eivät kelvanneetkaan muualle, ne firmat sitten romahtivat kokonaan.

    "harmaja" kirjoittaa jälleen kerran ns. muunneltua totuutta. Ensinnäkään Kekkonen ei pakottanut ainoatakaan firmaa käymään idänkauppaa. Sen sijaan hän ja vain hän, runnoi NL:n vastustuksesta huolimatta läpi EEC vapaakauppasopimuksen, joka antoi firmoillemme mahdollisuuden käydä kauppaa länteen samoilla ehdoilla muiden länsimaiden kanssa. Miten monta kertaa tämä pitää vielä toistaa?

    Jos on ollut Valiolla töissä, on saattanut muodostua hieman väärä kuva idänkaupan merkityksestä kansantaloudellemme. Esim. täkäläinen takavuosien menestysfirma, Lillbacan Konepaja (myöh. Finn Power oy) ei ole tietääkseni koskaan myynyt yhtäkään masiinaa Neuvostoliittoon. En toki vähättele idänkaupan merkitystä, mutta tilastoista on nähtävissä, ettei Suomi suinkaan seisonut tai kaatunut NL:n kaupan myötä.
    http://www.historiaaabille.fi/kuvat/4.5_tuonti_vienti.jpg
    Sitäpaitsi Suomen BKT kasvoi samaan aikaan kun kauppa Neuvostoliiton kanssa romahti.

    Äänestä

  • Keskustaporvari kirjoitti:

    "harmaja" kirjoittaa jälleen kerran ns. muunneltua totuutta. Ensinnäkään Kekkonen ei pakottanut ainoatakaan firmaa käymään idänkauppaa. Sen sijaan hän ja vain hän, runnoi NL:n vastustuksesta huolimatta läpi EEC vapaakauppasopimuksen, joka antoi firmoillemme mahdollisuuden käydä kauppaa länteen samoilla ehdoilla muiden länsimaiden kanssa. Miten monta kertaa tämä pitää vielä toistaa?

    Jos on ollut Valiolla töissä, on saattanut muodostua hieman väärä kuva idänkaupan merkityksestä kansantaloudellemme. Esim. täkäläinen takavuosien menestysfirma, Lillbacan Konepaja (myöh. Finn Power oy) ei ole tietääkseni koskaan myynyt yhtäkään masiinaa Neuvostoliittoon. En toki vähättele idänkaupan merkitystä, mutta tilastoista on nähtävissä, ettei Suomi suinkaan seisonut tai kaatunut NL:n kaupan myötä.
    http://www.historiaaabille.fi/kuvat/4.5_tuonti_vienti.jpg
    Sitäpaitsi Suomen BKT kasvoi samaan aikaan kun kauppa Neuvostoliiton kanssa romahti.

    Sinä sitä totuutta muuntelet, ainakin näet sen hyvin kapeasti. Ei kai se Neukkukauppa vaikuttanut niin paljon Pohjanmaalle, jossa mm. se Lillbacka toimi, mutta itä-Suomessa ja keski-Suomessakin oli mm. betonielementtivalimoja, joiden tuotannosta suurin osa meni Neukkulaan. Ne lähes kaikki romahtivat Neukkulan kaatuessa. Samoin kävi tekstiiliteollisuudellemme, josta harmaja-pantteri kertoi.

    Oli se oravannahkakauppa eli tavaroiden vaihtokauppa meille edullista aikansa, mutta ei ollut viisasta antaa sen kasvaa sellaisiin mittoihin. Kekkonen sen kaupaun kummi oli, puitteista sovittiin aina Kekkosen ja neukkujohtajien tapaamisissa. Olihan niissä joskus mukana myös vuorineuvoksia, joilta sitten meni isot firmat alta pois.

    Miten lienee myöhemmin käynyt Kostamuksenkin rakentajille.

    Äänestä

  • Höpö höpö kirjoitti:

    Sinä sitä totuutta muuntelet, ainakin näet sen hyvin kapeasti. Ei kai se Neukkukauppa vaikuttanut niin paljon Pohjanmaalle, jossa mm. se Lillbacka toimi, mutta itä-Suomessa ja keski-Suomessakin oli mm. betonielementtivalimoja, joiden tuotannosta suurin osa meni Neukkulaan. Ne lähes kaikki romahtivat Neukkulan kaatuessa. Samoin kävi tekstiiliteollisuudellemme, josta harmaja-pantteri kertoi.

    Oli se oravannahkakauppa eli tavaroiden vaihtokauppa meille edullista aikansa, mutta ei ollut viisasta antaa sen kasvaa sellaisiin mittoihin. Kekkonen sen kaupaun kummi oli, puitteista sovittiin aina Kekkosen ja neukkujohtajien tapaamisissa. Olihan niissä joskus mukana myös vuorineuvoksia, joilta sitten meni isot firmat alta pois.

    Miten lienee myöhemmin käynyt Kostamuksenkin rakentajille.

    Kuules Kapi, ei se totuus muuksi muutu vaikka puskasta väännät

    Neuvostoliittoon vietiin ylijäämävoita ja kananmunia tukiaisten turvin. Rätti- ja kenkäteollisuus pärjäsi sillä kun ei tarvinnut välittää laadusta eikä piitata muotioikuista, kaikki kelpasi. Nuo alat joutuivatkin ahdinkoon NL:n romahduksessa.

    Betonivalimoilla ja rakentajilla oli kotimaisen 90 luvun laman aikaan sotilaskyläprojektit, joissa maksaja oli Saksa mutta hommat tehtiin Venäjällä, silloin vielä työmiehiäkin vietiin täältä, ainakin erikoistöihin. Projektien johto oli kaikki suomlaista saksalaisten valvojia lukuunottamatta. Kyliä tehtiin aina Ala-Kurtista Volgan mutkaan saakka ja sillä oli suuri merkitys suomalaiselle rakennusteollisuudelle, vaikka punikkien Haka tyri itsensä konkkaan

    Äänestä

  • Höpö höpö kirjoitti:

    Sinä sitä totuutta muuntelet, ainakin näet sen hyvin kapeasti. Ei kai se Neukkukauppa vaikuttanut niin paljon Pohjanmaalle, jossa mm. se Lillbacka toimi, mutta itä-Suomessa ja keski-Suomessakin oli mm. betonielementtivalimoja, joiden tuotannosta suurin osa meni Neukkulaan. Ne lähes kaikki romahtivat Neukkulan kaatuessa. Samoin kävi tekstiiliteollisuudellemme, josta harmaja-pantteri kertoi.

    Oli se oravannahkakauppa eli tavaroiden vaihtokauppa meille edullista aikansa, mutta ei ollut viisasta antaa sen kasvaa sellaisiin mittoihin. Kekkonen sen kaupaun kummi oli, puitteista sovittiin aina Kekkosen ja neukkujohtajien tapaamisissa. Olihan niissä joskus mukana myös vuorineuvoksia, joilta sitten meni isot firmat alta pois.

    Miten lienee myöhemmin käynyt Kostamuksenkin rakentajille.

    Ne suomalaiset firmat, jotka tekivät vain idän markkinoille kelpaavaa bulkkia helpon rahan sokaisemina eivätkä käyttäneet sieltä saamiaan myyntituloja tuotekehitykseen sekä länsimarkkinointiin, saavat syyttää itseään. Sellaiset firmat joutikin kaatua.

    Äänestä

Oivan suosikki hävisi tuhoahollekin.

Äänestä

En ole koskaan ymmärtänyt tätä Lipposen hallitusten hehkutusta. Vaikka Suomessa ei olisi ollut 90-luvun jälkipuoliskolla hallitusta lainkaan, olisi Suomen talous kasvanut ja tervehtynyt kohisten. Siitä olisi pitänyt huolen Nokia vetoisen teknosektorin hurja kasvu sekä Ahon hallituksen rakenneuudistukset. Niistä tärkein oli vuoden 1993 yritysverouudistus. Tokihan Ahon hallituskin virheitä teki. Suomen vieminen EU:n jäseneksi oli niistä suurin. Muita virheitä olivat viivyttely markan kellumaan päästämisessä ja pankkikriisin hoito. Se tehtiin aivan väärällä tavalla. Toki olosuhteetkin olivat hankalat, kun kriisi vyöryi päälle niin nopeasti ja kovalla voimalla.
Lipposen aikana tehtiin ainoastaan yksi merkittävä päätös isänmaan kannalta. Tuo päätös oli tietenkin se, kun Suomi liitettiin ainoana pohjoismaana osaksi Euroopan valuuttakolhoosia. Tuon laittoman ja kansan tahdon vastaisen päätöksen seuraukset eivät ole vielä täydessä mitassa realisoituneet. Mutta sekin päivä vielä tulee.

Äänestä
  • Hei talikkokommunisti - nuo em. artikkelin asiantuntijat kehuvat Ahon hallitusta juuri EU:n jäsenyyden mahdollistamisesta. :)))

    Äänestä

  • Aloittaja

    Olen aina sinut lukenut vakavammin otettavien kepulaisten joukkoon, niin nytkin, ja siksi saat vastaukseni. Toisen vakavammin otettavan kepulaisen Seppo_Ilmarisen tavoin näet Lipposen menestyksen selitykseksi yleiseurooppalaisen nousukauden. Siitä vastasin jo Ilmariselle, enkä viitsi enää toistaa, mielipiteeni näet vastauksestani hänelle.

    Ahon hallitukselle näet ansioita, joita sillä minunkin mielestäni kyllä oli. Mutta et lue niihin ansioihin meidän viemistämme EU:iin. Minun mielestäni ja parempienkin asiantuntijoiden mielestä se kyllä oli ansio. Aivan viime vuosia lukuun ottamatta EU-jäsenyys on ollut meille todella hyvä asia, monessakin mielessä.

    Enkä ymmärrä tuota euroinhoasikaan. Kyllä sen ansiosta valuuttamme arvo on säilynyt vakaana ja hyvänä, josta puolestaan on ollut suurta etua ainakin tuonnillemme ja välillisesti myös taloudellemme yleensä, jopa viennillemmekin. Itse paljon ulkomailla matkustelevana olen kokenut todella hyväksi asiaksi myös sen, ettei ole tarvinnut aina tehdä sitä valuutanvaihtoruljanssia kuten ennen, ja varmasti olen saanut niille euroilleni kaikissa palveluissa parempaa katetta kuin olisin saanut markalle, jonka arvo ei enää olisi lainkaan sitä, mikä se oli euroon siirtyessämme.

    Muut pohjoismaat ovat tosin pitäneet oman valuuttansa, mutta ainakin Tanskan kruunu on sidottu euroon, ja sellaisena se on pysynyt tämän EU-kriisinkin aikana. Sielläkin siis arvostetaan euron vakautta.

    Äänestä

  • UPDATE_9955201 kirjoitti:

    Olen aina sinut lukenut vakavammin otettavien kepulaisten joukkoon, niin nytkin, ja siksi saat vastaukseni. Toisen vakavammin otettavan kepulaisen Seppo_Ilmarisen tavoin näet Lipposen menestyksen selitykseksi yleiseurooppalaisen nousukauden. Siitä vastasin jo Ilmariselle, enkä viitsi enää toistaa, mielipiteeni näet vastauksestani hänelle.

    Ahon hallitukselle näet ansioita, joita sillä minunkin mielestäni kyllä oli. Mutta et lue niihin ansioihin meidän viemistämme EU:iin. Minun mielestäni ja parempienkin asiantuntijoiden mielestä se kyllä oli ansio. Aivan viime vuosia lukuun ottamatta EU-jäsenyys on ollut meille todella hyvä asia, monessakin mielessä.

    Enkä ymmärrä tuota euroinhoasikaan. Kyllä sen ansiosta valuuttamme arvo on säilynyt vakaana ja hyvänä, josta puolestaan on ollut suurta etua ainakin tuonnillemme ja välillisesti myös taloudellemme yleensä, jopa viennillemmekin. Itse paljon ulkomailla matkustelevana olen kokenut todella hyväksi asiaksi myös sen, ettei ole tarvinnut aina tehdä sitä valuutanvaihtoruljanssia kuten ennen, ja varmasti olen saanut niille euroilleni kaikissa palveluissa parempaa katetta kuin olisin saanut markalle, jonka arvo ei enää olisi lainkaan sitä, mikä se oli euroon siirtyessämme.

    Muut pohjoismaat ovat tosin pitäneet oman valuuttansa, mutta ainakin Tanskan kruunu on sidottu euroon, ja sellaisena se on pysynyt tämän EU-kriisinkin aikana. Sielläkin siis arvostetaan euron vakautta.

    vastaa suosikkikepulleen. Toivottavasti on nyt tosi onnellinen?

    Äänestä

  • UPDATE_9955201 kirjoitti:

    Olen aina sinut lukenut vakavammin otettavien kepulaisten joukkoon, niin nytkin, ja siksi saat vastaukseni. Toisen vakavammin otettavan kepulaisen Seppo_Ilmarisen tavoin näet Lipposen menestyksen selitykseksi yleiseurooppalaisen nousukauden. Siitä vastasin jo Ilmariselle, enkä viitsi enää toistaa, mielipiteeni näet vastauksestani hänelle.

    Ahon hallitukselle näet ansioita, joita sillä minunkin mielestäni kyllä oli. Mutta et lue niihin ansioihin meidän viemistämme EU:iin. Minun mielestäni ja parempienkin asiantuntijoiden mielestä se kyllä oli ansio. Aivan viime vuosia lukuun ottamatta EU-jäsenyys on ollut meille todella hyvä asia, monessakin mielessä.

    Enkä ymmärrä tuota euroinhoasikaan. Kyllä sen ansiosta valuuttamme arvo on säilynyt vakaana ja hyvänä, josta puolestaan on ollut suurta etua ainakin tuonnillemme ja välillisesti myös taloudellemme yleensä, jopa viennillemmekin. Itse paljon ulkomailla matkustelevana olen kokenut todella hyväksi asiaksi myös sen, ettei ole tarvinnut aina tehdä sitä valuutanvaihtoruljanssia kuten ennen, ja varmasti olen saanut niille euroilleni kaikissa palveluissa parempaa katetta kuin olisin saanut markalle, jonka arvo ei enää olisi lainkaan sitä, mikä se oli euroon siirtyessämme.

    Muut pohjoismaat ovat tosin pitäneet oman valuuttansa, mutta ainakin Tanskan kruunu on sidottu euroon, ja sellaisena se on pysynyt tämän EU-kriisinkin aikana. Sielläkin siis arvostetaan euron vakautta.

    "Ahon hallitukselle näet ansioita, joita sillä minunkin mielestäni kyllä oli. Mutta et lue niihin ansioihin meidän viemistämme EU:iin. Minun mielestäni ja parempienkin asiantuntijoiden mielestä se kyllä oli ansio. Aivan viime vuosia lukuun ottamatta EU-jäsenyys on ollut meille todella hyvä asia, monessakin mielessä."

