Niin, tilanne on se, että seurustelin 2kk erään miehen kanssa, mutta molemmat huomattiin, että meidän väliltä puuttuu se jokin, mies oli mukava ja luotettavan oloinen. Ja hän tykkäsi minusta ihmisenä, mutta minä en sitten lopulta ollut hänen tyyppiään, eikä hän minun. Ja yhteistuumin erottiin. Ensisuudelman ja vähän muutakin koin hänen kanssaan. Mutta neitsyyttä en ehtinyt menettää. Ja olen nyt mietiskellyt, että kun kerran luotan kuitenkin häneen sillä tasolla, niin olisiko aivan kamalaa menettää neitsyys kuitenkin hänelle, ilman sen kummempia vaatimuksia. Vähän niinkuin "päätös suhteelle". Toisaalta olen miettinyt, että mikäs kiire tässä nyt on, että eikö olisi hienompaa menettää neitsyys sille "oikealle". Mutta toisaalta haluaisin jo kovasti kokea tämän ekan kerran. Kaikenlaista muuta kyllä on sitten tullut miehen kanssa tehtyä. Mutta tuo "isoin" juttu, sinne asti ei vain päästy. Mitä mieltä te olette? Onko kellään samanlaisia kokemuksia? Ikää mulla siis 20v ja miehellä vähän enemmän.
Neitsyyden menettäminen
pohdiskelija---
15379
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Itse olen mies, enkä enää sen ikäinen kuin oletan sinun ap. olevan.
Olen miettinyt kahta asiaa.
EIkö se ole niin, että neitsyys annetaan, eikä menetetä? Se on tietenkin eri asia, jos nainen raiskataan, niin silloin se menetetään, mutta normaalisti se annetaan.
Toinen asia on se, että mitä sitä asiaa miettimään. Jos kahden ihmisen välillä on muuten luottamusta, niin miksi sitä pitää miettiä ja pähkäillä jos ei ole mitää estettä sille, että etenee... turha miettiminen ja paineistaminen vaan latistaa.....
niin, antamistahan se on, siinä olet oikeassa. Mutta kun suhde on kerran ohi, niin sitä vaan mietin, että onko tässä ihan tyhmä aloittaa jonkin sortin seksisuhde. Tosin semmoiseeen en ala, mutta se suhteen päättäminen tällä tavoin kyllä houkuttelee. Tiedä sitten, miten mies siihen reagoisi :) Tässä sitä vaan miettii, että mikä on "järkevää".
Mä olen kuullut jutun, jossa pari erosi ja sit ku leegot oli jaettu, niin nainen oli pyytäönyt mieheltä vielä yhtä varpia....
Ja vaikka te olette eronneet, niin mikään ei estä sitä, että olette edes seksin takia yhdessä niin pitkään kun saatte asiat muulla tapaa hoidettua. Seksistä ja kokemattomuudesta tehdään aina liian isoja numeroita.
Ja aina sanotaan, että suhteen lopetaminen tällä tapaa ei mee.. mistä hitosta me tiedetään kuin moni tekee tollee ja moni vielä kaipaa jotain entistä. Sitäpaitti, onhan teidän välillänne varmaa vielä joku luottamus ja voit aivan suoraa sanoa sille ihmiselle, että olis yks juttu jossa tarvit apua.
Moni tekee tuon asian vielä paskemmallakin tapaa.
järkevää tekstiä sikäli, ja sitä oonkin aatellut, että tämä mies olisi hyvä siihen ensimmäiseen kertaan. Ja meidän homma jäisi kyllä sitten siihen, koska me ei muuten vain oikein sovita yhteen, ollaan aivan liian erilaisia, kemiat ei pelaa, paitsi ehkä siellä makuuhuoneen puolella.. Mutta mikäs siinä, jos haluaa pitää hauskaa vielä viimeisen kerran, eikös? ;) Tosin asiaa hankaloittaa omalta osaltaan se, että meillä on yhteisiä kavereita. Mutta mikäpäs siinäkään toisaalta, sovittiinkin jo, että karkuun ei juosta vaikka vastaan tultaiskin. Että hyvissä väleissä sikäli ollaan... ja tämähän on tätä kuuluisaa asian vatvomista. Mutta minkäs teet, kun yrittää miettiä kaiken "järkevästi". Että kannattaako se sitten loppuviimein,
Eikös seksi ole kahden ihmisen välinen asia, vaikka kuinka olis paljon samoja kavereita.
Sä vain otat turhaa painetta.
Sitä mä kyllä teen, sen myönnän. Pitää nyt katsoa. Mitä sitten lopulta päätän.
