Satya Brink kertoo Yle:lle englanniksi, että suomenruotsalaisten poikien lukemisen taso on samaa kuin kehitysmaissa.
Pisatutkimus kertoo heidän huonoudestaan.
yle.fi:
"Finlandssvenska pojkar på u-landsnivå"
Finlandssvenska pojkar är usla på att läsa
Trots att Finland har presterat mycket goda resultat i de senaste fyra Pisa-undersökningarna i skolorna har både poäng och rangordning dalat.
Svenskspråkiga elever klarar sig sämre än finskspråkiga, visar Pisa-undersökningen.
Det finns en skillnad i alla länder mellan flickors och pojkars prestationer. Flickorna presterar bättre.
Finlandssvenska pojkar klarar sig dåligt. Deras prestationsnivå ligger under OECD-ländernas medeltal.
"Papporna har en central roll"
- Man måste kunna läsa och man måste kunna uttrycka sig i dagens samhälle.
- Papporna har en central roll, och måste visa sina söner hur viktigt läsandet är. Papporna är betydelsefulla rollmodeller, säger Leif Jakobsson, direktör för Svenska kulturfonden.
"Man måste skapa ett intressant inlärningsmaterial"
Forskaren Ph.D. Satya Brink, som har analyserat Pisa-rapporterna ur den svenska skolans synvinkel, konstaterar att skillnaden då det gäller läsning är hela 27 poäng vilket motsvarar cirka nio månaders skolgång.
- Det är ingen bra inlärningsmetod om elevernas intresse inte kan fångas. Pojkar har svårt att ta in kunskap om materialet är ointressant och inte berör deras liv. Man borde använda sig av de intressen och de resurser som finns omkring pojkarna i vardagen.
- Då kan de få lust att lära sig, och att läsa - om de hittar sådant material som de kan relatera till.
Satya Brink tror att situationen för de finlandssvenka pojkarna kan ändra sig på ett positivt sätt. - Ni vet ju hur man borde göra. Om man vet var problemet ligger kan man lösa det. Ni har på finlandssvenskt håll både kreativitet, idéer och resurser.
"Utgå från individen"
De låga prestationerna är dock inte jämnt fördelade mellan de svenskspråkiga områdena i Finland. Finland uppmanas nu vidta åtgärder i de områden som har den högsta koncentrationen av elever med de sämsta resultaten
En utjämning av skillnaderna mellan skolor, kön och språkgrupper bör utgå från individen, sägs det i utredningen . Personlig handledning och en förnyelse av läromedlen kan leda till att elever med bristande läsglädje och motivation kan prestera bättre.
Kommunerna skulle kunna satsa på mer specifika mål än att använda sig av standardiserade metoder.
Vidare sägs det att skolorna borde ha som mål att alla elever presterar goda resultat - och att det inte satsas enbart på att alla elever ska behandlas jämlikt."
Pisatutkimus kertoo heidän huonoudestaan.
yle.fi:
"Finlandssvenska pojkar på u-landsnivå"
Finlandssvenska pojkar är usla på att läsa
Trots att Finland har presterat mycket goda resultat i de senaste fyra Pisa-undersökningarna i skolorna har både poäng och rangordning dalat.
Svenskspråkiga elever klarar sig sämre än finskspråkiga, visar Pisa-undersökningen.
Det finns en skillnad i alla länder mellan flickors och pojkars prestationer. Flickorna presterar bättre.
Finlandssvenska pojkar klarar sig dåligt. Deras prestationsnivå ligger under OECD-ländernas medeltal.
"Papporna har en central roll"
- Man måste kunna läsa och man måste kunna uttrycka sig i dagens samhälle.
- Papporna har en central roll, och måste visa sina söner hur viktigt läsandet är. Papporna är betydelsefulla rollmodeller, säger Leif Jakobsson, direktör för Svenska kulturfonden.
"Man måste skapa ett intressant inlärningsmaterial"
Forskaren Ph.D. Satya Brink, som har analyserat Pisa-rapporterna ur den svenska skolans synvinkel, konstaterar att skillnaden då det gäller läsning är hela 27 poäng vilket motsvarar cirka nio månaders skolgång.
- Det är ingen bra inlärningsmetod om elevernas intresse inte kan fångas. Pojkar har svårt att ta in kunskap om materialet är ointressant och inte berör deras liv. Man borde använda sig av de intressen och de resurser som finns omkring pojkarna i vardagen.
- Då kan de få lust att lära sig, och att läsa - om de hittar sådant material som de kan relatera till.
Satya Brink tror att situationen för de finlandssvenka pojkarna kan ändra sig på ett positivt sätt. - Ni vet ju hur man borde göra. Om man vet var problemet ligger kan man lösa det. Ni har på finlandssvenskt håll både kreativitet, idéer och resurser.