    Minä en pidä sitä ansiona. Me emme tarvitse EU-jäsenyyttä yhtään mihinkään. Vapaakauppa ei edellytä jäsenyyttä EU:ssa, ja vapaakauppaa pidemmälle menevä integraatio ei hyödytä meitä millään tavoin.

    "Enkä ymmärrä tuota euroinhoasikaan. Kyllä sen ansiosta valuuttamme arvo on säilynyt vakaana ja hyvänä"

    Valuutta on vakaa jos talous on vakaa. Suomi saavutti talouden vakauden selvästi ennen euroon liittymistä. Vakaus ei siis ole euron ansiota. Valuuttaa taas ei matkustellessa tarvitse enää nykyisin vaihtaa muutenkaan.
    Tanska tosiaan on sitonut kruununsa euroon, mutta ei ole hyötynyt tuosta sidoksesta mitenkään. Sille oli siitä päin vastoin haittaa 2008-2009.

    Äänestä

  • Keskustaporvari kirjoitti:

    "Ahon hallitukselle näet ansioita, joita sillä minunkin mielestäni kyllä oli. Mutta et lue niihin ansioihin meidän viemistämme EU:iin. Minun mielestäni ja parempienkin asiantuntijoiden mielestä se kyllä oli ansio. Aivan viime vuosia lukuun ottamatta EU-jäsenyys on ollut meille todella hyvä asia, monessakin mielessä."

    Minä en pidä sitä ansiona. Me emme tarvitse EU-jäsenyyttä yhtään mihinkään. Vapaakauppa ei edellytä jäsenyyttä EU:ssa, ja vapaakauppaa pidemmälle menevä integraatio ei hyödytä meitä millään tavoin.

    "Enkä ymmärrä tuota euroinhoasikaan. Kyllä sen ansiosta valuuttamme arvo on säilynyt vakaana ja hyvänä"

    Valuutta on vakaa jos talous on vakaa. Suomi saavutti talouden vakauden selvästi ennen euroon liittymistä. Vakaus ei siis ole euron ansiota. Valuuttaa taas ei matkustellessa tarvitse enää nykyisin vaihtaa muutenkaan.
    Tanska tosiaan on sitonut kruununsa euroon, mutta ei ole hyötynyt tuosta sidoksesta mitenkään. Sille oli siitä päin vastoin haittaa 2008-2009.

    ..sen sijaan "ME" öllöläläiset talikkokommunistit tarvisemme elämää suurempia tullimuureja kuihtuville akraaripisniksillemme. :)))

    PAWO RAUCCA
    Piruvialaisen raatajan kuolematon tarina

    http://keskustelu.suomi24.fi/node/4303557

    Äänestä

Tarkemmat perustelut arvosanoille löytyy pääjutusta, johon linkki alla. Arvosanojen antajien kommentit vaihtelevat, mutta ihan hyvä kokonaisuus niistä on mielestäni syntynyt.

http://www.hs.fi/sunnuntai/Lipponen on ykkönen/a1377923293937

Äänestä
  • Aloittaja

    Kiitos, kun nostit linkilläsi tuon koko jutun tänne. Sunnuntailiitteessähän tuo juttu oli, enkä älynnyt etsiä linkkiä sitä kautta, ja varsinaisen Hesarin kautta avautui linkki vain tuohon lyhennelmään.

    Hyvä oli, että nostit tuon kokojutun sinä, enkä minä; minä olisin samasta teosta jo saanut kuulla ”kopioinnistani”.

    Todella hyvä juttu se on, vahvoin, asiantuntevin perustein. Mutta eihän se tee vaikutusta niihin, joiden oma pää tuottaa luotettavamman arvioinnin, vaikkei siinä päässä olisi arviointiin pystyviä aineksia. Liian pitkäkin tuo juttu heille on, lukematta se jää niiltä, jotka ovat varmimpia mielipiteissään ja kärkkäimpiä ne ilmoittamaan.


    Mutta eihän tuo asia toki kiinnostavuudessaankaan näy olevan mitään kiinnostavampien asioiden rinnalla. Jotkuthan ovat jo ehtineet ilmoittaa, mikä jheitä kiinnostaa enemmän;))

    Äänestä

  • UPDATE_9955201 kirjoitti:

    Kiitos, kun nostit linkilläsi tuon koko jutun tänne. Sunnuntailiitteessähän tuo juttu oli, enkä älynnyt etsiä linkkiä sitä kautta, ja varsinaisen Hesarin kautta avautui linkki vain tuohon lyhennelmään.

    Hyvä oli, että nostit tuon kokojutun sinä, enkä minä; minä olisin samasta teosta jo saanut kuulla ”kopioinnistani”.

    Todella hyvä juttu se on, vahvoin, asiantuntevin perustein. Mutta eihän se tee vaikutusta niihin, joiden oma pää tuottaa luotettavamman arvioinnin, vaikkei siinä päässä olisi arviointiin pystyviä aineksia. Liian pitkäkin tuo juttu heille on, lukematta se jää niiltä, jotka ovat varmimpia mielipiteissään ja kärkkäimpiä ne ilmoittamaan.


    Mutta eihän tuo asia toki kiinnostavuudessaankaan näy olevan mitään kiinnostavampien asioiden rinnalla. Jotkuthan ovat jo ehtineet ilmoittaa, mikä jheitä kiinnostaa enemmän;))

    Mitä itse hallitusten saamiin arvosanoihin tulee, vaihteluvälihän on vain kasista seiskamiikkaan. Toisin sanoen tyydyttävät, mutta eivät hyvät arvosanat millään. Kun muistelee mitä kaikkea tällä palstalla viimeiset kymmenen vuotta on kirjoitettu, vaihteluvälin luulisi olevan kympistä viitoseen. Käytiinkö niin kiivasta debattia täällä siis turhaan. :D

    Toisaalta olen ollut huomaavinani, että entisiin pääministereihin liittynyt väittely on tälläkin palstalla maltillistunut Kataisen hallituksen aikana. Ehkä Suomen taloudessa iso pyörä on pyörähtänyt ja on tullut tunne, että historia lopultakin vain toistaa itseään. Hesarin kommentaattoritkin toteavat mm. seuraavaa:

    >>"Aika on aiheesta kirkastanut Ahon hallituksen kilpeä!" Turun yliopiston professori Timo Soikkanen kirjoittaa perusteluissaan. Hän itse antoi Ahon hallitukselle arvosanaksi peräti 9–.> Tutkija Anu Kantola puolestaan antoi kaikille hallituksille saman arvosanan: seitsemän. Kantolan mielestä suomalainen politiikka on pitkään ollut tyydyttävän arvoista tasaista asioiden hoitoa. Hallitukset muistuttavat kovasti toisiaan.

    "Seiska eikä kasi siksi, että suomalaiset hallitukset eivät ole tehneet omia merkittäviä avauksia tai uudistuksia. Peruskoulu on ollut ainakin Pisa-mielessä menestystarina, mutta se tehtiin jo 1970-luvulla. Mitään vastaavaa ei ole kyetty keksimään."

    Äänestä

  • UPDATE_9955201 kirjoitti:

    Kiitos, kun nostit linkilläsi tuon koko jutun tänne. Sunnuntailiitteessähän tuo juttu oli, enkä älynnyt etsiä linkkiä sitä kautta, ja varsinaisen Hesarin kautta avautui linkki vain tuohon lyhennelmään.

    Hyvä oli, että nostit tuon kokojutun sinä, enkä minä; minä olisin samasta teosta jo saanut kuulla ”kopioinnistani”.

    Todella hyvä juttu se on, vahvoin, asiantuntevin perustein. Mutta eihän se tee vaikutusta niihin, joiden oma pää tuottaa luotettavamman arvioinnin, vaikkei siinä päässä olisi arviointiin pystyviä aineksia. Liian pitkäkin tuo juttu heille on, lukematta se jää niiltä, jotka ovat varmimpia mielipiteissään ja kärkkäimpiä ne ilmoittamaan.


    Mutta eihän tuo asia toki kiinnostavuudessaankaan näy olevan mitään kiinnostavampien asioiden rinnalla. Jotkuthan ovat jo ehtineet ilmoittaa, mikä jheitä kiinnostaa enemmän;))

    Aarno Laitisen kommentit paljastavat selvästi mistä tuulee. Tuulee Saksanmaalta (Demarit ja Kokoomus). Keskusta ei siihen joukkoon sovi.

    Helsingin paikallislehti on suurulevikkinen mielipiteen muokkaajataho. Tässä haluttiin nyt nostaa demareita aallonpohjasta ja antaa tunnustusta Kataisen kaikkien aikojen huonoimmalle hallitukselle.

    Voi pyhä yksinkertaisuus teitä, jotka pidätte jonkun yksittäisen ja erittäin huonosti objektiivisuuteen kykenevän lehden juttua jopa objektiivisena.

    Äänestä

  • Aloittaja

    volmari kirjoitti:

    Mitä itse hallitusten saamiin arvosanoihin tulee, vaihteluvälihän on vain kasista seiskamiikkaan. Toisin sanoen tyydyttävät, mutta eivät hyvät arvosanat millään. Kun muistelee mitä kaikkea tällä palstalla viimeiset kymmenen vuotta on kirjoitettu, vaihteluvälin luulisi olevan kympistä viitoseen. Käytiinkö niin kiivasta debattia täällä siis turhaan. :D

    Toisaalta olen ollut huomaavinani, että entisiin pääministereihin liittynyt väittely on tälläkin palstalla maltillistunut Kataisen hallituksen aikana. Ehkä Suomen taloudessa iso pyörä on pyörähtänyt ja on tullut tunne, että historia lopultakin vain toistaa itseään. Hesarin kommentaattoritkin toteavat mm. seuraavaa:

    >>"Aika on aiheesta kirkastanut Ahon hallituksen kilpeä!" Turun yliopiston professori Timo Soikkanen kirjoittaa perusteluissaan. Hän itse antoi Ahon hallitukselle arvosanaksi peräti 9–.> Tutkija Anu Kantola puolestaan antoi kaikille hallituksille saman arvosanan: seitsemän. Kantolan mielestä suomalainen politiikka on pitkään ollut tyydyttävän arvoista tasaista asioiden hoitoa. Hallitukset muistuttavat kovasti toisiaan.

    "Seiska eikä kasi siksi, että suomalaiset hallitukset eivät ole tehneet omia merkittäviä avauksia tai uudistuksia. Peruskoulu on ollut ainakin Pisa-mielessä menestystarina, mutta se tehtiin jo 1970-luvulla. Mitään vastaavaa ei ole kyetty keksimään."

    Eipä tuossa esille tuomaasi valtio-, talous- ja yleisviisaiden sanomaan ole minulla paljon poikkisanottavaa. Kovin samankaltaista puurtamista kaikilla hallituksillamme on ollut. Vaikka aika on vaihdellut parempaan ja huonompaan niiden aikana, kaikilla on ollut myös vaikeuksiansa ja onnistumisiansakin.

    Ahon hallitus joutui aloittamaan todella vaikeassa tilanteessa, ja joutui rajuihin toimenpiteisiin, mutta sai niillä hieman näkyville jo valoa paremmasta. Lipponenkin joutui vielä tekemään rajuja toimia, mutta niillä ja muutenkin viisaalla politiikallaan ja jämäkällä otteellaan hän sitten nosti Suomen ylös suosta.

    Ovathan toki eri hallitukset tehneet myös erilaisia ratkaisuja, joista ne tullaan historian kirjoissa muistamaan, hyvällä tai pahalla. Aho vei meidät EU:iin, Lipponen euroon ja Vanhanen - vai oliko vasta Jäätteenmäki - vei meidät EU:n kriisimaiden takuumiehiksi, turhia vakuuksia vaatimatta.

    Ainahan hallitus on joutunut jatkamaan eväillä, jotka se on saanut edeltäjältään, paremmilla tai huonommilla eväillä. Kataisen hallitus ainakaan ei saanut kovin hyviä eväitä edeltäjältään, vaikka Katainen itsekin oli siinä mukana niitä eväitä laittelemassa.

    Äänestä

  • Sapiens dux kirjoitti:

    Aarno Laitisen kommentit paljastavat selvästi mistä tuulee. Tuulee Saksanmaalta (Demarit ja Kokoomus). Keskusta ei siihen joukkoon sovi.

    Helsingin paikallislehti on suurulevikkinen mielipiteen muokkaajataho. Tässä haluttiin nyt nostaa demareita aallonpohjasta ja antaa tunnustusta Kataisen kaikkien aikojen huonoimmalle hallitukselle.

    Voi pyhä yksinkertaisuus teitä, jotka pidätte jonkun yksittäisen ja erittäin huonosti objektiivisuuteen kykenevän lehden juttua jopa objektiivisena.

    Onneksi tästä talikkokommunistien aviisista löytyi "pravdaa": :)))

    Ilkan pääkirjoitus 10.2.-94:
    “Suomesta ei tule EU:n jäsentä”

    Äänestä

  • UPDATE_9955201 kirjoitti:

    Kiitos, kun nostit linkilläsi tuon koko jutun tänne. Sunnuntailiitteessähän tuo juttu oli, enkä älynnyt etsiä linkkiä sitä kautta, ja varsinaisen Hesarin kautta avautui linkki vain tuohon lyhennelmään.

    Hyvä oli, että nostit tuon kokojutun sinä, enkä minä; minä olisin samasta teosta jo saanut kuulla ”kopioinnistani”.

    Todella hyvä juttu se on, vahvoin, asiantuntevin perustein. Mutta eihän se tee vaikutusta niihin, joiden oma pää tuottaa luotettavamman arvioinnin, vaikkei siinä päässä olisi arviointiin pystyviä aineksia. Liian pitkäkin tuo juttu heille on, lukematta se jää niiltä, jotka ovat varmimpia mielipiteissään ja kärkkäimpiä ne ilmoittamaan.


    Mutta eihän tuo asia toki kiinnostavuudessaankaan näy olevan mitään kiinnostavampien asioiden rinnalla. Jotkuthan ovat jo ehtineet ilmoittaa, mikä jheitä kiinnostaa enemmän;))

    "Muut niin ikään puolueista riippumattomat asiantuntijat arvioivat hallituksia pitkälti niiden toimintakyvyn perusteella: miten hyvin ne onnistuivat asettamaan tavoitteita ja toteuttamaan niitä. Raatilaiset eivät siis erityisen tarkasti arvioineet esimerkiksi hallitusten politiikan oikeudenmukaisuutta."

    Äänestä

paksuhomo on taas määkimässä loputonta jargoniaan?

Äänestä

Missä oli kommentit Lipposen toimimisesta Kgb:n, Stasin ja Cian agenttina?

Ei oikein voi pitää isänmaalisena muiden maiden agenttina riehumista.