Jos olet varma siitä, ettet ikuna ala katumaan päätöstä "antaa" neitsyys sille, niin mikä estää keskustelemasta asiasta? Itselläni oli hieman saman suuntainen tilanne joskus. Mies ei nähnyt yhteistä tulevaisuutta, minä ajattelin "antaa" neitsyyteni hänelle. Olin kuitenkin niin siveä ja myös epävarma itsestäni, ettei pokkani riittänyt asian puheeksi ottamiseen. Ajattelin myös, että mitä jos mies ymmärtääkin niin, että käyttäisin häntä vain hyväkseni. "Annoin" sitten neitsyyteni yhdelle toiselle miehelle, enkä ole katunut.
Kaikilla on huonoja dealeja. Tässä asiassa se on huonoa, jos ihminen on tälläisen, tosi rakkaus odottaa-liikkeen, kannattaja.
Siitähän aloittajalla ei ole kyse, vaan varmuuden puutteesta. On neitsyyden menettämisiä nopeammallakin toiminnalla tapahtunut ja ilman katumusta.
En puhunut mistään, "tosi rakkaus odottaa" pa.kasta vaan siitä, että mietittäisi kaksi kertaa, että kannattaako. Mulla on ollut vain hyviä dealeja.
Mistä sen oikeesti tietää mikä kannattaa ja mikä ei. Kuin moni tietää mitä joku ns. tiukkis oikeesti on itsestä ajatellut jne... ja lyhyessäkin ajassa asiat tapahtuu nopeasti. Paras mitä itse olen kokenut oli se, kun klo 18 nainen sanoo että haluu olla vaan kaveri, eikä mitää juttua ja kello 00:30 tämä sama suutelee suulle ja pyytää tulemaan sänkyyn.
kiitoksia vastauksista :D päädyin sitten soittamaan miehelle vielä, että hän olisi palveluksen velkaa vielä. Että mitäs jos pistetään piste iin päälle ja lopetetaan tämä tällä tapaa. Mutta asiasta hetken keskusteltua päätimme, että asia saa jäädä. Mies lähinnä pelkäsi omia tunteitaan, että alkaa katua eroa. Koska hänelle on samalla tavalla ennenkin käynyt. Ja homma saattaisi vain pitkittyä. Ja olin hänen kanssaan lopulta aivan samaa mieltä. Vaikka mielelläni neitsyyteni olisin hänelle antanut :) naureskelin vielä päälle, että en olisi koskaan itsestäni uskonut, että soittaisin sellaisen puhelun, mutta hän ymmärsi minua kyllä täysin. mutta nyt sitten pitää vain odottaa sitä oikeaa prinssiä.
Sano vain jos kaipaat kaveria siihen hommaan. Minä tulen.
Jos on kaksi ihmistä, joilla on yhteinen historia, niin silloin on tietoa toisesta aivan erilailla kuin vieraammilla toisistaan.
Pohdiskelijan kannattaa laittaa se kokemattomuutensa vähän taemmas ja etsiä se ihminen jolla haluaa antaa sen neitsyytensä ja sanoa mielummin, että on vähän uutta ja vähän kokemattomuutta.
Se on harmi ettei se oma aiempi suhde sitten sallinut tuota yhteistä asiaa vaikka pohdiskelija olisi suonut tuon asian eksälleen.
kiitos, M30, mutta ei kiitos :D
joo, tuon luottamuksen vuoksi olisin hänelle neitsyyteni antanutkin. Mutta eipä asia mulle nyt aivan niin tärkeä ole, että jaksan kyllä aivan hyvin odottaa, että eteeni ilmestyy jossain vaiheessa toinenkin yhtä luotettava, ja siinä vaiheessa ehkä kuitenkin sellainen, jonka kanssa haluan olla muutenkin, eli rakas ihminen. Että ehkä tämä oli kuitenkin parempi näin päin. :)
Ja kiitoksia vielä sinulle, joka tähän keskusteluun olet ahkerasti jaksanut vastailla, sieltä suuntaa on kyllä tullut erittäin järkeviä ja asiallisia kommentteja. Ja niitä tässä kaivattiinkin. :D
hyvä pohdiskelja, haluan vielä sanoa yhden asian aiheeseen.
Kokemuksesta ja yleisesti.
Kokemus lause ei suoraa liity asiaan, mutta kuitnekin.
Kokemuksesta, itse joskus murrosiän aikaan pohdin tätä asiaa, ja olin hirveän epävarma kelpaanko kenellekään jne. yritin ottaa kontaktia tyttöihin ja turpaan tuli tai hiljaisia hetkiä ja keskustelua aivan muusta. Sitten yllättäen tulee vastaan tyttö, joka oli aivan muuta mihin olisin uskonut ja hän tekee aloitteen.
Kuitenkaan mitää ei tapahtunut.
Ja yleisesti. Ei kukaa ole jää koskematta sen takia ettei olisi kelvannut kellekkään. Kyllä jokaiselle tulee se hetki sitten kohdallaan.
Ja vaikka kuinka kokee ajan hitaasti, niin..... se on yllättävän lähellä! Eikä sitä kannata sitten säästää tai mainostaa, että on vähän kokenut...