Olen lukenut eri kirjoista, että kuunaritakilainen vene nousee huonosti tuuleen. Mistä se johtuu, onhan kuunarissa ylensä kaksikin keulapurjetta. Kuunaritakilaa luulisi yleisemmäksikin sen kevyen käsiteltävyyden mukaan. Pienemmät yksittäiset purjeet. Vanhoissa kalastusveneissä takilatyyppi oli hyvinkin yleinen.
Hyvä/huono luovija
perinnepurjeet
161125
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Termistö hieman sekaisin?
Kuunari on kaksimastoinen alus, jonka päämasto (se isompi) on takimmainen masto.
Kutteritakilaisessa taas on kaksi keulapurjetta, vaikka se on yksimastoinen alus.
Kahvelipurjeinen taas yleensä nousee tuuleen huonommin kuin bermudatakilainen. Tätä ehkä tarkoitit?
Kaksi keulapurjetta on kaksipiippuinen. Pelkkä genoa tai samankokoinen genoa genoan haruspurje identisissä sisarveneissä tuli testatuksi 78-80 kun Baltic 33 oli useampia kisoissa. Tiukassa luovissa sekä olosuhteissa missä on tuuleen nähden runsaasti aallokkoa yhdistelmä eli douple head oli hitaampi. Strekki 50-60 astetta tosituulta yhdistelmä oli nopeampi mutta vaatii molempien purjeiden tarkan trimmauksen, etteivät häiritse toisiaan. Yleensä nopeushyöty on pienempi kuin lisäpinta-alasta arvaisi. Tämä kutterin ja kuunarin etupurjeista.
Kuunarista en mitään tiedä mutta taitavat olla perinnepurjehtijoihin suuntautuneita designeja niin siinä mielessä ei ehkä voi olettaakkaan huippusuorituskykyä takilan vastuksen, suuren painon ja huonon painojakauman, pitkän kölin ja suuren märkäpinnan vuoksi jne. Ei pelkästään kaksi etupurjetta auta.
Bermuda-takilaan verrattuna kuunari toimii huonommin luovilla ja myötäisillä. Kuunarille paras tuulensuunta onkin suomessa valitettavan harvinainen sivutuuli. Siksi ne ovatkin parhaiten kotonaan esim. Karibialla jossa saarelta toiselle pääsee yleensä tasaisessa sivutuulessa.
Jos kuunari on lisäksi varustettu fisherman-tyyppisellä purjeella se voi olla hyvinkin nopea keveissä ja keskikeveissä tuulissa. Lähes neliskanttinen Fisherman viritetään kummankin maston väliin ja näin saadaan ylös huimasti lisää purjepinta-alaa.
...tuota... kun kuunarikin voi olla bermuda-takiloitu.
Esim Helena on nykyään bermuda-takiloitu kuunari ja se nousee tuuleen älyttömän hyvin.
Bermuda-takila tarkoittaa vaan sitä nykyisin niin yleistä kolmion muotoista isopurjetta.
Kahvelikuunari toimii luovilla huonosti. Bermuda-takiloitu kuunari taas erittäinkin hyvin.
Uskoisin aloittajan saaneen väärää tietoa juri siinä, että on mennyt kahveli-takila ja kuunari sekaisin.
Tuossa on muuten juttu helenan muuttamisesta bermuda-takilaiseksi kuunariksi: http://yle.fi/uutiset/kuunari_helena_ehostuu/5468637
Bermudatakilalla tarkoitin tietysti sluuppia. Kuunari Helenahan on nykyään haruspurjekuunari - siinähän ison maston edessä on genuaa vastaava purje - siis tavallaan sluupin isomasto ja näin ollen saattaa hyvinkin olla että sen nousukyky on hyvinkin lähellä sluuppitakilaa. Nopeus ei kuitenkaan välttämättä.