Äänestä

Vielähän se munakarva-au kapikin elää, mutta mitäpä kiirettä se piru varmoilla saatavillan pitäisi????Herra paratkoon????

Äänestä

Kyllä ne farssin ainekset löytyvät lähinnä mediasta ja ymmärtämättömien kansalaisten mielikuvista. Keskusta on ainoa puolue, jossa edes pohdiskellaan maan tilaa ja tulevaisuutta. Asioiden pohdiskeluun kuuluu luonnollisena osana se, että esitetään erilaisia näkemyksiä, joita sitten arvioidaan ja joista sitten aikanaan valitaan käyttökelpoisin. Sen sijaan porvarien ja sosialistien käsitykset ovat pelkästään porvarillisia ja sosialistisia. Siis täysin vaihtoehdottomia, kuten Lipposen politiikka, joka ei ollut edes sosialismia, vaan silkkaa kapitalistista sanelupolitiikkaa, jota muudan Iiro Viinanen käski Lipposen toteuttaa.

Siksi ei ole mikään ihme, että raati, joka näyttää suorastaan umpikapitalistiselta, äänestää Lipposen parhaaksi pääministeriksi. Ja sikäli kuin oikein näin, niin arvioitsijoiden joukossa näkyi olevan jokunen toimittajakin, joiden asema juuri yhtään minkään arvioijana on lähinnä kyseenalainen. Toimittajathan jo nimensä mukaisesti vain toimittavat niitä sanomia, joita poliitikot heille ilmoittavat, kansan syvien rivien ulottuville. Tokipa sitten tehtävistään pois jouduttuaan saattavat istua sitten jonkin paheksuntaraadin johtotehtävissä tuomitsemassa kansalaisten kirjoittelua ja tarkastamassa sen, ettei kansa kiroile tai kirjoita rumia nettiin.

Lipposen aika nyt vain sattui osumaan keskelle nousukautta, jolloin talous lähti kasvuun syvän laman jäljiltä ja maanosassamme elettiin suuren Eurooppa -huuman aikaa. Aikaa, jolloin odoteltiin lähinnä paratiisin paluuta, ruuan hinnan laskemista, ilmaston lämpenemistä ja tietysti myös Keskustapuolueen katoamista puoluekartalta. Kuten aina. Mutta kuten aina, jälleen kerran turhaan. Lähinnä Lipponen profiloitui suurena Euroopan ystävänä. Jopa niin suurena, että hänestä jo yhdessä vaiheessa kaavailtiin koko Euroopan hallitsijaa. Tai ainakin jonkinlaista kalifia. Sen sijaan kotimaan asiat jäivät Lipposelta retuperälle. Etenkin juuri sosiaalidemokraattisen puolueen kannattajakunnan keskuudessa. Voikin sanoa, että Lipponen jätti taakseen suorastaan raunioituneen Sosiaalidemokraattisen puolueen, jonka kannatus uhkaa laskea yhä vieläkin. Lipponen ei suoraan sanottuna pannut tikkua ristiin kotimaan ongelmien ratkaisemiseksi, vaan juoksi uskollisena käskyläisenä kaikkien kapitalististen vaatimusten perässä, joita porvarit suinkin keksivät ehdottaa. Eipä siis ihme, että valtakunta jakautui noina aikoina kahteen leiriin: niin sanottuihin menestyjiin ja sitten pudokkaisiin, joita ei vielä tänäkään päivänä mikään poliittinen liike huomioi.


Tietysti porvarit nyt kaiholla muistelevat noita kultaisia aikoja, jolloin jokaiseen kapitalistiseen inahdukseen suostuttiin lähes mukisematta. Eikä tuo trendi tuosta juuri miksikään ole muuttunut. Semminkin, kun porvarit ovat edelleen vallassa. Kapitalistinen ininä sen kuin jatkuu. Nyt jo EK:ssa ruinataan kirkkopyhienkin muuttamista työpäiviksi.

Äänestä
  • "Keskusta on ainoa puolue, jossa edes pohdiskellaan maan tilaa ja tulevaisuutta. Asioiden pohdiskeluun kuuluu luonnollisena osana se, että esitetään erilaisia näkemyksiä, joita sitten arvioidaan ja joista sitten aikanaan valitaan käyttökelpoisin."

    Ja ne toimittajat.. :)))

    4/2001 HSn kuukausiliite Mikko Alatalon haastattelu: ”Tämä mies on niin out, että hänen täytyy kohta olla in” ”- - - Alatalo meni töihin Yleisradioon, ensin uutistoimittajaksi ja sitten musiikkitoimittajaksi ja pyöri edistyksellisissä porukoissa. Juice keskittyi rokkikuvioon. Alatalo torui kaveriaan julkisestikin siitä, ettei tämä suostunut mukaan spartakiadeille. - - - ”Rinteen Harri oli marxilainen anarkisti ja minä sitten se porukan demari.”

    ”Lampaankasvattaja, professori ja majuri
    Professori Kari Hokkanen on lampaankasvattaja. Hän on myös majuri ja filosofian tohtori. Hän on Ilkan päätoimittaja, keskustan puoluehallituksen ja työvaliokunnan pitkäaikaisin jäsen ja kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtaja.
    Päätoimittajaksi hän tuli Alkio-opiston rehtorin tehtävistä 22 vuotta sitten. Tammikuussa hän täyttää 60 vuotta. Hän aikoo jättää puoluehallituksen tämän kauden jälkeen. Vuoteen 2006 mennessä hän aikoo tehdä Ilkan historiikin parahiksi lehden 100-vuotisjuhliin.
    Sadan vuoden aikana lehdellä on ollut vain neljä päätoimittajaa. Nyt keskustaväki saa katsella sopivaa noin 40-vuotiasta henkilöä vetämään rekeä seuraavaksi 25 vuodeksi. Samalla avautuu paikka keskustan puoluehallituksessa, koska Ilkan päätoimittajalla on siellä vakiopaikka.
    Ilkka menestyy paremmin kuin koskaan. Levikki on 55 600. Väki vähenee, mutta levikki nousee.
    Yli 20 vuoden ajan hän on käynyt viikoittain Helsingissä puolueensa kokouksissa. Hokkanen on tuttu näky pääkaupungin poliittisissa piireissä myös keskustan ulkopuolella. Hänen lempiseuraansa on Demarin kolumnisti Aimo Kairamo. Saunan lauteilla Hokkanen saa kuulla, mitä ajatellaan toisessa suuressa puolueessa. Hän pitää itsensä hyvin informoituna.”

    "Varsin nopeasti nuori Alpo Rusi jätti SDP:n, jota hän moittii suomettuneeksi siinä kuin kepuakin. Seuraavaksi hän hakeutui kuitenkin keskustan piiriin ja tuli Lalli-lehden päätoimittajaksi vuonna 1982."

    6.3.2003 Verkkouutiset: ”Zyskowicz: Jäätteenmäki pyrkiköön toimittajaksi
    Keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki jatkaa Suomen Irak –politiikan arvostelua täysin omituisella tavalla. Vanhaa sanontaa mukaillen hän antaa ymmärtää, mutta ei ymmärrä antaa, totesi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz torstaina Tampereella.
    Jäätteenmäki haluaa Zyskowiczin mukaan kansalaisten luulevan, että hän on luotettavampi ja lämpimämpi rauhan ystävä kuin Suomen valtiojohto. Hän ei kuitenkaan ole valmis sanomaan, missä suhteessa hallitus olisi menetellyt väärin tai edes sitä, missä kohdin hän olisi itse menetellyt toisin.
    - Tärkeintä on, että kansalaisille syntyy sellainen perusteeton mielikuva, että Jäätteenmäki on suuri rauhan ystävä toisin kuin ilmeisesti nykyinen hallitus. Jäätteenmäen venkoilu asiassa eilisessä Yleisradion tv-tentissä oli paljon puhuvaa: vihjailua, kysymyksiä, kiertelyä, väistelyä, oman kannan piilottelua, luettelee Zyskowicz.
    "Minusta tulisi pyrkiä rauhanomaiseen ratkaisuun ja toimia YK:n kautta. En minä suinkaan väitä, että hallituksen kanta olisi toinen, mutta minusta tulisi pyrkiä rauhanomaiseen ratkaisuun", siteeraa Zyskowicz Jäätteenmäkeä. Hän on kerännyt myös muita Jäätteenmäen sitaatteja samasta televisiokeskustelusta:
    "En minä ole mitään mieltä, mutta asiasta pitää voida käydä avointa keskustelua kuten Ruotsissakin."
    "Suomen pitää toimia aktiivisesti rauhanomaisen ratkaisun puolesta. Hallitus on ollut aktiivinen, mutta minä kysyn, eikö hallitus olisi voinut olla vieläkin aktiivisempi."
    "En minä tiedä, olisiko voinut olla ja mitä se olisi käytännössä tarkoittanut, mutta Keskusta lähtee siitä, että pitää pyrkiä rauhanomaiseen ratkaisuun."
    "En ole sitä mieltä, että Suomen pitäisi ilmoittaa olevansa Saksan ja Ranskan kannalla, mutta moni tapaamani kansalainen on sitä mieltä."
    "Ei, en minä ole sitä mieltä, mutta minä kysyn…"
    "En ole sillä kannalla, mutta haluan kysyä…"
    "Ruotsissakin kysytään."
    "Kai Suomessa saa 2000-luvulla kysyä."
    - Mikäli Jäätteenmäki haluaa vain kysyä ja kyseenalaistaa, mutta ei hohtimillakaan kertoa omaa kantaansa, hänen tulisi pyrkiä toimittajaksi eikä päätöksentekijäksi, päättelee Zyskowicz.”

    Äänestä

  • Aloittaja

    Luen sinut kyllä vakavammin otettavien kepulaisten harvalukuiseen joukkoon, vaikka olenkin ihmetellyt sitä, että miksi haluat olla nimenomaan kepulainen, kun poliittiset mielipiteesi ovat hyvin äärivasemmistolaisia. Mutta hyvä niin, sillä olethan osaltasi vahvasti tekemässä kepua juuri sellaiseksi ”komeljantteriksi”, kuin avauksellani sen kuvaan olevan.

    Enpä pidä itseäni umpikapitalistisena, mutta kyllä minunkin mielestäni Lipponen noista pääministereistä onnistui parhaiten. Kyllä hänen tukenaan oli myös yleismaailmallinen nousukausi, mutta hänelle on annettava tunnustusta siitä, että osasi sen viisaasti käyttää hyväksemme ja pystyi nostamaan Suomen suosta. Ei Lipposta turhaan Euroopassa arvostettu, joskaan se arvostus ei nostanut häntä Euroopan johtopaikoille. Suomi on pieni maa, osuutemme Euroopan väestöstä vain prosentin luokkaa, eikä paljon suurempi ole taloudellinenkaan osuutemme, joten ”hyttysen ääni ei kuulu taivaaseen”.

    Sdp ei raunioitunut vielä Lipposen aikana, vain niukasti toiseksi puolue jäi kahdeksan hallitusvuotensa jälkeen saman ajan oppositiossa olleelle kepulle. Lipposen seuraajat eivät ole olleet yhtä hyviä, ja niinpä minäkään en enää Lipposen jälkeen ole antanut kannatustani puolueelle.

    Mukavaa sinun kirjoituksiasi on lukea, sillä sinulla on sana hallussasi. Myös kirjoitat hyvin, joskin aina varsin pitkästi, mutta jos on paljon sanottavaa, sitä ei voi sanoa lyhyesti. Minulle tekstiesi lukeminen ei tuota ongelmaa, kun itsekin lienen melko monisanainen. Ja ainahan sinulla on mukana myös huumoria, joskus oikein hauskaakin. Sellaista on mm. tuo:

    >>Keskusta on ainoa puolue, jossa edes pohdiskellaan maan tilaa ja tulevaisuutta

    Äänestä

  • UPDATE_9955201 kirjoitti:

    Luen sinut kyllä vakavammin otettavien kepulaisten harvalukuiseen joukkoon, vaikka olenkin ihmetellyt sitä, että miksi haluat olla nimenomaan kepulainen, kun poliittiset mielipiteesi ovat hyvin äärivasemmistolaisia. Mutta hyvä niin, sillä olethan osaltasi vahvasti tekemässä kepua juuri sellaiseksi ”komeljantteriksi”, kuin avauksellani sen kuvaan olevan.

    Enpä pidä itseäni umpikapitalistisena, mutta kyllä minunkin mielestäni Lipponen noista pääministereistä onnistui parhaiten. Kyllä hänen tukenaan oli myös yleismaailmallinen nousukausi, mutta hänelle on annettava tunnustusta siitä, että osasi sen viisaasti käyttää hyväksemme ja pystyi nostamaan Suomen suosta. Ei Lipposta turhaan Euroopassa arvostettu, joskaan se arvostus ei nostanut häntä Euroopan johtopaikoille. Suomi on pieni maa, osuutemme Euroopan väestöstä vain prosentin luokkaa, eikä paljon suurempi ole taloudellinenkaan osuutemme, joten ”hyttysen ääni ei kuulu taivaaseen”.

    Sdp ei raunioitunut vielä Lipposen aikana, vain niukasti toiseksi puolue jäi kahdeksan hallitusvuotensa jälkeen saman ajan oppositiossa olleelle kepulle. Lipposen seuraajat eivät ole olleet yhtä hyviä, ja niinpä minäkään en enää Lipposen jälkeen ole antanut kannatustani puolueelle.

    Mukavaa sinun kirjoituksiasi on lukea, sillä sinulla on sana hallussasi. Myös kirjoitat hyvin, joskin aina varsin pitkästi, mutta jos on paljon sanottavaa, sitä ei voi sanoa lyhyesti. Minulle tekstiesi lukeminen ei tuota ongelmaa, kun itsekin lienen melko monisanainen. Ja ainahan sinulla on mukana myös huumoria, joskus oikein hauskaakin. Sellaista on mm. tuo:

    >>Keskusta on ainoa puolue, jossa edes pohdiskellaan maan tilaa ja tulevaisuutta

    Ilmarisen Sepille voisi antaa saman mandaatin ku kaimalleen Hietaselle. :)))

    "Avoin valtakirja CITY-Keskustalle
    kapi_ 27.9.2010 15:52
    Täten annan sinulle täyden oikeuden sanoa kepusta mitä tahansa myös minun puolestani. Teet sen paremmin kuin minä, kun sinä tunnet puolueen sisältäpäin, minä vain sen julkikuvasta. Em millään olisi voinut tuostakaan asiasta sanoa niin hyvin kuin sanot; tämä on vilpitön tunnustus ilman kateuden häivääkään!

    Syy: :)))

    "Seppo_Ilmarinen
    Esittely: Olen sitoutumaton porvarillisesti ajatteleva kommunisti, joka lukeutuu poliittisesti lähinnä keskustaan.
    Mottoni: Valtaa ei tarvitse kumota. Se vaihtuu.

