elelipä kerran, niin väitetään, pienessä kauniissa metsässä orpo jänönen
ja orpo käärme. ne kumpikin sattuivat vielä, ihmeellistä kyllä, olemaan
syntymästään sokeita.
eräänä päivänä jänö oli tapansa mukaan hyppelemässä metsässä, ja ajan
edetessä ristihuuli kompastui käärmeeseen.
"voi kauheeta", sanoi jänö, "olen pahoillani! en tarkoittanut satuttaa
sinua. olen ollut syntymästänisaakka sokea, enkä näe eteeni. itse
asiassa, koska olen myös orpo, en edes tiedä kekä minä olen."
"eipä mitään", käärme vastasi. "itse asiassa minun tarinani on hyvin
samanlainen kuin sinunkin. olen myös syntynyt sokeana enkä koskaan
tuntenut äitiäni. entäpä jos minä luikertelisin päälläsi ja yrittäisin
selvittää mikä sinä olet."
"oi, sehän olisi aivan ihanaa", hihkaisi jänis.
niinpä käärme luikerteli karvapallon ympärillä tunnustellen ja tuumi:
"hmmmmm, sinua peittää pehmeä turkki, sinulla on pitkät korvat, nenäsi
nykii ja sinulla on pehmeä tupsukka persiissä - sinähän olet jänis!"
"oi kiitoksia paljon!", hihkasi ketunruoka ilahtuneena.
tuuletuksen jälkeen jänes ehdotti käärmeelle: "jospa minäkin
tunnustelisin sinua ja auttaisin samalla tavalla kuin sinä autoit minua."
>myöntävän vastauksen jälkeen jänö tunnusteli kärmestä joka puolelta ja
puheskeli: "tjaa-a, sinä olet lipevä ja niljakas ja sinulla on
kaksihaarainen kieli... ei korvia, ei selkärankaa eikä palleja.
sanoisin, että olet melko varmasti kokoomuslainen, tai sitten ministeri
Suomen hallituksessa...."
ja orpo käärme. ne kumpikin sattuivat vielä, ihmeellistä kyllä, olemaan
syntymästään sokeita.
eräänä päivänä jänö oli tapansa mukaan hyppelemässä metsässä, ja ajan
edetessä ristihuuli kompastui käärmeeseen.
"voi kauheeta", sanoi jänö, "olen pahoillani! en tarkoittanut satuttaa
sinua. olen ollut syntymästänisaakka sokea, enkä näe eteeni. itse
asiassa, koska olen myös orpo, en edes tiedä kekä minä olen."
"eipä mitään", käärme vastasi. "itse asiassa minun tarinani on hyvin
samanlainen kuin sinunkin. olen myös syntynyt sokeana enkä koskaan
tuntenut äitiäni. entäpä jos minä luikertelisin päälläsi ja yrittäisin
selvittää mikä sinä olet."
"oi, sehän olisi aivan ihanaa", hihkaisi jänis.
niinpä käärme luikerteli karvapallon ympärillä tunnustellen ja tuumi:
"hmmmmm, sinua peittää pehmeä turkki, sinulla on pitkät korvat, nenäsi
nykii ja sinulla on pehmeä tupsukka persiissä - sinähän olet jänis!"
"oi kiitoksia paljon!", hihkasi ketunruoka ilahtuneena.
tuuletuksen jälkeen jänes ehdotti käärmeelle: "jospa minäkin
tunnustelisin sinua ja auttaisin samalla tavalla kuin sinä autoit minua."
>myöntävän vastauksen jälkeen jänö tunnusteli kärmestä joka puolelta ja
puheskeli: "tjaa-a, sinä olet lipevä ja niljakas ja sinulla on
kaksihaarainen kieli... ei korvia, ei selkärankaa eikä palleja.
sanoisin, että olet melko varmasti kokoomuslainen, tai sitten ministeri
Suomen hallituksessa...."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.