Kokonaisuutena sluuppitakila on tehokkaampi luovilla kuin kuunari. Yksimastoinen on samalla purjepinta-alalla korkeampi ja saa korkeammalta tuulta. Kuunarin etummainen ns. kuunarimasto myös häiritsee jonkin verran isolle tulevia virtauksia.
Jos kuunari olisi erityisen tehokas niin luulisi niitä käytettävän kilpapursissa? Nimittäin kaksimastoisia ketsitakiloituja kilpapursia on ollut ihan viime aikoihin asti mutta kuunareita ei.
Kuunari on huonompi kuin sluuppi luovilla johtuen siitä, että siinä purjeiden aspect ratio (mikä lienee suomeksi on huonompi). Eli etumasto, joka saa parhaan tuulen, on matala ja näin ollen siinä olevat purjeet ovat matalia ja leveitä, kun taas luovilla on parempi korkea ja kapea. Korkea ja kapea taasen on huonompi avotuulilla, jolloin eteneminen perustuu enemmän purjeen tehokkaaseen ilmankulun vastukseen, kun taas luovissa siipiefektin aiheuttama noste on tärkeämpi.
Ketsi periaatteessa on parempi kuin kuunari, koska siinä korkeampi masto (isomasto) on edessä eli edempänä on isommat purjeet, joilla on parempi aspect ratio. Takana oleva masto saa luovilla aina häiriintyneen ilmavirtauksen, joten siinä olevat purjeet eivät toimi optimaalisesti. Jooli on kenties vielä parempi luovilla, koska siinä etumastossa oleva purjekerta on sluuppia vastaava. Paras trimmi luovilla näihin kaksimastoisiin on sellainen, jossa purjeet ovat aina astetta tiukemmalla taaksepäin mentäessä. Jos mesaani on siis tiukalla, on edellä olevat purjeet vähemmän tiukalla, ja näin ollen nousukulma ei ole optimaalinen. Yksilöissä on kyllä varmasti rutkasti eroa, ja rungon muodolla on myös paljon vaikutusta. Oma pitkäkölinen ketsini nousee vähintään yhtä hyvin tuuleen kuin vanha sluuppini, keulan saa osoittamaan ylemmäs, mutta suurempi sorto tiputtaa nousukulmaa etenkin hiljaisilla nopeuksilla. Ei kannata siis pakottaa liian ylös, vaan mieluummin ylläpitää hyvää vauhtia.
Vielä kuunarin takilasta. Nimi ei taida rajoittua kaksimastoisuuteen. Herralan Meriliisa oli kaksimastoinen ja seuraava Christina(?) kolmemastoinen haruskuunari eli Bermudatakilan kaltainen purje oli vain taaimmaisessa mastossa. Kaipa se on mesaanimasto. Kuunariksi kutsuttiin kolmimastoistakin eikä keulapurjeiden lukumäärällä liene väliä. Välimerellä ja Karbialla risteilee isoja purjealuksia, joissa on 4-5 mastoa ja haruspurjeet. Lieneekö nelimastoharuskuunari?. Kun keulamasto ei ole lyhyempi niin mikä sitten nimeksi?
Eikös alus ole aina kuunari, kun taaimmainen masto ei ole lyhyempi kuin joku sitä edempänä olevista yhdestä tai useammasta ja purjeet ovat "fore-and-aft" -purjeita. Raakapurjealukset sitten juttu erikseen, ainakin prikissä voi taaempi olla pidempi. Olikohan tuolle "fore-and aft" -nimitykselle jokin suomenkielinen käypä vastike?
>> Olikohan tuolle "fore-and aft" -nimitykselle jokin suomenkielinen käypä vastike?
No mikä on sitten Linden Ahvenanmaalta. Kolme mastoa ja kaikki yhtä pitkiä.
Kuunari. Kolme mastoa, joista kaksi etummaista ei ole takimmaista korkeampia, eikä niitä raakapurjeitakaan ole. Juuri näinhän edellä määriteltiin.