    Mikä ettei
    Seppo_Ilmarinen
    20.8.2010 07:48
    50-luku oli kehittyvän Suomen aikakausi. Suomi oli tuolloin maatalousvaltainen, siis sangen neitseellinen, kun porvarit eivät koneineen olleet vielä päässeet alistamaan sen enempää kansaa kuin luontoakaan, eikä väki siinä määrin ryysinyt pääkaupunkia asuttamaan kuten sittemmin, kun maa alkoi mittavammin teollistua. Tokipa porvarit jo tuolloin yrittivät juonitteluillaan vaarantaa ulkopoliittisia suhteita,mutta onneksi Kekkonen sai pidettyä veljet aisoissa, joten suhteet itänaapuriinkin kehittyivät suotuisasti.
    Talikkokommunismi on ainakin sivistyneissä piireissä tuntematon käsite,mutta luultavasti sitä on viljelty porvarien killoissa jo noihin aikoihin. Siinä rahoja laskiessa ja absinttia naukkaillessa saattoivat kaupungin mahtimiehet laskea karkeaa pilaa työväestöstä oman ylemmyytensä tunnossa. Muistaakseni kommunistivainot muutenkin olivat muotia maailmalla jo tuohon aikaan, jolloin "Kylmäksi sodaksi" kutsuttu aikakausi alkoi muutenkin olla voimissaan.

    Keskusta ja maaseutu kukoistamaan
    Seppo_Ilmarinen
    6.9.2010 17:11
    Jokaisella sivistyneellä kaupunkilaisella on kesämökki, omistustusasunto ja perämetsää maaseudulla. Siksi myös jokaisen sivistyneen kaupunkilaisen intressi on kannattaa Suomen Keskustaa. Eikä tässä vielä kaikki. Kaupungistumisen lisääntyminen vaatii ympäröivän maaseudun elinvoimaisena pitämisen, koska elintarvikkeiden kulutus kaupungissa kasvaa sitä mukaa kuin kaupungin asukasmäärällä mitatun kaupungin kokokin. Ei ole laitaa, että porvarit yhdessä sosiaalidemokraattien kanssa yrittävät juonitella maataloustukiaiset pois ja kaiken kukkuraksi maaseudun hallinnolliset yksiköt eli kunnat. Sehän merkitsee samaa kuin oman oksan sahaaminen. Ilmeisesti nämä "isänmaan metsurit" kuvittelevat, että banaanien roudaaminen ja kuljettaminen kaukomaista korvaa kotimaisen tuotannon. Tässä leikkaus-, supistamis- ja karsimisinnossaan nämä tahot näkyvät unohtavan jo valtiona olemisen perusasiatkin. Ainakin uho alkaa
    olla sitä luokkaa, etten yhtään ihmettele, jos maailmalla hetken päästä alkavat kulmakarvat kohoilla laajemminkin.
    Kuten muistaakseni Seppo Kääriäinen tuossa joku hetki sitten totesi, Keskustan pitää terävöittää otettaan, jotta oma profiili alkaisi erottua selkeämmin siitä sinipunaisesta massasta, jota Kokoomuksen ja Sosiaalidemokraattien pyhä allianssi edustaa. Keskustan pitää huolehtia nimenomaan kokonaisuuden edusta. Se merkitsee myös EK:n kuriin panemista ja toimivan neuvottelumekanismin luomista työmarkkinoille, jotta valtakuntaan saataisiin järkevä palkkaneuvottelujärjestelmä ja EK:n hirmuvalta torjutuksi. Tämä merkitsisi työmarkkinapomojen panemista työhön uuden järjestelmän rakentamiseksi.
    Maahanmuuttokysymyksessä Keskustan pitää olla maltillinen ja sivistynyt eikä pidä lähteä populistien kelkkaan kilpaa huutamaan. Pikemminkin maahanmuuttoa pitää edistää, jos valtakunnassa tosiaan on väitetty työvoimavaje. Kaikki teollistuneet länsimaat ovat turvautuneet vierastyövoimaan, muut paitsi ei Suomi. Tämä on yksi käyttämätön resurssi, jolla voidaan välttää väestön ikääntymisen aiheuttama ongelma. Se ei kuitenkaan poista työantajilta velvoitetta antaa työtä kaikille työhaluisille. Nykyiselläänhän meillä vallitsee suoranainen rasismi kaikkia työttömiä kohtaan. Työsyrjintä pitäisikin ottaa esimerkiksi Kilpailuviraston toimenkuvaan, jotta saataisiin nämä rasismia ja syrjintää harjoittavat yrityksen käpälälautaan. Paitsi työttömiä kohtaan syrjintä on ankaraa myös ikääntynyttä väestöä kohtaan. Koulutus
    puolestaan ei ole mistään kotoisin, koska sitä kautta nuorillekaan ei avaudu työtä. PISA -pisteillä ei näytä olevan mitään muuta vaikutusta kuin tilaustutkimukselta vaikuttava sijoittuminen kosmeettisessa hyvinvointikilpailussa.

    Oikea kokkari ei ole poliisi
    Seppo_Ilmarinen
    12.10.2010 13:04
    Oikea poliisi on aina kommunisti. Poliisi ei kuulu omistavaan luokkaan, ellei hänellä ole väärä tietoisuus.

    "

    Äänestä

Rikkaillehan se passaa kehua Suomen Historian Pahimman Köyhien Kyykyttäjän hallituksia.

Kysytäämpä Lipposen Uhrien milipiteitä. Niiltä jotka edelleen TÄNÄKIN päivänä makselee Lipposen LASKUA:

Lipposen hallitus saisi Nelosen. Siis pelkkä 4.

Äänestä

194 400 000 000€

Tiedätkö mikä summa tämä on?

Et varmaankan tiedä. Minä voin selittää sen.

Hinta jonka tämä yhteiskunta on maksanut siitä että Olemme saaneet "nauttia" Lipposen huippuhallituksien olemassaolosta. Tuossa summassa ei ole vielä sitä hintaa mukana minkä se 300 000 ihmistä on maksaneet Omasta Pussistaan. Tuossa on ainoastaan Yhteiskunnan maksama hinta.

Mieti. Se on kaksi kertaa se summa joka Suomella on nYT velkaa.

Sitten ihmetellään miksi Suomi velkaantuu.

Niin oN on kertonut edellisessä vastauksessa mistä tuo alussa oleva hinta johtuu.

Äänestä

Pääministeri Paavo Lipposen hallitus
Hallitusohjelman lisäpöytäkirja 13.4.1995


Toimenpiteet valtion vuoden 1996 talousarviossa



Valtion vuoden 1996 talousarvio valmistellaan siten, että talousarvion loppusumma on noin 193 mrd mk. Tähän pääsemiseksi toteutetaan noin 10 mrd markan valtion menojen leikkaukset. Hallitus antaa toimintansa alettuaan ministeriöille tämän mukaiset budjettikehykset.



Tärkeimmät leikkauskohteet ovat seuraavat:



- Suomen kehitysyhteistyömenot jäädytetään tämän vuoden tasolle, säästövaikutus 200 milj. mk.

- Maakunnan kehittämisrahasta leikataan 100 milj. mk.

- Puolustusvoimien toimintaa rationalisoidaan, säästövaikutus 150 milj. mk.

- Opintotukea leikataan 300 milj. markalla (toimenpiteet) saatetaan voimaan jo 1.8.1995).

- Maatalouden kansallisesta tukipaketista (27.5.1994) leikataan 750 milj. mk.

- Metsänparannusvaroista ja maatalouden hallinto-, neuvonta-, tutkimus- ym. menoista leikataan 200 milj. mk.

- Liikennesektorin yritystukia ja muita menoja karsitaan 400 milj. markalla. Tähän sisältyy mm. yksityisteiden valtionapujärjestelmän kumoaminen.

- Kauppa- ja teollisuusministeriön sektorin yritystukia karsitaan 800 milj. markalla.

- Lapsilisiä leikataan 750 milj. markalla.

- Kansaneläkkeen pohjaosa saatetaan eläkevähenteiseksi vuoden 1996 alusta (koskee koko eläkekantaa).

- Kansaneläkkeen pohjaosaa leikataan ja lisäosaa korotetaansamalla määrällä niin, että kansaneläkemenoissa syntyy 300 milj. markan säästö.

- Sairausvakuutuksen päivärahassa siirrytään järjestelmään, jossa korvataan vain menetettyä ansiota (merkitsee minimipäivärahan olennaista alentamista), säästövaikutus 300 milj. mk.

- Eräitä muita kansaneläkelaitoksen maksamia etuuksia pienennetään (koskee mm. kuntoutusta ja edellyttää eräitä muita pienehköjä tarkistuksia etuuksiin), säästövaikutus 300 milj. mk.

- Työttömyysturvaetuuksia koskevaa lainsäädäntöä muutetaan niin, ettei seuraavaa palkkatason noususta johtuvaa "indeksikorotusta" (noin 5 %) tehdä eikä myöskään myöhemmin korvata, säästövaikutus vuositasolla noin 500 milj. mk. Lisäksi työttömyysturvamenoja leikataan lähinnä työmarkkinatuesta 500 milj. markalla.



Hallitus valmistelee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistuksen, jolla toteutetaan rakenteellisia lisäsäästöjä vuodesta 1997 alkaen.



- Maatalouden lomituksesta valtiolle aiheutuvia kustannuksia leikataan 250 milj. markalla. Maatalouden yrittäjäeläkkeiden maksualennus poistetaan asteittain, säästövaikutus vuonna 1996 150 milj. mk.

- Raha-automaattivarojen ja veikkausvoittovarojen lisätuottoa ei jaeta nykyisille edunsaajille, säästövaikutus 200 milj. mk. Lisäksi kyseisiä määrärahoja leikataan 50 milj. mk.

- Asumistukea leikataan 250 milj. markalla. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta leikataan niin, että verotulot lisääntyvät saman verran.

http://valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/hallitusohjelmat/vanhat/lipponen/lisapoytakirja.jsp

Äänestä
  • - Opintotukea leikataan 300 milj. markalla (toimenpiteet) saatetaan voimaan jo 1.8.1995).

    - Lapsilisiä leikataan 750 milj. markalla.

    - Kansaneläkkeen pohjaosa saatetaan eläkevähenteiseksi vuoden 1996 alusta (koskee koko eläkekantaa).

    - Kansaneläkkeen pohjaosaa leikataan ja lisäosaa korotetaansamalla määrällä niin, että kansaneläkemenoissa syntyy 300 milj. markan säästö.

    - Sairausvakuutuksen päivärahassa siirrytään järjestelmään, jossa korvataan vain menetettyä ansiota (merkitsee minimipäivärahan olennaista alentamista), säästövaikutus 300 milj. mk.

    - Eräitä muita kansaneläkelaitoksen maksamia etuuksia pienennetään (koskee mm. kuntoutusta ja edellyttää eräitä muita pienehköjä tarkistuksia etuuksiin), säästövaikutus 300 milj. mk.

    - Työttömyysturvaetuuksia koskevaa lainsäädäntöä muutetaan niin, ettei seuraavaa palkkatason noususta johtuvaa "indeksikorotusta" (noin 5 %) tehdä eikä myöskään myöhemmin korvata, säästövaikutus vuositasolla noin 500 milj. mk. Lisäksi työttömyysturvamenoja leikataan lähinnä työmarkkinatuesta 500 milj. markalla.

    Hallitus valmistelee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistuksen, jolla toteutetaan rakenteellisia lisäsäästöjä vuodesta 1997 alkaen.

    - Asumistukea leikataan 250 milj. markalla. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta leikataan niin, että verotulot lisääntyvät saman verran.

    Äänestä

Aloittaja

Kun nyt parin viikon jälkeen ekakertaa palstalle tulin, niin myönteisesti yllättynyt olen siitä, etteivät pahimmat nilviäiset heti joukolla kimppuuni käyneet. Jostakin syystä ovat laiminlyöneet palstan päivystämistä. Sen sijaan kaikki vakavammin otettavat kepulaiset ovat ottaneet kantaa avaukseeni, ja heille olen vastaillut. Mutta heidänkään vuokseen en jää nyt tänne pitemmäksi ajaksi, vaan palstaa enemmän taaksekin päin katseltuani jätän taas palstan vanhan virren sanoilla: ”Sen että täältä erkanen, mä katson voitokseni”.

Kovin näkyvät viestimäärätkin täällä vähentyneen. Kuinkahan kauan Mielipidepankki ja muutama muu asiakirjoittaja - mm. nuo vakavammin otettavat kepulaiset - pystyvät tätä palstaa elävöittämään? Täällä tulviva törky ei tosin heidän päällensä tule, kun viisaasti ovat pitäneet henkilöllisyytensä piilossa. Olisi pitänyt minunkin ymmärtää niin tehdä jo silloin, kun sairas vaimoni hänelle palstaa näyttäessäni silmänsä ihmetyksestä pyöreinä kysyi ”tuollaistenko kanssa sinä haluat seurustella”. Eikä tällä palstalla vielä silloin ollut ihan samanlaista kuin nyt, näköjään puolin ja toisin.

Kyllähän tänne on minua kovasti kaipailtu, sen huomaan palstaa taaksepäin selatessani. Profiilianikin on käyty ahkerasti katsomassa, nähdään kasvaneesta katsojien määrästä. Tilalleni rakkien kalvamisen kohteeksi näkyy nyt joutuneen useampia. Rakit lienevät ottaneet vaarinedellisen avaukseni lähtöviesteissäni antamastani muinaisten roomalaisten neuvosta ”koko koiralauman ei kannata haluta vain yhtä luuta kaluta”.

Edellisellä avauksellani ja jo aiemminkin muutaman kerran olen antanut tunnustusta Juha Sipilälle ja ollut myös varovaisen toiveikas, että hän ehkä pystyisi kepua muuttamaan uskottavammaksi puolueeksi. Mutta ei sellaiseen voi järjellä uskoa, kun asia kepun suhteen on niin kuin tässä avauksessani sanon. Uskoni ”parempaan kepuun” taisi kyllä kadota jo lopullisesti silloin, kun aloin saada silmilleni noiden kepulaisten pikkurakkien siivotonta törkyä. Silloin aina nousee mieleen kysymys: hakeutuvatko tuollaiset kepun kannattajiksi, vai tekeekö kepu kannattajistaan sellaisia? Niin tai näin, mutta totta on tämäkin muinaisten roomalaisten viisaus: ”Naturam vitis, sequitur vinum, bene scitis” (Sellainen rypäle, millainen köynnös).