"Utgå från individen"
De låga prestationerna är dock inte jämnt fördelade mellan de svenskspråkiga områdena i Finland. Finland uppmanas nu vidta åtgärder i de områden som har den högsta koncentrationen av elever med de sämsta resultaten
En utjämning av skillnaderna mellan skolor, kön och språkgrupper bör utgå från individen, sägs det i utredningen . Personlig handledning och en förnyelse av läromedlen kan leda till att elever med bristande läsglädje och motivation kan prestera bättre.
Kommunerna skulle kunna satsa på mer specifika mål än att använda sig av standardiserade metoder.
Vidare sägs det att skolorna borde ha som mål att alla elever presterar goda resultat - och att det inte satsas enbart på att alla elever ska behandlas jämlikt."
Vastaukset 22
Vanhimmat
Varmaan pitää pikavauhtia laittaa heitä varten uusia kiintiöpaikkoja!!!
On se tuo ruotsi vaikeaa! Yliopistoon mennään heittämällä, rahaa tulee ovista ja ikkunoista, RKP hallitsee politiikkaa, säätiöt taloutta.......
Näin kieroutunutta on elämä Suomen tasavallassa. Sen huomaa, kun vähän pintaa raaputtaa.
Ruotsinkielinen tausta tuo kaikki edut tyko, vaikkei se ruotsin kieli aivan yleisavain kaikkiin kieliin olekaan. Olisko su-ru poikien omalla laiskuudella osuutta asiaan, kun kaikki tulee liian helposti ?
Olisi viimein aika tutkia, kuinka monta ruotsinkielistä on päässyt merkittäville paikoille yhteiskunnassa, vaikka ovat kyvyiltään alemmalla tasolla.
Joka päivä tulee jokin uusi nimisys, jossa ruotsinkielinen on nostettu hyville asemille.
Tällainen tarkka tutkimus osoittaisi sen vääryyden, jota maassamme on pitkään harjoitettu; pientä kieliryhmää nostettu esiin, suomenkielisten kustannuksella ja vahingoksi.
Pohjalainen:
"Suomenruotsalaisten oppimistulokset laahaavat
02.09.2013 20:43 Kommentit0
Piste-ero suomen- ja ruotsinkielisten välillä vastaa tutkija Satya Brinkin mukaan yhdeksän kuukauden koulutyötä.
Suomenruotsalaisten oppilaiden oppimistulokset laahaavat suomenkielisiin oppilaisiin verrattuna. Kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa ruotsinkieliset oppilaat jäävät selvästi suomenkielisten oppilaiden jälkeen. Piste-ero vastaa tutkija Satya Brinkin mukaan yhdeksän kuukauden koulutyötä.
Brinkin mukaan kouluissa pitäisi panostaa henkilökohtaiseen opetukseen ja opetusmateriaaliin, jonka oppilaat kokevat merkitykselliseksi.
- Tietyssä iässä erityisesti pojat kaipaavat roolimalleja. He haluavat kokea, että opittua tietoa voi hyödyntää, Brink sanoo.
Suomi on pärjännyt Pisa-vertailuissa hyvin. Edellisessä kansainvälisessä vertailussa vuonna 2009 Suomi sijoittui kolmanneksi. Brinkin mukaan Suomen on panostettava opetukseen, jos sijaluku mielitään säilyttää.
STT
Jos ruotsinkieliset pojat eivät olisi niin huonoja, olisi Suomi tilaston ykkösenä.
Ehkä ruotsi on portii muihin kieliin, mutta ei näköjään viisauteen. ;)
"Ruotsi on portti muihin kieliin". "Onhan pakkomatematiikkakin". Taitaa surujen oppimiskyky tai oppimattomuuskyky olla jo synnynnäistä. Ei kukaan järkevä ihminen vertaa esimerkiksi ruotsia ja matematiikkaa keskenään.
Olisiko niin, että kun suomenkielinen nuori joutuu ponnistelemaan todistustensa ja opiskelupaikkojensa eteen niin suomenruotsalainen, varsinkin poika tietää, että paikka korkeampaan koulutukseen on jo varattuna olipa arvosanat mitä hyvänsä?
Ratkaisu tähän(kin) ruotsalaisongelmaan on tietysti helppo: lisätään pakkoruotsin opetusta suomalaisille, niin ruotsalaiset saavat taas vähän lisää etumatkaa "opiskeluihinsa".
Nyt svedut ja heidän siipeilijät pistäkää jotain kettuiluja
"netti fennojen" huonoista kielellisistä kyvyistä....buaa, haa, haaa
Taisi ivailut sattua omaan nilkkaan !!!
Kyllä naurataa !
Opetelkaa svedut lukemaan ja kirjoittamaan !!
Kornia tosiaan että Suomen ykköspaikka menee sen takia, että suomenruotsalaiset ovat maan huonoimpaa tasoa tutkimuksessa.
