Kun ruoan jälkeen ahdistaa, syömishäiriökö?

Eli kirjoitin tästä jo tuolla ahdistus -keskustelussa, mutta siellä tuli syömishäiriökommenttia, niin tulinpa tänne kysymään, että mitä täällä ihmiset sanoo:
"Sairastuin ahdistuneisuushäiriöön vuosia sitten. Aluksi ahdisti kaikki ja koko ajan, mutta vuosien kuluessa opin kontrolloimaan ahdistustani, saaden siitä edes siedettävän. Viimeisen vuoden aikana ahdistusta on ollut huomattavasti vähemmän, kunnes muutama kuukausi sitten kuvioihin astui uusi ahdistuksenkohde: ruoka.
Tai itse ruoka ei ihan kauheasti ahdista (siis esim tykkään leipoa, vaikken leipomuksia syökään), mutta syömisen jälkeen ahdistaa ja paljon. Etenkin jos on kylläinen olo. Mitä tyhjempi ja nälkäisempi olo on, sen vähemmän ahdistaa.
Lämmin ruoka ei enää tule kuuloonkaan, se tekee liian täyden olon.

Tänään meni puoli purkkia raejuustoa, ja vaikka se oli hyvää, niin itku ja ahdistushan siitä tuli, ja taas lääkekaapille hakemaan opamoxeja jotka ei enää tehoa kunnolla.
Ja varmasti kaikki, jotka ahdistuksesta ovat kärsineet, tietää että jos ruoan jälkeen ahdistaa, niin ei paljon tee mieli kyllä syödä. Sen verran kauhea tunne on tuo ahdistus.

En ole laihduttaja, paino-ongelmainen tai syömishäiriöinen. Ennen tätä oireilua suhtautumiseni ruokaan on aina ollut hyvin neutraali ja tavallinen.

Olen kokeillut syödä pieniä annoksia, syödä normaalisti, jättää ruoka-aineita pois (ajattelin että jos vaikka joku lievä allergia tekee huonon olon), syödä seurassa, syödä yksin jne, mutta helpotusta ei löydy.

Tämä on pelottavaa, ja varmasti ei ainakaan normaalia! Pudotin kyllä keväällä n. 4-5 kg, halusin kesäkuntoon (niin kuin jokainen nainen), ja sen jälkeen alkoi tämä ahdistus ruokaan liittyen.

Missä siis vika? Onko muilla samaa ongelmaa? Millä olette helpottaneet oireita? Löytyykö jotain hyviä neuvoja, mitä voisin vielä kokeilla ennen lääkärin luokse uskaltautumista?"

Tuollaista. Nyt sitten sinne tuli kommenttia syömishäiriöstä.. Onko tämä kuitenkin jotain syömishäiriötä, vai mitä ihmettä tämä on? Auttakaa, en halua ainakaan lääkäriin mennä!