Ei täällä kirjoittelu enää jaksa minua innostaa. Liki kymmenen vuotta liikaakin täällä viipyilin, ja tänne juuttumisellani oli syynsä, joista olen kyllä kertonut, enkä tahdo niitä nyt muistella. Tänäkään aikana ei kuitenkaan kepu eikä politiikka yleensäkään ole ollut kiinnostukseni kohteista etusijalla, nyt se on taas entistäkin vähemmän. Läheissuhteeni ja toimintani omissa yhteisöissäni ovat paljon tärkeämpiä. Lähiaikoina on siinä piirissä monia mukavia tapahtumia, yhteisöjeni tilaisuuksia, nuoremman jälkikasvuni ja naisystäväni synttärijuhlia ym. Ja avara maailma yhä kutsuu, kohta Hurtigrutenin risteilylle ja helmikuussa Meksikon kiertomatkalle.

Kun olen puoluepoliittisesti villi ja vapaa, ja kun korkeasta iästäni huolimatta niin fyysinen kuin henkinenkin kuntoni on vielä hyvä, eivätkä taloudellisetkaan seikat aseta suuria rajoituksia tekemisilleni, elämä tarjoaa minulle vielä paljon mahdollisuuksia. Mutta jos - ilmeisesti kun - jollakulla ei ole mahdollisuuksia parempaan, saakoon hän toki elämänsä sisällön vaikka kuvitelmastaan kepua lähellä olosta. Jo muinaiset roomalaiset ymmärsivät sellaisiakin toteamalla ”Servus testatur, quod felix qui dominatur” (Orja kyllä todistaa: orjuus on niin ihanaa).

Enköhän tällä pikkuvisiitilläni tuonut taas vähäksi aikaa elämänsisältöä niille, joilla muuten sellaista ei ole. Ja palaahan taas nuotio avaukseni edessä, joten jääkööt sille lämmittelemään ne, joita ei kepu lämmitä, vaikka he kuinka lähellä sitä kokisivat olevansa.

Äänestä
  • No syntyihän se iltaitkuripuli kun tarpeeksi pinnistää. Lähtöilmoituksen kera - kuinkapa muuten. Ja sitten eikun puskaan päivystämään. Kapi kaavan mukaan

    Äänestä

  • Voi hyvä veljeni Sinua!

    Mistä ihmeestä taas sait kimmokkeen ryöstäytyä hallitsemattomalle raville,kuten ratsastuksessa sanotaan?

    Hyvää Yötä kuitenkin!

    Äänestä

  • kapi ihme hyypiö??

    Joka toinen viikko se viettää juhlallisia läksiäisiä paatoksellisten kaunakirjoitusten kera ja seuraavaksi se hyökkää takaisin jonkin lehtijutun perässä ja alkaa jakelemaan armollisesti vastauksiaan "oikeille kepuleille".

    Sitten se haukkuu kaikki lyttyyn ja poistuu saitilta ikiajoiksi itkukiukkupotkuripulin kera ??

    Ja mielenterveys vissiin edelleen riimakunnossa ;)

    Äänestä

Yksi asia vielä unohtui,harmajat mnakarvani ovat saman väriset kuin alapuikkoviikseni. Viime valokuvan jälkeen niistä on varissut 10 kpl,
Panen taas uutta kun asioissa tapahtuu muunnoksia.

Äänestä

taas harrastelemaan valokuvausta?
Lähtöitkun kera.

Äänestä

Tiedoksi jormalle. Lopetat meidän evp aliupseerien häpäisy täällä.
Etkö sinä osaa laittaa edes solimioneula oikein. Nytkin profiilikuvassasi e on aatamin omenan korkeudella. Myös tuo kuvien jatkuva vaihdelu on yhtä lapsellista puuhaa kuin munakarvojesi kuvaaminen.

Äänestä

Lohtu runo kapille:

On kaponen evp aliupseereeja harvoja,
jotka täällä on esitellyt munakarvoja.

Kapi luuseri harmaja karvainen,
heikkolahjainen, rumilus vaivainen.

Monta kertaa lähtävalansa valanut,
yhtä usein on palstalle palannut....

Äänestä

Heikoin hallitus näistä on ollut Vanhasen II ja sitä seurannut Kiviniemen tynkähallitus. Kuten Raimo Sailas on useaan otteeseen kertonut, kestävysvaje tajuttiin ongelmaksi jo 6,5 sitten. Vanhasen-Kiviniemen halitus ei saanut mitää aikaiseksi asian korjaamiseksi. Se nahjusteli ja päästi tilanteen pahenemaan. Nykyinen hallitus sentään aloitti kuntarakenneuudistuksen välittömästi ja tajusi nyt vihdoin, että tarvitaan vielä laajempi rakenneuudistus ongelmien ratkaiseksi. Vielä vaaleissakaan Kiviniemi ei osannut eikä halunnut nimetä yhtään leikkauskohdetta. Hän oli asioissa niin ulalla kuin olla ja voi.

Nykyisen hallituksen herääminen on saanut talousasiantuntijoilta yksimielisen positiisen ja suorastaan hehkuttavan vastaanoton. Aktian Tyrväinen ei meinannut pysyä housuissaan, kun hän suorassa tv-uutislähetyksessä ihasteli hallituksen viisautta. Sixten Korkman vertasi Jutta Urpilaista Saksan Schröderiin, joka vastaavilla toimilla nosti Saksan nousuun, mutta hävisi sitten vaaleissa, koska kovat toimet eivät koskaan saavuta suurten massojen suosiota. Talousasiantuntijat sen sijaan olivat yksimielisesti toista mieltä. Katainen-Urpilainen jäävät historiaan mahdollisesti Suomen pelastajina, jos aiotut toimet tehdään niin kuin on aiottu. Lisääkin vielä tarvitaan, mutta alku on lupaava. Tämän hallituksen lopullinen arvosana muotuukin vasta halituskauden jälkeen, kun nähdään, pystyttiinkö päätöksillä nostamaan Suomi-laiva nousuun.

Elämme poliittisesti mielenkiintoisia aikoja. Katainen ja Urpilainen panivat puolueidensä menestyksen edelle Suomen pelastamisen. Se on rohkea ja upea teko, todellista isänmaallisuutta. Keput ja Soini räksyttävät kilpaa. Heille Suomen etu onkin toissijaista.

Äänestä
  • Jari Tervo kuvaa hallitusten vertailua osuvasti: "Hallitusten suoritusten vertailu on kuin tuomaroisi mäkihyppyä, mutta niin, että verrataan eri aikoina ja eri hyppyrimäistä leiskautettuja hyppyjä, kirjoittaa Jari Tervo blogissaan."

    Noinhan se on.

    Oikeastaan vertailun ainoaksi kriteeriksi pitäisi ottaa se, kuinka hyvin hallitukset ymmärtävät mitä ajassa tapahtuu, ja kuinka ne reagoivat mahdollisiin muutoksiin.

    Holkerin hallitus on esimerkki täysin sokeasta menosta jossa ei ymmärretty edes perusasioita. Holkerin hallitus oli viimeinen "presidentin hallitus", ja Koiviston täysin väärä ja hyvin vahingollinen talouspolitiikka konkretisoitui hyvin ikävällä tavalla.

    Ahon hallitus joutui pahaan paikkaan ja pystyi reagoimaan vaikeaan lamaan, tosin SAK/SDP:n tyrmäämä Sorsan yhteiskuntasopimus jäi tekemättä ja viivästytti hallituksen toimia laman voittamiseksi.

    Lipponen aloitti tilanteessa jossa Suomen teollisuuden nousu oli jo alkanut. Lipposen eduksi voidaan sanoa, että hän piti valtiontalouden ja julkisen sektorin tiukasti kurissa köyhiä kyykyttäneellä äärioikeistolaisella politiikallaan. Lipponen myös piti linjansa vaikka olosuhteet muuttuivat, Lipposen onneksi ne muuttuivat aina vaan parempaan. Lipponen siis korjasi Ahon hallituksen devalvaatioiden suoman kasvun hedelmät, mutta piti tiukan julisen sektorin talouskurin. Tuo talouskuri näyttääkin olevan näiden Hesarin "asiantuntijoiden" kriteeri onnistumiselle.

    Jäätteenmäen/Vanhasen ensimmäinen hallitus sai jatkaa hyvissä olosuhteissa eikä senkään tarvinnut reagoida nopeisiin muutoksiin. Vanhasen toinen hallitus sen sijaan joutui myrskyn riepoteltavaksi, eikä kyennyt tekemään tarpeeksi korjaavia toimia. Tietoisuutta oli, mutta johtajuus puuttui

    Kataisen hallitus aloitti tilanteessa jossa myrsky oli hurjimmillaan. Urpilaisen totaalinen osaamattomuus jonka edessä Katainen taipui johti tilanteeseen, jossa hallitus ei reagoinut aluksi millään tavalla tuuliajolla olleen Suomi-laivan saamiseksi takaisin ohjaukseen. Vasta kun uppoaminen näytti varmalta, Urpilainen uskalsi tehdä päätöksiä joita olisi pitänyt tehdä jo kaksi vuotta aiemmin. Kansa maksaa ja kärsii vielä pitkään Urpilaisen tyhmyydestä.

    Parhaiten siis ovat onnistuneet Ahon ja Lipposen hallitukset, Ahon hallitus koska kykeni reagoimaan äärettömän hankalaan tilanteeseen, ja Lipposen hallitukset siitä, että piti julkisen talouden kurissa vaikka maassa oli noususuhdanne. Pahiten ovat epoäonnistuneet Kokoomusjohtoiset sinipunahallitukset, Holkerin ja Kataisen pääministeröimät kabinetit. Molemmilla on taakkanaan ollut SDP, Holkerilla Koiviston vääräoppisuus ja Kataisella Urpilaisen totaalinen tyhmyys. Keskustavetoiset Vanhasen hallitukset ovat keskiarvohallituksia vailla huippusuorituksia mutta myös vailla onnistumisia

    Äänestä

  • Kriteereistä kirjoitti:

    Jari Tervo kuvaa hallitusten vertailua osuvasti: "Hallitusten suoritusten vertailu on kuin tuomaroisi mäkihyppyä, mutta niin, että verrataan eri aikoina ja eri hyppyrimäistä leiskautettuja hyppyjä, kirjoittaa Jari Tervo blogissaan."

    Noinhan se on.

    Oikeastaan vertailun ainoaksi kriteeriksi pitäisi ottaa se, kuinka hyvin hallitukset ymmärtävät mitä ajassa tapahtuu, ja kuinka ne reagoivat mahdollisiin muutoksiin.

    Holkerin hallitus on esimerkki täysin sokeasta menosta jossa ei ymmärretty edes perusasioita. Holkerin hallitus oli viimeinen "presidentin hallitus", ja Koiviston täysin väärä ja hyvin vahingollinen talouspolitiikka konkretisoitui hyvin ikävällä tavalla.

    Ahon hallitus joutui pahaan paikkaan ja pystyi reagoimaan vaikeaan lamaan, tosin SAK/SDP:n tyrmäämä Sorsan yhteiskuntasopimus jäi tekemättä ja viivästytti hallituksen toimia laman voittamiseksi.

    Lipponen aloitti tilanteessa jossa Suomen teollisuuden nousu oli jo alkanut. Lipposen eduksi voidaan sanoa, että hän piti valtiontalouden ja julkisen sektorin tiukasti kurissa köyhiä kyykyttäneellä äärioikeistolaisella politiikallaan. Lipponen myös piti linjansa vaikka olosuhteet muuttuivat, Lipposen onneksi ne muuttuivat aina vaan parempaan. Lipponen siis korjasi Ahon hallituksen devalvaatioiden suoman kasvun hedelmät, mutta piti tiukan julisen sektorin talouskurin. Tuo talouskuri näyttääkin olevan näiden Hesarin "asiantuntijoiden" kriteeri onnistumiselle.

    Jäätteenmäen/Vanhasen ensimmäinen hallitus sai jatkaa hyvissä olosuhteissa eikä senkään tarvinnut reagoida nopeisiin muutoksiin. Vanhasen toinen hallitus sen sijaan joutui myrskyn riepoteltavaksi, eikä kyennyt tekemään tarpeeksi korjaavia toimia. Tietoisuutta oli, mutta johtajuus puuttui

    Kataisen hallitus aloitti tilanteessa jossa myrsky oli hurjimmillaan. Urpilaisen totaalinen osaamattomuus jonka edessä Katainen taipui johti tilanteeseen, jossa hallitus ei reagoinut aluksi millään tavalla tuuliajolla olleen Suomi-laivan saamiseksi takaisin ohjaukseen. Vasta kun uppoaminen näytti varmalta, Urpilainen uskalsi tehdä päätöksiä joita olisi pitänyt tehdä jo kaksi vuotta aiemmin. Kansa maksaa ja kärsii vielä pitkään Urpilaisen tyhmyydestä.

    Parhaiten siis ovat onnistuneet Ahon ja Lipposen hallitukset, Ahon hallitus koska kykeni reagoimaan äärettömän hankalaan tilanteeseen, ja Lipposen hallitukset siitä, että piti julkisen talouden kurissa vaikka maassa oli noususuhdanne. Pahiten ovat epoäonnistuneet Kokoomusjohtoiset sinipunahallitukset, Holkerin ja Kataisen pääministeröimät kabinetit. Molemmilla on taakkanaan ollut SDP, Holkerilla Koiviston vääräoppisuus ja Kataisella Urpilaisen totaalinen tyhmyys. Keskustavetoiset Vanhasen hallitukset ovat keskiarvohallituksia vailla huippusuorituksia mutta myös vailla onnistumisia

    Olen samaa mieltä siitä, että parahaiten ovat onnistuneet Lipposen hallitukset, mikä paljossa johtuu myös siitä, että Lipponen onnistui saamaan ay-liikeen puhaltamaan yhteiseen hiileen ja inflaatio pysyi kohtuullisen matalana.

    Ahon hallituksen suurin plussa oli EU-jäsenyyden runnaaminen. Tämä on Esko Ahon poliittisen uran suuri kliimaksi, isänmaallinen teko vailla vertaa. Se antaakin sitten anteeksi ne monet töppäilyt, joita hän pankkikriisin ratkaisussa teki. Tuona aikanahan moni kohtuulliset toimintaedellytykset täyttävä yrityskin ajettiin konkurssiin, kun pankkisaneerauksessa ei haluttu käyttää yksityiskohtaista harkintaa. Ahon torjui jyrkästi myös vasemmiston ja ay-liikkeen yhteistyötarjoukset ja mahdollisesti sitä kautta pitkitti lamaa.

    Holkerin hallituksella oli ongelmana suuri murros, johon ei osattu vastata oikeilla tavoilla. Ei sen aikainen oppositiokaan niitä tapoja paljon aikanaan arvostellut, mutta jälkiviisasteli sitäkin enemmän. Likimain ainoa arvostelu tuli sitten Paavo Väyryseltä devalvaation ajamiseksi, sekin koko lailla jälkijunassa tilanteen ollessa jo päällä. Juuri kukaan ei osannut varautua oikein suureen murrokseen, kun NL kaatui ja siinä samassa rytinässä suuri osa Suomen teollista tuotantoa.