Ruotsi kokonaan pois suomenkielisten opinnoista ja englannin opetusta tulee syventää.
Jos on peukalo keskellä kämmentä eykä osaa tehdä mitään rupea opettajaksi, jos et osaa opettaakaan ala poliitikoksi, jos et pärjää edes poliitikkona ryhdy hurriksi!
Siis nyt ei auta muu kuin palkata jokaiselle pakkoruotsittajalle oma henkilökohtainen suomenkielinen pakkoruotsia osaava kouluvalmentaja - verorahoista tietenkin. RKP kiireesti ajamaan asiaa, jotta saadaan ennen ensi vaaleja asia kuntoon.
"Perusopetuksen loppuvaiheessa suoritettujen oppimistulosarviointien yleiskatsauksessa todettiin HYVÄ SUORITUSTASO KIELISSÄ JA MATEMATIIKASSA, kun taas eräissa reaaliaineissa tulokset suhteessa suomenkieliseen koulutukseen olivat hieman heikompia. Oppimistulokset vaihtelevat myös alueellisesti. Tämä on todettavissa erityisesti kanadalaisen tutkijan SATYA BRINKIN yhdessä suomalaisten tutkijoiden Kari Nissisen ja Jouni Vettenrannan kanssa tekemästä kattavasta ruotsinkielisten koulujen PISA-tuloksia koskevasta analyysista, joka on raportissa erillisenä liitteenä.
Pätevien opettajien puute on paikoitellen merkittävä ongelma, jonka ratkaiseminen edellyttää ruotsinkielisen opettajankoulutuksen rahoituksen varmistamista. Opettajatilanteen parantamiseksi kuntien ja opettajankoulutuksen on ryhdyttävä yhteistyöhön sekä valmisteleviin toimiin kouluissa. Opettajatilanne on myös yhteydessä koulujen kehittämistyövalmiuksiin.
Arviointiryhmä korostaa erillisen toimeenpanevan organisaation tarvetta. Se koordinoisi pedagogisen johtamisen ja koulujen kehittämistyötä ja tukisi kohdennettuja toimia."
http://edev.fi/portal?vp=singlemodule&m_id=1434&sp=viewannounce&a_id=23
"Tämä on todettavissa erityisesti kanadalaisen tutkijan SATYA BRINKIN yhdessä suomalaisten tutkijoiden Kari Nissisen ja Jouni Vettenrannan kanssa tekemästä kattavasta ruotsinkielisten koulujen PISA-tuloksia koskevasta analyysista, joka on raportissa erillisenä liitteenä."
Huonosti menee ja siksi piti analysoida ja selittää parhain päin.
Eilen aamulla oli tuo Brink Fem:n aamutv:ssä ja oli hauska seurata toimittajien ilmeitä, kun Brink valisti heitä, miten ruotsinkielisiä oppilaita pitäisi auttaa.
Brink oli selvästi täysin tietämätön Suomessa vallitsevasta matrasta, että "ruotsinkielsiet ovat aina ja kaikessa parempia".
Taitaa naisella olla edessään pari kuukautta kouluttautumis leirillä. Jossa rkp hänelle
kertoo ja todistaa miten asiat oikeasti ovat...eh eh eh !
Sitten hänelle varataan televiissio aikaa vaikkapa Bettinan sohvalla.
Siellä hän nöyränä pyytää anteeksi väärää todistustaan....Ja hänestä tulee oikea suomenruotsalainen.
Niin kuin kävi Europarlamentikko Nils Thorvaldsille tässä taannoin....Takavuosina arvosteli ja yritti olla unilukkari. Nyt hän on täysi rkp uskovainen. Käännytetty. Kotoutettu.
http://edev.fi/portal?vp=singlemodule&m_id=1434&sp=viewannounce&a_id=23
Brink on tehnyt hyvää työtä tutkimuksessaan ja ruotsinkielisten opettajien koulutukseen ollaan hänen analyysinsä mukaan satsaamassa lisää rahaa. Myös muita korjaustoimia ollaan tekemässä ruotsinkielisen koulutuksen tehostamiseksi Brinkin analyysin perusteella.
Voitaisiin aloittaa ruotsinkielisten pikkulasten kouluttamisella suoraan suomenkielisiksi, koska suomen kielellä tuo koulu tuntuu sujuvan. Sitten tuhlattaisiin pakkoruotsiin vuosittain käytettävä summa suoraan pakkoruotsittajien kotouttamiseen - opetettaisiin virastossa käyttettävää kieltä ja suomea pääpiirtetteitäin. Ruotsalaiset voisi koututtaa samassa ryhmässä kuin noin vuoden maassa olleet somalipakolaiset, pakolaisilla on suomi vain hiukan paremmin hallussa, joten he voisivat osaltaan auttaa ruotsalaisten kotoutumisessa.
onko linkkiä kirjoitukseen?