Kylläpä tänne on kertynyt paljon tietoa erilaisien rikausten hyödyistä ja haitoista.
Kuinka moni on oikeasti purjehtinut kutteririkatulla tai kahvelirikatulla sluupilla tai kuunarilla?
Onko nämä kirjoitukset omasta kokemuksesta jostakin kirjallisesta lähteestä vai pelkkä mututuntumaa?
Tietoa esimerkiksi Practical Boat Owner - lehden numerossa 564 August 2013: Bermudan v gaff rigs - head to head.
Tuossa tosin samanrunkoiset Cornish Crabbers`it. 19 jalkaa ja yksi masto, mutta isompia edes kaksimastoisia samalla rungolla ja eri takilalla taitaa olla vaikea löytää testiin.
Hitaampihan se kahvelipurje on mennen tullen, mutta on sillä etunsakin ja niin nostalginen.
Kuunarista lainaus Matti Kannon Meren kirjasta (WSOY 1950):
"
KUUNARI. Kaksimastoinen purjealus, jossa on kuunarimastot (alamasto ja latvatanko), iso- ja keulamastoitus (isomasto pitempi), keulamastossa haarukka- ynnä raakapurjeet ja isossamastossa haarukka- ja latvapurje.
Englanninkieliset kansat nimittävät kuunariksi (shooner) myöskin kaljaasia, jolloin puhutaan kolmi-, neli-, jne. mastoisista kuunareista. Englantilainen fore and aft shooner (kahvelikuunari, hoilo) on purjealus, jolla on 3-7 mastoa varustettuina ainoastaan haarukkapurjeilla ja latvapurjeilla, siis pitkittäislaivaan olevilla purjeilla ilman raakapurjeta.
"
Ai niin - on purjehdittu englantilaisittain sanottuna kaksi- ja kolmimastoisilla kuunareilla. Kolmimastoisessa vähän loukkaantuivat kun rohkeni nimittää kaljaasiksi:-)
Raakapurjeisia ei juuri näe kuin Tall Ship Racessa, mutta olisivat kova sana myötäisessä. Varsinkin kaksimastoinen viistopurjeinen on kelju myötäiseen, jos isopurje ylhäällä peittää keulimmaisista jomman kumman ja kampeaa pitkällä puomillansa ja ilman isopurjetta ei kulje kevyemmässä tuulessa. Kahvelipurjeet voisi olla ottavampi vaikka PBO:n testissä bermuda ohitti myötäiselläkin.
Kyllä kuunari tuuleen nousee, mutta kun ovat yleensä pitkäkölisiä pullukoita niin se vie veronsa, mutta laitatuuleen mennään "luu suussa"!
Ketsi tai jooli helpompia vaikka onhan joolin mesaania sanottu kaikkein turhimmaksikin purjeeksi. Ainakin ankkurissa ollessa pitää keulan tuuleen?
Olen kutteriklaania ollut kahden viimeisen veneen eli yli 15 v. Kylläkin siis sluupilla ja poistettavalla kutteristaagilla.
Olen vuodeta 1991 lähtien purjehtinut kutteririkatulla sluupilla. Edesmenneellä veljelläni oli kuunari, jossa olin gastina monilla reissuilla. Joten jonkinmoista kokemusta on.
Nämä eri rikien yleisiä ominaisuuksia sivuavat asiat ratkeavat varmemmin kirjallisuuden kuin omien, pakostakin rajallisten kokemusten avulla.Esimerkiksi olen muutaman kerran ollut matkustajana parkissa, mutta käsitykseni sen purjehdusominaisuuksista eivät tuolloin selkiytyneet yhtään.
Yksi aika hyvä arvio monimastoveneiden ominaisuuksista löytyy täältä:
http://www.kastenmarine.com/gaff_rig.htm
Tekstin kirjoittaja on suunnitellut kuunareita ja ketsejä.