    Kataisen hallitus otti kuntarakenneuudistuksen heti listalleen. Sillä oli siis sekä tietoisuus tilanteen vakavuudesta että edes yksi hyvin keskeinen tapa yrittää ratkaista sitä. Vanhasen-Kiviniemen hallitus oli näissä kohdin totaalisen saamaton. Kepussa ei oikein vieläkään näytetä ymmärtävän, miten vakava ongelma kuntataloudessa on. Kepulle on muut asiat tärkeämpiä kuin kestävyysvajeen torjuminen.

    On totta, että SDP:llä herääminen kunta-asiaa lukuunottamatta kesti puolet hallituskaudesta. Vähitellen aletaan tajuamaan, että hyvinvointivaltion tärkeimpien osien (terveydenhoito, opetus ja sosiaalitoimi) pelastamiseksi on tehtävä leikkauksia muusta ja tehostettava toimintoja. Kuntien rakenteen muuttamisen tulisi selkeästi olla liitoksissa tällaiseen tehostamiseen. Kataisen hallituksen lopullinen arvosana muotuotuu sitten, kun hallitus lopettaa kautensa. Selvästihän se on nyt suuressa murroksessa ja kauden jälkimmäinen puoli vasta näyttää, mihin tämä hallitus kykenee vai kykeneekö mihinkään. Jos tahtotila muuttuu konkreettisiksi päätöksiksi, voimme odottaa paljon ja sinunkin arvosanasi ehkä kohenee, Nyt on vasta jouluarvosanan aika ja kevätarvosana on aina koulussa ollut se viimeinen totuus.

    SDP:n yksi ansio halituksissa vaikuttaa olevan se, että ay-liike saadaan silloin puhaltamaan paremmin yhteiseen hiileen. Nytkin tulosopimus syntyi huikeassa ennätysajassa, vaikka kyse on nimensä mukaisesti roposopimuksesta. SDP:n ja ay-liikkeen hyvä vuoropuhelu on tuottanut ennenkin hyviä tuloksia. Sen sijaan ay-vastainen Kepu olisi varmaan saanut vastaavassa tilanteessa vastakarvan nousemaan ja Suomen ajautumaan yhä syvemmälle suohon.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Olen samaa mieltä siitä, että parahaiten ovat onnistuneet Lipposen hallitukset, mikä paljossa johtuu myös siitä, että Lipponen onnistui saamaan ay-liikeen puhaltamaan yhteiseen hiileen ja inflaatio pysyi kohtuullisen matalana.

    Ahon hallituksen suurin plussa oli EU-jäsenyyden runnaaminen. Tämä on Esko Ahon poliittisen uran suuri kliimaksi, isänmaallinen teko vailla vertaa. Se antaakin sitten anteeksi ne monet töppäilyt, joita hän pankkikriisin ratkaisussa teki. Tuona aikanahan moni kohtuulliset toimintaedellytykset täyttävä yrityskin ajettiin konkurssiin, kun pankkisaneerauksessa ei haluttu käyttää yksityiskohtaista harkintaa. Ahon torjui jyrkästi myös vasemmiston ja ay-liikkeen yhteistyötarjoukset ja mahdollisesti sitä kautta pitkitti lamaa.

    Holkerin hallituksella oli ongelmana suuri murros, johon ei osattu vastata oikeilla tavoilla. Ei sen aikainen oppositiokaan niitä tapoja paljon aikanaan arvostellut, mutta jälkiviisasteli sitäkin enemmän. Likimain ainoa arvostelu tuli sitten Paavo Väyryseltä devalvaation ajamiseksi, sekin koko lailla jälkijunassa tilanteen ollessa jo päällä. Juuri kukaan ei osannut varautua oikein suureen murrokseen, kun NL kaatui ja siinä samassa rytinässä suuri osa Suomen teollista tuotantoa.

    Kataisen hallitus otti kuntarakenneuudistuksen heti listalleen. Sillä oli siis sekä tietoisuus tilanteen vakavuudesta että edes yksi hyvin keskeinen tapa yrittää ratkaista sitä. Vanhasen-Kiviniemen hallitus oli näissä kohdin totaalisen saamaton. Kepussa ei oikein vieläkään näytetä ymmärtävän, miten vakava ongelma kuntataloudessa on. Kepulle on muut asiat tärkeämpiä kuin kestävyysvajeen torjuminen.

    On totta, että SDP:llä herääminen kunta-asiaa lukuunottamatta kesti puolet hallituskaudesta. Vähitellen aletaan tajuamaan, että hyvinvointivaltion tärkeimpien osien (terveydenhoito, opetus ja sosiaalitoimi) pelastamiseksi on tehtävä leikkauksia muusta ja tehostettava toimintoja. Kuntien rakenteen muuttamisen tulisi selkeästi olla liitoksissa tällaiseen tehostamiseen. Kataisen hallituksen lopullinen arvosana muotuotuu sitten, kun hallitus lopettaa kautensa. Selvästihän se on nyt suuressa murroksessa ja kauden jälkimmäinen puoli vasta näyttää, mihin tämä hallitus kykenee vai kykeneekö mihinkään. Jos tahtotila muuttuu konkreettisiksi päätöksiksi, voimme odottaa paljon ja sinunkin arvosanasi ehkä kohenee, Nyt on vasta jouluarvosanan aika ja kevätarvosana on aina koulussa ollut se viimeinen totuus.

    SDP:n yksi ansio halituksissa vaikuttaa olevan se, että ay-liike saadaan silloin puhaltamaan paremmin yhteiseen hiileen. Nytkin tulosopimus syntyi huikeassa ennätysajassa, vaikka kyse on nimensä mukaisesti roposopimuksesta. SDP:n ja ay-liikkeen hyvä vuoropuhelu on tuottanut ennenkin hyviä tuloksia. Sen sijaan ay-vastainen Kepu olisi varmaan saanut vastaavassa tilanteessa vastakarvan nousemaan ja Suomen ajautumaan yhä syvemmälle suohon.

    Vääristeletkö tahallasi vai onko osaamisesi taso noin alhainen. Kyllä se oli ay-liike ja SDP joka Ahon hallituksen yhteiskuntasopimuksen (Kalevi Sorsan johdolla laadittu malli) hylkäsi ja se taas johti tilanteeseen jossa hallitus joutui ratkomaan asioita selkä seinää vasten.

    Pankkikriisin hoidossa pahin moka oli STS-Pankin pelastaminen ja jopa suojatyöpaikkojen luominen entisille STS:läisille Kansallispankkiin. Siellä jos missä oli suhmuroitu politiikan ja talouden välillä, eikä niitä haluttu paljastaa. Mitä pankkikriisiin noin ylipäätään tulee, niin siitähän selvisi oikeastaan vain maaseudun Osuuspankit, joka osoittaa missä sitä harkintaa oli käytetty jo ennen pankkikriisiä.

    Holkerin hallitus nimesi itsensä hallitun rakenneuudistuksen hallitukseksi, mutta sotki asiat hallitsemattomaksi kaaokseksi täysin väärällä politiikalla. Verojen alentaminen velkavetoisen taloushuuman oloissa, markan revalvointi ja monet muut totaalista ymmärtämättömyyttä todistavat päätökset syvensivät hallituksen loppukaudella alkanutta pahaa lamaa.

    Kataisen hallituksen kuntauudistuksesta ei ole tullut mitään SDP:n politikoinnin vuoksi. SDP on tehnyt keskustaakin kepuaisempaa politiikkaa kuntauudistuksessa vastustamalla liitoksia ja kun sote uudistus annettiin bimbo Guzeninan hoitoon niin ei kait kukaan edes kuvitellut siitä jotain syntyvän. Nyt Kokoomus jyräsi pakkoliitosvaatimuksensa ja aivan oikein keskittyen 12 kasvukeskuksen kuntien yhdistämisiin vaikka pakolla. Onhan niin, että kolmen suurimman valtionosuuksien saajan (Helsinki, Turku, Tampere) saamien tukien summa on sama kuin 119 pienimmän kunnan. Absoluuttisesti suurimmat rahat siis valtiolta kunnille liikkuu kasvukeskuksissa ja siellä ne on silloin ne säästöpotentiaalitkin.. Muu on tyhjää populismia.

    Äänestä

Demut ovat ilmeisen "tyytyväisiä" Urpilaiseen hallituksessa. Kannattajat kaikkoavat lujaa vauhtia ja se on kepunkin kannalta tärkeintä. Arvosanoja voi jakaa jos huvittaa.

Äänestä
  • Luulen, että demut ovat nyt entistäkin tyytymättömämpiä Urpilaiseen. Urpilainen valitsi Suomen pelastamisen puolueen menestymisen edelle ja sellainen yleensä tuottaa heikentyviä kannatuslukuja. Urpilaisen rohkeus palkitaan sitten myöhemmin historiankirjoittajien toimesta.

    Keput taas asettavat aina kepeilaisten menestyksen koko Suomen edelle. Juuri sen vuoksi kepu on niin vahingollinen puolue meille suomalaisille.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Luulen, että demut ovat nyt entistäkin tyytymättömämpiä Urpilaiseen. Urpilainen valitsi Suomen pelastamisen puolueen menestymisen edelle ja sellainen yleensä tuottaa heikentyviä kannatuslukuja. Urpilaisen rohkeus palkitaan sitten myöhemmin historiankirjoittajien toimesta.

    Keput taas asettavat aina kepeilaisten menestyksen koko Suomen edelle. Juuri sen vuoksi kepu on niin vahingollinen puolue meille suomalaisille.

    Suomen kansa ei ole kaikki yhtä tyhmää kuin sinä, joten arviosi on väärä.

    Urpilaisen ja demarien katoava kannatus on nimenomaan seurausta siitä, ettei SDP ole kyennyt osaltaan huolehtimaan maan asioista kipeitäkin päätöksiä tehden. Nyt sellaisesta nähtiin pieni väläys ja jos jatko sujuu edes jonkinmoista johdonmukaisuutta ja jämäkkyyttä osoittaen niin seuraavissa vaaleissa saattaa tulla Jutta-jytky.

    Tuo Kepusta sanomasi on jotain jota ei koulutetulta ihmiseltä odottaisi ja joka todistaa tuon äärettömän tyhmyytesi. Mikä saa koulutetun ihmisen vajoamaan tuollaiseen?

    Äänestä

  • Kommentit kirjoitti:

    Suomen kansa ei ole kaikki yhtä tyhmää kuin sinä, joten arviosi on väärä.

    Urpilaisen ja demarien katoava kannatus on nimenomaan seurausta siitä, ettei SDP ole kyennyt osaltaan huolehtimaan maan asioista kipeitäkin päätöksiä tehden. Nyt sellaisesta nähtiin pieni väläys ja jos jatko sujuu edes jonkinmoista johdonmukaisuutta ja jämäkkyyttä osoittaen niin seuraavissa vaaleissa saattaa tulla Jutta-jytky.

    Tuo Kepusta sanomasi on jotain jota ei koulutetulta ihmiseltä odottaisi ja joka todistaa tuon äärettömän tyhmyytesi. Mikä saa koulutetun ihmisen vajoamaan tuollaiseen?

    Mikä saa koulutetun ihmisen kirjoittamaan tuollaista? Vastaus on hyvin yksinkertainen. Se on totuus.

    Kepun tavoitteena on ollut aina pitää Suomi haja-asuttuna, vaikka taloudelliset muutokset olisivat edellyttäneet jotain aivan muuta. Haja-asuttaminen palvelee Kepun etua puoluemenestyksen kautta. Se on asettanut aluepolitiikan kaiken muun edelle. Tähän sisältyy jo sanana selkeä piiloviesti vastakkaisasettelusta, missä maaseutu ja syrjäseudut nähdään jonain kaupunkilaisuudelle alisteisena asiana ja jota ei koeta oikeudenmukaisena. Siinä ajattelussa ei haluta edistää Suomen kokonaisetua vaan erilaisten nurkkakuntien ja niiden kautta oman puolueen etua. Ja tämän takia Kepu on Suomelle kovin vahingollinen puolue, koska aluepainotteisuus ei ole tästä päivästä ja linjassa taloudellis-yhteiskunnallisen kehityksen kanssa. Se päinvastoin jarruttaa ja näivettää kehitystämme modernien valtioiden kilpajuoksussa. Samanlainen ilmiö on nähtävissä Italiassa, missä vauras pohjoinen on aivan toinen Italia kuin köyhä ja mafian hallitsema etelä. Sielläkin pitäisi tehdä suuria rakenteellisia muutoksia asiantilan korjaamiseksi.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Mikä saa koulutetun ihmisen kirjoittamaan tuollaista? Vastaus on hyvin yksinkertainen. Se on totuus.

    Kepun tavoitteena on ollut aina pitää Suomi haja-asuttuna, vaikka taloudelliset muutokset olisivat edellyttäneet jotain aivan muuta. Haja-asuttaminen palvelee Kepun etua puoluemenestyksen kautta. Se on asettanut aluepolitiikan kaiken muun edelle. Tähän sisältyy jo sanana selkeä piiloviesti vastakkaisasettelusta, missä maaseutu ja syrjäseudut nähdään jonain kaupunkilaisuudelle alisteisena asiana ja jota ei koeta oikeudenmukaisena. Siinä ajattelussa ei haluta edistää Suomen kokonaisetua vaan erilaisten nurkkakuntien ja niiden kautta oman puolueen etua. Ja tämän takia Kepu on Suomelle kovin vahingollinen puolue, koska aluepainotteisuus ei ole tästä päivästä ja linjassa taloudellis-yhteiskunnallisen kehityksen kanssa. Se päinvastoin jarruttaa ja näivettää kehitystämme modernien valtioiden kilpajuoksussa. Samanlainen ilmiö on nähtävissä Italiassa, missä vauras pohjoinen on aivan toinen Italia kuin köyhä ja mafian hallitsema etelä. Sielläkin pitäisi tehdä suuria rakenteellisia muutoksia asiantilan korjaamiseksi.

    Lopete punikki-reppana tuo turha vinkuminen!

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Mikä saa koulutetun ihmisen kirjoittamaan tuollaista? Vastaus on hyvin yksinkertainen. Se on totuus.

    Kepun tavoitteena on ollut aina pitää Suomi haja-asuttuna, vaikka taloudelliset muutokset olisivat edellyttäneet jotain aivan muuta. Haja-asuttaminen palvelee Kepun etua puoluemenestyksen kautta. Se on asettanut aluepolitiikan kaiken muun edelle. Tähän sisältyy jo sanana selkeä piiloviesti vastakkaisasettelusta, missä maaseutu ja syrjäseudut nähdään jonain kaupunkilaisuudelle alisteisena asiana ja jota ei koeta oikeudenmukaisena. Siinä ajattelussa ei haluta edistää Suomen kokonaisetua vaan erilaisten nurkkakuntien ja niiden kautta oman puolueen etua. Ja tämän takia Kepu on Suomelle kovin vahingollinen puolue, koska aluepainotteisuus ei ole tästä päivästä ja linjassa taloudellis-yhteiskunnallisen kehityksen kanssa. Se päinvastoin jarruttaa ja näivettää kehitystämme modernien valtioiden kilpajuoksussa. Samanlainen ilmiö on nähtävissä Italiassa, missä vauras pohjoinen on aivan toinen Italia kuin köyhä ja mafian hallitsema etelä. Sielläkin pitäisi tehdä suuria rakenteellisia muutoksia asiantilan korjaamiseksi.

    Näemmä jälleen kerran joudun muistuttamaan, että aluepolitiikkaamme hoidetaan nykyään Euroopan unionin aluerahastojen kautta. Siinä järjestelmässä jokainen jäsenmaa on jaettu erisuuruisia tukia saaviin aluekokonaisuuksiin suuralueittain, maakunnittain ja seutukunnittain. Sen sijaan maaseutua ja kaupunkeja ei erotella toisistaan. Syrjäseutuihin, joita EU kutsuu harvaan asutuiksi alueiksi, voi kuulua kaupunkikuntiakin. Tämä on niin luonnollista kaikissa muissa länsimaissa, ettei asia kepusta tai sen olemattomuudesta miksikään muutu.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Mikä saa koulutetun ihmisen kirjoittamaan tuollaista? Vastaus on hyvin yksinkertainen. Se on totuus.

    Kepun tavoitteena on ollut aina pitää Suomi haja-asuttuna, vaikka taloudelliset muutokset olisivat edellyttäneet jotain aivan muuta. Haja-asuttaminen palvelee Kepun etua puoluemenestyksen kautta. Se on asettanut aluepolitiikan kaiken muun edelle. Tähän sisältyy jo sanana selkeä piiloviesti vastakkaisasettelusta, missä maaseutu ja syrjäseudut nähdään jonain kaupunkilaisuudelle alisteisena asiana ja jota ei koeta oikeudenmukaisena. Siinä ajattelussa ei haluta edistää Suomen kokonaisetua vaan erilaisten nurkkakuntien ja niiden kautta oman puolueen etua. Ja tämän takia Kepu on Suomelle kovin vahingollinen puolue, koska aluepainotteisuus ei ole tästä päivästä ja linjassa taloudellis-yhteiskunnallisen kehityksen kanssa. Se päinvastoin jarruttaa ja näivettää kehitystämme modernien valtioiden kilpajuoksussa. Samanlainen ilmiö on nähtävissä Italiassa, missä vauras pohjoinen on aivan toinen Italia kuin köyhä ja mafian hallitsema etelä. Sielläkin pitäisi tehdä suuria rakenteellisia muutoksia asiantilan korjaamiseksi.

    Missähän Keskusta on ilmoittanut tavoitteekseen Suomen pitämisen haja-asuttuna? Kerroppa lähde tuolle väitteelleesi. Puolueohjelma tai mikä tahansa dokumentti jossa noin sanotaan

    Keskustan politiikan kantava perusidea on mahdollistaa yrittäminen, työnteko ja toimeentulo koko maassa. Tasapuolisesti mitää aluetta hyljeksimättä tai suosimatta. Ei Keskusta missään puhu haja-asuttamisesta,

    Aluepolitiikka on kaikkien puolueiden ohjelmassa, erityisen rakas se tuntuu olevan demareille, jotka nytkin lisäbudjetissa hehkuttivat tierahojen lisäämistään jotta puukuljetukset hoituisivat jne.

    Meillä on oikeastaan vain yksi aluepuolue, Vihreät. Vihreiden aluepolitiikka lähtee Helsingin kantakaupungin ja muutaman muun suuren kaupungin keskustatyyppisen tukemisesta kaiken muun ohi. Muut puolueemme suhtautuvat varsin positiivisesti koko maan tasapuoliseen kohteluun.

    Äänestä

  • Kerro lähde kirjoitti:

    Missähän Keskusta on ilmoittanut tavoitteekseen Suomen pitämisen haja-asuttuna? Kerroppa lähde tuolle väitteelleesi. Puolueohjelma tai mikä tahansa dokumentti jossa noin sanotaan

    Keskustan politiikan kantava perusidea on mahdollistaa yrittäminen, työnteko ja toimeentulo koko maassa. Tasapuolisesti mitää aluetta hyljeksimättä tai suosimatta. Ei Keskusta missään puhu haja-asuttamisesta,

    Aluepolitiikka on kaikkien puolueiden ohjelmassa, erityisen rakas se tuntuu olevan demareille, jotka nytkin lisäbudjetissa hehkuttivat tierahojen lisäämistään jotta puukuljetukset hoituisivat jne.

    Meillä on oikeastaan vain yksi aluepuolue, Vihreät. Vihreiden aluepolitiikka lähtee Helsingin kantakaupungin ja muutaman muun suuren kaupungin keskustatyyppisen tukemisesta kaiken muun ohi. Muut puolueemme suhtautuvat varsin positiivisesti koko maan tasapuoliseen kohteluun.

    Kepun vaaliohjelmat ovat täynnänsä tällaista haja-asutuksen pysyvyysajattelua. Esim. Kepun viime eduskuntavaaliohjelmassa lähdetään sen tunnustamisesta, että Suomessa on kooltaan erilaisia alaueita ja että esim. valtionosuusjärjestelmää ja rosvorahaa tarvitaan jatkossakin turvaamaan palvelut syrjäseuduille. Kepun ohjelma lähtee pitäytymisessä olemassaolevaan ja muutosvalmiutta ei juurikaan ole.

    Kepun politiikan kantava perusidea - siis sen minkä väität sen olevan - on tyhjän päälle rakennettu. Se on sellainen mahdollisuuksien tasa-arvo, missä samalle viivalle asettaisiin Björn Wahlroos ja kouluttamaton kotiäiti perustumaan menestysyritystä Suomeen. Todellisuus on toisenlainen. Elinkeinoelämä ja yrittäjät tarkastelevat asioita aivan muista lähtökohdista. Ne eivät halua kehittää Suomea tasapuolisesti vaan sijoittuvat sinne, missä on parhaat toimintaedellytykset ja tuotto-odotukset. Nokian perustoiminnan ostanut Microsoft ei takuuvarmasti tule sijoittamaan toimintojaan pitkin Suomea, vaan todennäköisesti pääsisjaintipaikka ja ehkä ainoa sellainen Suomessa tulee sijaitsemaan pääkaupunkiseudulla.

    Karu totuus on vaan se, että ihmiset joutuvat liikkumaan työn ja toimeentulon perässä. Koko kansa ei voi elää tulonsiirtojen varassa.

    Puukuljetusten varmistaminen ei ole aluepolitiikkaa vaan talouspolitiikkaa. Se on nimenomaan oikea lähtökohta. Varmistetaan, että talous toimii. Meillä voidaan edistää esim. matkailutoimintaa ja katsoa sitten, missä sitä parhaiten voi edistää. Yksi paikka ovat Lapin tunturimaisemat, mutta tuskin Pohjanmaan peltoaukeat. Mennään talous edellä ja ihmiset ja alueet perässä eikä toisin päin kuten Kepu tekee.

    Jos Vihreiden aluepolitiikka lähtee siitä, että suuria keskuksia pitää kehittää, se kertoo vain siitä, että Vihreät ovat yllättävän hyvin jyvällä siitä, missä moderni talous ympäri länsimaailmaa toimii. Suomi tulee vähän jälkijunassa muihin maihin verrattuna, mutta on hyvä jos meillä on poliittista voimaa tasoittamassa tietä väistämättömään. Suomi ei yksinkertaisesti elä maaseutuelinkeinoista vaan vientiin tähtäävistä korkean teknologian yrityksistä, jotka monestakin syystä tuppaavat keskittämään toimintansa suuriin asutuskuksiin.

    Aluepolitiikkaa toki tarvitaan. Jos lähtökohdaksi otetaan ihmisen muihin kuin tulonsiirtoihin perustuvat toimeentulomahdollisuudet, aluepolitiikan pitäisi nimenomaan tukea sitä kehitystä. Muuten käy niin kuin kävi 60- ja 70-luvuilla, jolloin markkinavoimat päättivät asioista. 300 000 suomalaista siirtyi silloin Pohjanlahden toiselle puolelle ja sen lisäksi osa eteläiseen Suomeen. Tällaisen äkirysäyksen sijasta olisi hyvä jo ennakkoon pyrkiä ohjaamaan poliittisilla päätöksillä ihmisiä lähemmäs toimeentulomahdollisuuksia.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Kepun vaaliohjelmat ovat täynnänsä tällaista haja-asutuksen pysyvyysajattelua. Esim. Kepun viime eduskuntavaaliohjelmassa lähdetään sen tunnustamisesta, että Suomessa on kooltaan erilaisia alaueita ja että esim. valtionosuusjärjestelmää ja rosvorahaa tarvitaan jatkossakin turvaamaan palvelut syrjäseuduille. Kepun ohjelma lähtee pitäytymisessä olemassaolevaan ja muutosvalmiutta ei juurikaan ole.

    Kepun politiikan kantava perusidea - siis sen minkä väität sen olevan - on tyhjän päälle rakennettu. Se on sellainen mahdollisuuksien tasa-arvo, missä samalle viivalle asettaisiin Björn Wahlroos ja kouluttamaton kotiäiti perustumaan menestysyritystä Suomeen. Todellisuus on toisenlainen. Elinkeinoelämä ja yrittäjät tarkastelevat asioita aivan muista lähtökohdista. Ne eivät halua kehittää Suomea tasapuolisesti vaan sijoittuvat sinne, missä on parhaat toimintaedellytykset ja tuotto-odotukset. Nokian perustoiminnan ostanut Microsoft ei takuuvarmasti tule sijoittamaan toimintojaan pitkin Suomea, vaan todennäköisesti pääsisjaintipaikka ja ehkä ainoa sellainen Suomessa tulee sijaitsemaan pääkaupunkiseudulla.

    Karu totuus on vaan se, että ihmiset joutuvat liikkumaan työn ja toimeentulon perässä. Koko kansa ei voi elää tulonsiirtojen varassa.

    Puukuljetusten varmistaminen ei ole aluepolitiikkaa vaan talouspolitiikkaa. Se on nimenomaan oikea lähtökohta. Varmistetaan, että talous toimii. Meillä voidaan edistää esim. matkailutoimintaa ja katsoa sitten, missä sitä parhaiten voi edistää. Yksi paikka ovat Lapin tunturimaisemat, mutta tuskin Pohjanmaan peltoaukeat. Mennään talous edellä ja ihmiset ja alueet perässä eikä toisin päin kuten Kepu tekee.

    Jos Vihreiden aluepolitiikka lähtee siitä, että suuria keskuksia pitää kehittää, se kertoo vain siitä, että Vihreät ovat yllättävän hyvin jyvällä siitä, missä moderni talous ympäri länsimaailmaa toimii. Suomi tulee vähän jälkijunassa muihin maihin verrattuna, mutta on hyvä jos meillä on poliittista voimaa tasoittamassa tietä väistämättömään. Suomi ei yksinkertaisesti elä maaseutuelinkeinoista vaan vientiin tähtäävistä korkean teknologian yrityksistä, jotka monestakin syystä tuppaavat keskittämään toimintansa suuriin asutuskuksiin.

    Aluepolitiikkaa toki tarvitaan. Jos lähtökohdaksi otetaan ihmisen muihin kuin tulonsiirtoihin perustuvat toimeentulomahdollisuudet, aluepolitiikan pitäisi nimenomaan tukea sitä kehitystä. Muuten käy niin kuin kävi 60- ja 70-luvuilla, jolloin markkinavoimat päättivät asioista. 300 000 suomalaista siirtyi silloin Pohjanlahden toiselle puolelle ja sen lisäksi osa eteläiseen Suomeen. Tällaisen äkirysäyksen sijasta olisi hyvä jo ennakkoon pyrkiä ohjaamaan poliittisilla päätöksillä ihmisiä lähemmäs toimeentulomahdollisuuksia.

    Vedäppä punikkiruuna pipari päähäsi ja pakene vuorille pöljäilemään!

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Kepun vaaliohjelmat ovat täynnänsä tällaista haja-asutuksen pysyvyysajattelua. Esim. Kepun viime eduskuntavaaliohjelmassa lähdetään sen tunnustamisesta, että Suomessa on kooltaan erilaisia alaueita ja että esim. valtionosuusjärjestelmää ja rosvorahaa tarvitaan jatkossakin turvaamaan palvelut syrjäseuduille. Kepun ohjelma lähtee pitäytymisessä olemassaolevaan ja muutosvalmiutta ei juurikaan ole.

    Kepun politiikan kantava perusidea - siis sen minkä väität sen olevan - on tyhjän päälle rakennettu. Se on sellainen mahdollisuuksien tasa-arvo, missä samalle viivalle asettaisiin Björn Wahlroos ja kouluttamaton kotiäiti perustumaan menestysyritystä Suomeen. Todellisuus on toisenlainen. Elinkeinoelämä ja yrittäjät tarkastelevat asioita aivan muista lähtökohdista. Ne eivät halua kehittää Suomea tasapuolisesti vaan sijoittuvat sinne, missä on parhaat toimintaedellytykset ja tuotto-odotukset. Nokian perustoiminnan ostanut Microsoft ei takuuvarmasti tule sijoittamaan toimintojaan pitkin Suomea, vaan todennäköisesti pääsisjaintipaikka ja ehkä ainoa sellainen Suomessa tulee sijaitsemaan pääkaupunkiseudulla.

    Karu totuus on vaan se, että ihmiset joutuvat liikkumaan työn ja toimeentulon perässä. Koko kansa ei voi elää tulonsiirtojen varassa.

    Puukuljetusten varmistaminen ei ole aluepolitiikkaa vaan talouspolitiikkaa. Se on nimenomaan oikea lähtökohta. Varmistetaan, että talous toimii. Meillä voidaan edistää esim. matkailutoimintaa ja katsoa sitten, missä sitä parhaiten voi edistää. Yksi paikka ovat Lapin tunturimaisemat, mutta tuskin Pohjanmaan peltoaukeat. Mennään talous edellä ja ihmiset ja alueet perässä eikä toisin päin kuten Kepu tekee.

    Jos Vihreiden aluepolitiikka lähtee siitä, että suuria keskuksia pitää kehittää, se kertoo vain siitä, että Vihreät ovat yllättävän hyvin jyvällä siitä, missä moderni talous ympäri länsimaailmaa toimii. Suomi tulee vähän jälkijunassa muihin maihin verrattuna, mutta on hyvä jos meillä on poliittista voimaa tasoittamassa tietä väistämättömään. Suomi ei yksinkertaisesti elä maaseutuelinkeinoista vaan vientiin tähtäävistä korkean teknologian yrityksistä, jotka monestakin syystä tuppaavat keskittämään toimintansa suuriin asutuskuksiin.

    Aluepolitiikkaa toki tarvitaan. Jos lähtökohdaksi otetaan ihmisen muihin kuin tulonsiirtoihin perustuvat toimeentulomahdollisuudet, aluepolitiikan pitäisi nimenomaan tukea sitä kehitystä. Muuten käy niin kuin kävi 60- ja 70-luvuilla, jolloin markkinavoimat päättivät asioista. 300 000 suomalaista siirtyi silloin Pohjanlahden toiselle puolelle ja sen lisäksi osa eteläiseen Suomeen. Tällaisen äkirysäyksen sijasta olisi hyvä jo ennakkoon pyrkiä ohjaamaan poliittisilla päätöksillä ihmisiä lähemmäs toimeentulomahdollisuuksia.

    Vastaa nyt missä lukee, että Keskusta ajaa haja-asutusta kuten väität äläkä kiemurtele tyhjää. Väitit Keskustan ajavan haja-asutusta joten se sinun on myös todistettava, muuutoin osoittautuu taas kerran että kirjoitat mielikuvituksesi tuotteita

    Vihreiden aluepolitiikka ei lähde siitä, että suuria keskuksia pitäisi kehittää, kyse on siitä, etteivät he näe mitään muuta kuin oman napansa lähelle. Vihreiden näkökulma ei riitä edes Helsingin lähiöihin eikä siis Helsingin sisälläkään tasapuoliseen ajatteluun, heille esimerkiksi kaupungin omakotiasujat ovat kauheita ympäristön pilaajia jotka sähkölämmityksellään ja autoillaan pilaavat koko maailman jne.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Kepun vaaliohjelmat ovat täynnänsä tällaista haja-asutuksen pysyvyysajattelua. Esim. Kepun viime eduskuntavaaliohjelmassa lähdetään sen tunnustamisesta, että Suomessa on kooltaan erilaisia alaueita ja että esim. valtionosuusjärjestelmää ja rosvorahaa tarvitaan jatkossakin turvaamaan palvelut syrjäseuduille. Kepun ohjelma lähtee pitäytymisessä olemassaolevaan ja muutosvalmiutta ei juurikaan ole.

    Kepun politiikan kantava perusidea - siis sen minkä väität sen olevan - on tyhjän päälle rakennettu. Se on sellainen mahdollisuuksien tasa-arvo, missä samalle viivalle asettaisiin Björn Wahlroos ja kouluttamaton kotiäiti perustumaan menestysyritystä Suomeen. Todellisuus on toisenlainen. Elinkeinoelämä ja yrittäjät tarkastelevat asioita aivan muista lähtökohdista. Ne eivät halua kehittää Suomea tasapuolisesti vaan sijoittuvat sinne, missä on parhaat toimintaedellytykset ja tuotto-odotukset. Nokian perustoiminnan ostanut Microsoft ei takuuvarmasti tule sijoittamaan toimintojaan pitkin Suomea, vaan todennäköisesti pääsisjaintipaikka ja ehkä ainoa sellainen Suomessa tulee sijaitsemaan pääkaupunkiseudulla.

    Karu totuus on vaan se, että ihmiset joutuvat liikkumaan työn ja toimeentulon perässä. Koko kansa ei voi elää tulonsiirtojen varassa.

    Puukuljetusten varmistaminen ei ole aluepolitiikkaa vaan talouspolitiikkaa. Se on nimenomaan oikea lähtökohta. Varmistetaan, että talous toimii. Meillä voidaan edistää esim. matkailutoimintaa ja katsoa sitten, missä sitä parhaiten voi edistää. Yksi paikka ovat Lapin tunturimaisemat, mutta tuskin Pohjanmaan peltoaukeat. Mennään talous edellä ja ihmiset ja alueet perässä eikä toisin päin kuten Kepu tekee.

    Jos Vihreiden aluepolitiikka lähtee siitä, että suuria keskuksia pitää kehittää, se kertoo vain siitä, että Vihreät ovat yllättävän hyvin jyvällä siitä, missä moderni talous ympäri länsimaailmaa toimii. Suomi tulee vähän jälkijunassa muihin maihin verrattuna, mutta on hyvä jos meillä on poliittista voimaa tasoittamassa tietä väistämättömään. Suomi ei yksinkertaisesti elä maaseutuelinkeinoista vaan vientiin tähtäävistä korkean teknologian yrityksistä, jotka monestakin syystä tuppaavat keskittämään toimintansa suuriin asutuskuksiin.

    Aluepolitiikkaa toki tarvitaan. Jos lähtökohdaksi otetaan ihmisen muihin kuin tulonsiirtoihin perustuvat toimeentulomahdollisuudet, aluepolitiikan pitäisi nimenomaan tukea sitä kehitystä. Muuten käy niin kuin kävi 60- ja 70-luvuilla, jolloin markkinavoimat päättivät asioista. 300 000 suomalaista siirtyi silloin Pohjanlahden toiselle puolelle ja sen lisäksi osa eteläiseen Suomeen. Tällaisen äkirysäyksen sijasta olisi hyvä jo ennakkoon pyrkiä ohjaamaan poliittisilla päätöksillä ihmisiä lähemmäs toimeentulomahdollisuuksia.

    Tollikoiden tollikka kirjoittaa: "Microsoft ei takuuvarmasti tule sijoittamaan toimintojaan pitkin Suomea, vaan todennäköisesti pääsisjaintipaikka ja ehkä ainoa sellainen Suomessa tulee sijaitsemaan pääkaupunkiseudulla."

    Microsoft suunnittelee datakeskusivestointiaan Ouluun. Eli Mielipidetollon ennustus todistettiin vääräksi heti. Kuten muutkin tollikan jutut on aina olleet puutaheinää.

    Äänestä

Paavo Lipposen halitukset voivat saada pisteitä, Paavo vaan ei saanut ääniä pressanvaaleissa ollenkaan. Ilmeisesti kansa ei ollut kuullut Lipposen saamista hallituspisteistä vaan piti Paavoa ihan turhana miehenä. Kansa oli oikeassa.

Jutan ja demareiden persupelko koitui nyt kohtaloksi. Kaikki suurimmat vaalilupaukset demut ovat syöneet ja kansa kiittää kaikkoamalla muihin puolueisiin.

Äänestä
  • Parhaat hallitukset löytyvät presidentti Kekkosen aikakausilta. Huonoimmat hallitukset ovat ne, joissa Kokoomus on mukana, sekä pääpuolueena että pienempänä. Kokoomus ei kuulu hallitukseen, vaan sen kuuluu luovuttaa paikkansa kepuleille ja/tai persuille.

    Äänestä

Sinä kusipääpunikki istut kepupalstaa tuijottaen yötä päivää, mitä nyt hulluutesi käskemänä kuvailet muniasi välillä. Myös "ystäväsi" ovat samaa luokkaa kanssasi. Esim. palstan suurin törkyilijä rysssä-ernesto, tuo anusputsrisi ja Zeppelin-"kaverisi".

Äänestä
  • Hyvin Sonnimies taas annoit punajäärälle korvamakeaa.

    Äänestä

Voisitko Kapi-Suuri pistää pikkuavauksen palstalle. Mistä tahansa aiheesta, vaikka tuohivirsuista. Saataisiin kepuleihin vähän eloa. Palsta kuolee, jos pysyt poissa. Mielipidepankki muutaman päivän toi palstalle eloa. Nyt täällä on haudan hiljaisuus. Persujen palstallä lähes 300 viestiä, täällä vähän yli sata.Antaneeko se realistista kuvaa noiden oppositiopuolueiden keskinäisestä kiinnostavuudesta?

Äänestä

Kapi voisi tosiaan avata jotain. Mitä enemmän Kapi esiintyy, sitä varmemmin demareitten alamäki syvenee ja keskusta nousee. Kapihan on esimerkki tyhjäpäisyydestä joka on tyypillistä juuri demareille.

Lyödäänkö vetoa, jos Kapi palaa, Kepu jatkaa nousua ja demarit laskua, toisaalta jos kapi on hiljaa niin demujen nousu saattaa alkaa, Eihän kukaan halua samaistua tuommoisen tollon kanssa samaan. Toisaalta kun tuollainen punikkitollo esiintyy niin kepn nousu on varmaa

Äänestä
  • Miten kapin kirjoitukset demarien kannatukseen vaikuttaa? Kokkarihan se on. Olisko sitte kokkareidenkin alamäki hänen syytään?

    Äänestä

  • Ihmettelen vaan kirjoitti:

    Miten kapin kirjoitukset demarien kannatukseen vaikuttaa? Kokkarihan se on. Olisko sitte kokkareidenkin alamäki hänen syytään?

    Olet sinä kapi tollojen tollo. punikki, mikä punikki.

    Äänestä

  • Ihmettelen vaan kirjoitti:

    Miten kapin kirjoitukset demarien kannatukseen vaikuttaa? Kokkarihan se on. Olisko sitte kokkareidenkin alamäki hänen syytään?

    Äläpäs sieltä puskasta huutele tuommoisia Kapi.

    Kapi on punikki, ollut sitä koko ikänsä. Tyhmyyskin sen vahvistaa, kokkarit ovat paljon viisaampia. Perikunnan murjussa asuu ja saa kohtuullista eläkettä luullen olevansa menestynyt vaikka on lahjaton pahainen aliupseeri. Äänestänyt Kokoomusta vain koska haluaa aina olla voittajaa äänestämässä.

    Äänestä

Tänäisissä touhuissani fokuksessa on ollt genitaalikarvojeni trimmausta, en ehdi nyt täällä enempää viipyillä tai pistelehtiä, palaan jos karvoituksessani tapahtuu muutoksia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


UPDATE_9955201 kirjoitti:

Pari viikkoa sitten palstan jättäessäni lupasin palata tänne vasta sitten, kun kepupolitiikka siihen aihetta antaa. Eipä se anna, mutta aihetta antaa eräs muu asia, jota hyvin voi käsitellä tällä palstalla. Tänäisessä Hesarissa kymmenen riippumatonta politiikan asiantuntijaa ovat listanneet viimeisen neljännesvuosisadan hallitukset paremmuusjärjestykseen, ja Paavo Lipposen hallitukset saavat heiltä eniten arvostusta.

Nuo asiantuntijat ovat politiikan tutkimuksen professori Ilkka Ruostesaari Tampereen yliopistosta, tutkija Anu Kantola Helsingin yliopistosta, Suomen historian professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta, valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo Tampereen yliopistosta, professori Åsa Bengtsson Åbo Akademista, poliittisen historian professori Timo Soikkanen Turun yliopistosta, valtio-opin professori Matti Wiberg Turun yliopistosta, kolumnisti Aarno Laitinen Iltalehdestä, pääkirjoitustoimittaja Yrsa Grüne Hufvudstadsbladetista ja toimittaja Unto Hämäläinen Helsingin Sanomista.

Kiva minun on olla tuollaisessa seurassa, sillä kun minäkin olen Paavo Lipposta arvostanut ja lähinnä hänen vuokseen hänen pääministerikautenaan myös demareita äänestänyt, osoittaudunhan siten melkoiseksi asiantuntijaksi myös politiikan suhteen.

Tämän linkin takaa pitäisi aueta lyhennelmä tuosta Hesarin pitkästä jutusta:

http://www.hs.fi/sunnuntai/Olisipa pääministerillä Lipposen roti Kataisen tyyneys ja Ahon supliikki/a1377923191222

Tuolta arvovaltaiselta asiantuntijaraadilta nuo kyseiset hallitukset saavat seuraavat kouluarvosanat:

Lipponen I 8 (7,97)
Lipponen II 8 - (7,64)
Aho 7,5 (7,47)
Vanhanen I 7 (7,31)
Katainen 7 (6,89)
Vanhanen II 7 - (6,81)
Holkeri 7 - (6,68)

Jokseenkin tuollaiset arvosanat noille hallituksille minäkin antaisin. Holkerin hallituksen epäonnistumiseen tosin vaikuttivat suuresti ulkoiset syyt, yleismaailmallinen talouden notkahdus, jota meillä pahensi Neuvostoliiton romahtaminen. Mutta pahoja virheitä tehtiin meilläkin, niiden tekijöinä myös muut päättäjät kuin Holkeri ja hänen hallituksensa. Kataisen hallituksen menestymättömyyttä myös ovat aiheuttaneet hyvin tunnetut ulkoiset syyt kuten aiempien hallitustemme tekemisetkin, mutta ristivetoisesta koostumuksestaan johtuen ei hallituskaan ole ajoissa pystynyt toimenpiteisiin, joita olisi tarvittu.

Varsin osuvasti jutussa on luonnehdittu ihannepääministerin kuvaa. Nuo luonnehdinnat ovat luettavissa linkkini takaa aukeavasta jutun lyhennelmästäkin. Vain samaa toistavalta puhuvalta päältä alkaa jo Katainenkin vaikuttaa. Tuossakin suhteessa Lipponen oli poikkeus, pysyi yhtä jämäkkänä kausiensa loppuun saakka. Hänen tukenaan oli hänen näyttönsä, onnistumisensa Suomen nostamisessa ylös kurimuksesta. Sellaista näyttöä ei vielä Kataisella ole. Viime päivien päätökset rakenneuudistuksessa ja työmarkkinajärjestöjen saaminen mukaan kyllä herättävät toiveita.

Mutta jos Suomi jää vielä Kataisen jäljiltä nykytilaansa, puikkoihin mahdollisesti pääsevällä Sipilällä ei taida juuri olla toiveita paremmasta. Siihen on vaikeaa uskoa, kun kuulee kepun nykyisen äänitorven Tiilikaisen räksytystä, rehniläisten ja väyrysläisten nokittelua toisilleen ja näkee täälläkin kepulaisten käsityksiä puolueestaan ja heidän toivomuksiaan sen suhteen; täysin vastakkaisia toisilleen ne ovat. Liberalismin ja konservatismin, äärivasemmistolaisten ja äärioikeistolaisten näkemysten yhdistäminen samaan puolueeseen on komiikkaa. Nykyinen kepu on farssi, sen tajuaa jokainen, joka pystyy mahdollisen ja mahdottoman toisistaan erottamaan. Joten jos tällä hallituskaudella ei päästä alulle paremmasta, toiveet siitä voidaan siirtää yli viiden vuoden päähän, jolloin kepu taas esittää farssiaan oppositiossa.

Samasta asiasta näkyy avanneen jo joku toinenkin, mutta asia on toisenkin messun arvoinen. Merkittäviä mielipiteitä täytyy vastineiksi tulla niihin puuttuakseni, sillä en tunne viehtymystä täällä viipyilyyn.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu