Svenska Dagbladet:
"Svenskan i het debatt i Finland
5 september 2013
Språkklimatet i Finland har under sensommaren hettat till efter att 50000 namnunderskrifter samlats in till ett medborgarinitiativ mot den obligatoriska svenskundervisningen i landets finska skolor. Riksdagen är därmed skyldig att ta upp initiativet till behandling. Något som välkomnas, också bland svenskans försvarare.
En affekterad debatt med hatangrepp och övertramp har ändå föregått riksdagsbehandlingen. En färsk opinionsmätning visar att en majoritet av folket (64 procent) vill slopa tvångssvenskan, som den obligatoriska undervisningen illvilligt kallas. Däremot torde en majoritet i riksdagen vara för fortsatt obligatorisk svenska. Svenskundervisningen har stöd hos regeringspartierna från höger till vänster.
Motståndet mot det svenska ska ses i ett större sammanhang. Finländarna har den sämsta motivationen i Europa att lära sig nya språk. Hela 43 procent uppger brist på motivation som orsak. Detta enligt den europeiska språkbarometern som i 27 länder tittat närmare på språkanvändningen.
Att leva upp till målet för EU:s flerspråksstrategi är ingen nationell angelägenhet i Finland, om man ser till den europeiska statistiken över oviljan att lära sig språk. Flerspråkighetsmålet uttrycker att var och en ska kunna tala två språk utöver modersmålet. Endast 9 procent i Finland anser det viktigt att man kan tala två språk förutom modersmålet. Hela 45 procent av svenskarna finner detta angeläget.
Vad kan orsaken till finländarnas ovilja att lära sig språk beror på? Kan den obligatoriska svenskan och den upprivande språkdebatten vara en bidragande orsak? Det förtäljer inte språkbarometern.
Men om vi antar att den obligatoriska svenskan har tärt på motivationen, blir följdfrågan då om lösningen är att göra svenskundervisningen frivillig. Inte nödvändigtvis, blir svaret om man ser till vad som hänt efter att studentsvenskan blivit frivillig. Sedan 2005 har antalet som skriver svenska i studentexamen minskat med en femtedel. I Finland avlägger man nämligen ännu en skriftlig studentexamen. Intresset för andra språk har heller inte ökat, trots att detta anfördes som ett av argumenten för beslutet.
Den logiska slutsatsen är att frivilligheten inte är ett tillräckligt motiv för att läsa andra språk. Därför torde en frivillig svenskundervisning leda till att ännu färre kan eller vill tala svenska.
Ska man tro de låsta opinionerna bland finskspråkighetens förkämpar riskerar motsättningarna mellan språkgrupperna att ytterligare skärpas. Det visar de vitt skilda uppfattningarna om svenskans betydelse. Som orsak till finländarnas bristande motivation att lära sig språk – också andra än svenska – uppges med emfas den ”betungande” undervisningen i svenska.
Den omfattar hela två timmar i veckan. Frågan är om inte orsakerna ska sökas bortom motivationsbristen. Det är väl ändå inte så att en historisk barlast med fördomar mot det svenska gör sig påmind?
Olav S Melin är ansvarig för samhälls- och medierelationer vid tankesmedjan Magma i Helsingfors."
"Svenskan i het debatt i Finland
5 september 2013
Språkklimatet i Finland har under sensommaren hettat till efter att 50000 namnunderskrifter samlats in till ett medborgarinitiativ mot den obligatoriska svenskundervisningen i landets finska skolor. Riksdagen är därmed skyldig att ta upp initiativet till behandling. Något som välkomnas, också bland svenskans försvarare.
En affekterad debatt med hatangrepp och övertramp har ändå föregått riksdagsbehandlingen. En färsk opinionsmätning visar att en majoritet av folket (64 procent) vill slopa tvångssvenskan, som den obligatoriska undervisningen illvilligt kallas. Däremot torde en majoritet i riksdagen vara för fortsatt obligatorisk svenska. Svenskundervisningen har stöd hos regeringspartierna från höger till vänster.
Motståndet mot det svenska ska ses i ett större sammanhang. Finländarna har den sämsta motivationen i Europa att lära sig nya språk. Hela 43 procent uppger brist på motivation som orsak. Detta enligt den europeiska språkbarometern som i 27 länder tittat närmare på språkanvändningen.
Att leva upp till målet för EU:s flerspråksstrategi är ingen nationell angelägenhet i Finland, om man ser till den europeiska statistiken över oviljan att lära sig språk. Flerspråkighetsmålet uttrycker att var och en ska kunna tala två språk utöver modersmålet. Endast 9 procent i Finland anser det viktigt att man kan tala två språk förutom modersmålet. Hela 45 procent av svenskarna finner detta angeläget.
Vad kan orsaken till finländarnas ovilja att lära sig språk beror på? Kan den obligatoriska svenskan och den upprivande språkdebatten vara en bidragande orsak? Det förtäljer inte språkbarometern.
Men om vi antar att den obligatoriska svenskan har tärt på motivationen, blir följdfrågan då om lösningen är att göra svenskundervisningen frivillig. Inte nödvändigtvis, blir svaret om man ser till vad som hänt efter att studentsvenskan blivit frivillig. Sedan 2005 har antalet som skriver svenska i studentexamen minskat med en femtedel. I Finland avlägger man nämligen ännu en skriftlig studentexamen. Intresset för andra språk har heller inte ökat, trots att detta anfördes som ett av argumenten för beslutet.
Den logiska slutsatsen är att frivilligheten inte är ett tillräckligt motiv för att läsa andra språk. Därför torde en frivillig svenskundervisning leda till att ännu färre kan eller vill tala svenska.
Ska man tro de låsta opinionerna bland finskspråkighetens förkämpar riskerar motsättningarna mellan språkgrupperna att ytterligare skärpas. Det visar de vitt skilda uppfattningarna om svenskans betydelse. Som orsak till finländarnas bristande motivation att lära sig språk – också andra än svenska – uppges med emfas den ”betungande” undervisningen i svenska.
Den omfattar hela två timmar i veckan. Frågan är om inte orsakerna ska sökas bortom motivationsbristen. Det är väl ändå inte så att en historisk barlast med fördomar mot det svenska gör sig påmind?
Olav S Melin är ansvarig för samhälls- och medierelationer vid tankesmedjan Magma i Helsingfors."
Vastaukset 46
Vanhimmat
Aika runsaasti painotetaan tuota joidenkin suomenkielisten huonoa käytöstä. Sekö se muka on pääasia, tai ainakin sellaiseksi tehdään kun on kyse pakkoruotsin puolustamisesta. Lapset eivät missään tapauksessa pääse luistamaan kieliopinnoistaan, kuten tuossa keskivaiheilla myöskin vihjaillaan, sillä kieliä on luettava oli se hauskaa tai ei. Vain se, että kielen valinta on oma, voi lisätä motivaatiota mutta ihmeitähän on turha odottaa. Koulu on kuitenkin koulua. Missä sitten on kerrottuna ne syyt ja syiden todenperäisyys, että suomalaiset kärsivät pakkoruotsitustaan? Eipä näy. Kahden viikkotunnin vähätteleminen ei ole asiaankuuluvaa, eihän kouluviikkokaan kovin montaa tuntia sisällä ja joka minuutti on tärkeä.
"Aika runsaasti painotetaan tuota joidenkin suomenkielisten huonoa käytöstä."
Niinkö sinusta. Minust taas se pantiin suurinpiirtein sen "ansaitsemaan" arvoon. Ehkä näkemyseromme johtuu siitä että olemme eri puolilla viharetoriikan rintamalinjaa. Saatta olla että kohteeksi joutumninen sittenkin tuntuu raskaammalta kuin mitä sinun puolelta katua tarkasteltuna tuntuu.
Minusta tällaisissa tapauksissa kannattaa kuunnella uhria ja uskoa häntä kun hän kuvaa tuntemuksiaan.
" Missä sitten on kerrottuna ne syyt ja syiden todenperäisyys, että suomalaiset kärsivät pakkoruotsitustaan?"
Ainakin kirjoituksessa selvästi esitettiin tämä erääksi mahdolliseksi syyksi heidän yleisesti alhaiseen mmotivaatioon lukea myös muita kieliä. Kirjouittaja kuitenkin esitti epäilyksensä vedoten siihen että kun ylppäreissä siirryttiin valinnaisuuksiin kaikkien kielten kiinostus hiipui. Joten ainakaan siinä vaiheessa tuntuisi turhalta syyttää pakollisuutta.
"Kahden viikkotunnin vähätteleminen ei ole asiaankuuluvaa"
Ei pidä vähätellä eikä paisutella. Kaksi on kaksi. Tasan.
Kyllä minusta enkä edes keksi sitä omasta päästäni. Ainoa syy retostella joidenkin kiivasluontoisempien maanmiesten, vaikkakin erikielisten, huonoa käytöstä samankielisille naapureille on puhtaasti mustamaalaaminen, vai keksitkö muita syitä?
Uhreiksi väittäminen on suora vale.
Aika maton alle menee väittämä ettei suomalaiset haluaisi oppia kieliä. No luuletko pakkoruotsin olevan jotenkin tarpeellinen kohottamaan motivaatiota? Ruotsinkieltähän näillä ylppäreillä oli kuitenkin, kuten sinulle on jo moneen kertaan rautalangasta väännetty..
Kaksi tuntia tietyistä tärkeimmistä kielistä valittuna on ainakin meidän muksuille ihan ok, yhden kielen pakkoa kenellekään en hyväksy, eikä hyväksy muuten koko maailman maat paitsi Suomi.
Linkki Tässä! Sinne vaan kommentoimaan! http://www.svd.se/opinion/ledarsidan/svenskan-i-het-debatt-i-finland_8488616.svd
Käykää antamassa tykkäyksiä Heikille! painakaa nuolta joka on ylöspäin!
Voi luoja! Nyt ehdottomasti täytyisi jonkun kielivapauden kannattajan tarjota vastinetta tuohon kirjoitukseen ao. lehdessä, jotta suomenruotsalaisten totuudenväristelyt eivät ole ainoita mitä ruotsalaiset Ruotsissa saavat aiheesta lukea!
Sitähän tämä on, käytetään hyväksi kielitaitoa ajattelematta yhtään sitä, mitä aiheutetaan oman maan maineelle. Tai sitten ollaan kuin siirtolaiset, tyytymättömiä uuden maan oloihin ja sitä morkataan.. vaikka ihan supisuomalaisiahan nämä itsepintaisesti ruotsia bamlaavat kuitenkin ovat suurimmaksi osaksi geeneiltään (ei pelkkä kielen käyttäminen tee geeneiltä tai kulttuurilta naapurimaalaiseksi), mikä tekee tästä depatista ruotsalaislehdistössä jos mahdollista, vielä vastenmielisempää.
"Voi luoja! Nyt ehdottomasti täytyisi jonkun kielivapauden kannattajan tarjota vastinetta tuohon kirjoitukseen ao. lehdessä, jotta suomenruotsalaisten totuudenväristelyt eivät ole ainoita mitä ruot"
Jep. Mutta jos antaisitte tehtävän jollekkin nettifennoa tolkullisemmalle. Muuten saatatte saada vielä suuremman teille nauravan yleisön. Muistakaa että keskutelukulttuuri Ruotsissa on huomattavasti tasokkaampi kuin meillä. Heillä kun ei ole viidenkymmenen vuoden YYA-jakso lähihistoriassaan.
"jotta suomenruotsalaisten totuudenväristelyt eivät ole ainoita"
Mikä tarkkaan ottaen mielestäsi oli totuudenvääristelyä?
"Sitähän tämä on, käytetään hyväksi kielitaitoa ajattelematta yhtään sitä, mitä aiheutetaan oman maan maineelle."
Tä?
"mikä tekee tästä depatista ruotsalaislehdistössä jos mahdollista, vielä vastenmielisempää. "
Tä?
Nyt en todellakaan ymmärrä mihin pyrit?
Ja mitä geeneihin tulee niin perimän suhteen Suomi jakaantuu hyvin selkeästi Itä- ja Länsi Suomeen. Näiden välinen ero on paljon suurempi kuin länsisuomalaisten ja ruotsalaisten välienen ero. Ja hyvä niin. Pääse perimä sekottumaan ettei tule ongelmia.
Jos et ymmärrä mitään niin annapa olla vaan. MITÄ SIITÄ vaikka väitteesi olisi totta että geenit ovat erilaisia. Onkos itä sitten huonompi? Kukas se siellä kitisee, joku pikku kaappirasisti?!
"Ja mitä geeneihin tulee niin perimän suhteen Suomi jakaantuu hyvin selkeästi Itä- ja Länsi Suomeen. Näiden välinen ero on paljon suurempi kuin länsisuomalaisten ja ruotsalaisten välienen ero. "
Ei ole, vaan länsisuomalaiset ovat hieman kauempana ruotsalaisista kuin itäsuomalaisista, ainoastaan suomenruotsalaiset ovat lähempää sukua ruotsalaisille kuin itäsuomalaisille. Silloin jos surut ovat samassa ryhmässä länsisuomalaisten kanssa ollaan yhtä etäällä ruotsalaisista kuin itäsuomalaisista.
"Erityisesti itäsuomalaisissa näkyi pieni mutta selvä itäinen vaikutus, kun tutkittuja ihmisiä verrattiin itäaasialaisiin. Länsisuomalaiset olivat taas geneettisesti jokseenkin yhtä lähellä ruotsalaisia kuin itäsuomalaisia"
http://www.hs.fi/kotimaa/a1305601924577
Tästä on väännetty ennenkin palstalla, eli miksi vääntelet faktoja?
" Ja hyvä niin. Pääse perimä sekottumaan ettei tule ongelmia."
Mitä ongelmia voi tulla erilaisten perimien sekoittumisesta? Yleensä suurta sekoittumista pidetään tavoiteltavana asiana, eli mitä mahdat tarkoittaa. Et kai vain ole rotuopillisessa hengessä syrjimässä itäsuomalaisia?
Itä ja Länsisuomalaisten erot saatiin näyttämään suurilta
kun verrattiin Turun seudun ja Kuusamon asukkaiden
geneetisiä eroja.
Kun verrataan Turun ja Mikkelin välisiä eroja, ne ovatkin pieniä !
Lähes kaikilta Euroopan kansoilta löytyy "itäistä, Aasialaista"
perimää. Ennen kuin mongolipoimu kiihdyttää mieliä, on
syytä muistaa että pronssikaudella itään suuntautui niin
suomalaisugrilaisten kuin indoeurooppalaistenkin invaasio.
( tästä muistona suomalaisten kielisukulaiset Siperiassa)
Mikä väestö on Itäsuomalaisten lähin sukulaisryhmä ?
Vastaus: Länsisuomalaiset.
Svenska dagbladet:
""Ruotsin kieli kuumassa keskustelussa Suomessa
5.9.2013 kl 01:26
Kieli-ilmapiiri Suomessa kuumentunut, kun yli 50.000 nimeä on kerätty kansalaisaloitteeseen maan suomenkielisten koulujen pakkoruotsia vastaan. Eduskunnan tulee siten käsitellä aloite. Se toivotetaan tervetulleeksi, myös pakkoruotsin puolustajien keskuudessa.
Tunteikas keskustelu vihahyökkäyksin ja ylilyönnein on kuitenkin edeltänyt tulevaa eduskuntakäsittelyä. Tuore mielipidekysely osoittaa, että enemmistö kansasta(64 %) haluaa poistaa pakkoruotsin, jolla nimellä pakollista ruotsin opetusta pahantahtoisesti kutsutaan. Sitävastoin eduskunnan enemmistön pitäisi olla pakkoruotsin jakautumisen kannalla. Ruotsinopetukselle on tukea hallituspuolueissa oikealta vasemmalle.
Ruotsin vastustamine voidaan nähdä suuremmassa yhteydessä. Suomenmaalaisilla on huonoin motivaatio Euroopassa oppia uusia kieliä. 43 % sanoo syyksi halun puuttumisen. Eurooppalaisen kielibarometrin mukaan, jossa 27:ää maata tarkasteltiin kielten suhteen.
EU:n kielistrategian mukaan eläminen ei Suomessa ole mikään kansallinen asia, jos katsoo eurooppalaista tilastointia haluttomuudesta oppia kieliä.
Monikielisyystavoite edellyttää, etät osaisi kahta vierasta kieltä äidinkielensä lisäksi. Vain 9 % Suomessa katsoo tärkeäksi voida puhua kahta vierasta kieltä. Ruotsalaisista 45 % pitää sitä tärkeänä.
Mistä suomenmaalaisten haluttomuus oppia kieliä voisi johtua? Voiko pakkoruotsi ja repivä kielikeskustelu olla osasyy? Barometri ei kerro.
Jos oletamme, että pakkoruotsi vie motivaation, onko vastaus siihen tehdä se vapaaehtoiseksi. Ei välttämättä, jos katsoo, mitä tapahtui, kun ylioppilaskirjoitusten pakollinen ruotsi muuttui vapaaehtoiseksi. Vuoden 2005 jälkeen on niiden määrä, jotka kirjoittivat ruotsin ylioppilaskirjoituksissa, vähentynyt viidenneksellä. Suomessa on nimittäin edelleen kirjallinen ylioppilaskoe. Kiinnostus muihin kieliin ei myöskään ole lisääntynyt, vaikka niin sanottiin perusteluna, kun pakollinen koe poistettiin.
Looginen loppupäätelmä on, että ruotsin vapaaehtoisuus ei ole riittävä syy lukea muita kieliä. Siksi vapaaehtoinen ruotsinopetus johtaisi siihen, että yhä harvempi osaisi tai haluaisi puhua ruotsia.
Jos on uskominen niitä mielipiteitä, joita suomenkielisyyden esitaistelijat esittävät, tulee vastaikkanasettelu kieliryhmien välillä vain kärjistymään. Sitä osoittavat erilaiset käsitykset ruotsin merkityksestä. Syyksi suomenmaalaisten puuttuvaan motivaatioon oppia kieliä -myös muita kuin ruotsia-esitetään painokkaasti ruotsin kielen opetuksen "painolasti".
Se käsittää kokonaiset 2 tuntia viikossa. Kysymys kuuluu, eivätkö syyt ole motivaation puuttumisen ulkopuolella. Ettei olisi niin, ttä historiallinen painolasti ennakkoluuloineen ruotsia kohtaan muistuta itsestään.
Olav S Melin, Magma"
"Suomenmaalaisilla on huonoin motivaatio"
Hiukan vähemmän asenteellista käännöstä jos saa pyytää.
Muista että Perussuomalaisten ruotsinkielinen nimi on Sannfinländarna. En usko että sinä suotuisit käyttämään puolueesta nimeä "Perussuomenmaalainen".
Miksi muuten oletat että palstan väki tarvitsee huonon käännöksen? Minulla on se käsitys että palstalla hääräävät ovat hyvinkin ruotsintaitoisia. Ja miksi ei olisi. Harvempi meistä on nykynuoria vellihousuja.
Eli Melinin logiikan mukan on valitettavaa, että kun ylioppilaskirjoitusten pakkoruotsi poistettiin, ruotsin kirjoittavien määrä ei ylittänytkään 100 %:a, -kuten Rkp:lle luvattiin, - vaan alkoi laskea...aina nykyiseen viidennekseen...
Heikoissa kantimissa on Rkp:n ideologinen plutoona...
Suomen kansa on pettänyt RKP: n . Mitäs nyt tehdään ?
"Eli Melinin logiikan mukan on valitettavaa, että kun ylioppilaskirjoitusten pakkoruotsi poistettiin"
Ei siinä mitään sellaista lue. Siinä lukee että valinnaisuus vähensi kaikkien kielten kiinnostusta.
"Heikoissa kantimissa on Rkp:n ideologinen plutoona... "
Tiesitkö muuten että meillä on voimassa oleva eduskunnan päätös siitä että jos ruotsinkirjoittajien määrä tippuu liikaa niin se siirretään takaisin pakolliseksi. Muiden ainen kohdalla näin ei ole mutta toisen kotimaisen kohdalla on. Ehkä sinun ei pitäisi hirveästi iloita kirjoittajien määrän laskusta. Katsos se joka äänestää ärrkoopeetä saa AINA rutosti vastinetta äänelleen.
"Tiesitkö muuten että meillä on voimassa oleva eduskunnan päätös siitä että jos ruotsinkirjoittajien määrä tippuu liikaa niin se siirretään takaisin pakolliseksi. "
Sillä haluttiin vain lohdutella RKP:tä, etteivät he olisi täysin menettäneet kasvojaan, kun yo-kirjoituksista poistettiin pakkoruotsi.
Kyse on vain poliittisesta periaatepäätöksestä, ja näyttää ettei sellaista kannatusta tule pakkoruotsin millekään muodolle enää löytymään, että tuota päätöstä pystyttäisiin toteuttamaan. Ja lähtökohtaisesti koko ongelma ratkeaa sillä kun koko pakkoruotsista luovutaan, niin millään periaatepäätöksellä ei enää nostetaa mitään pakollisia opintojaksoja minnekään.
Kerro nyt hyvä ihminen rautaako? mihin sitä ruotsinopetusta niin valtavasi tarvitaan?
On jäänyt harvinaisen epäselväksi meille tiällä.
Ihan muutamalla sanalla luonnehtien.
"Se toivotetaan tervetulleeksi, myös pakkoruotsin puolustajien keskuudessa."
Heti ensimmäisessä kappaleessa valehtelee.
Onkohan tässä tarkoitus kerätä tukea henkisestä isänmaasta vai mitä hittoa ne Ruotsin tähän sotkee?
"Heti ensimmäisessä kappaleessa valehtelee."
Ei valehtele. Haglund on toivotellut keskustelun tervetulleeksi. Haglund saattaa valehdella jos teidän logiikanpuutetta haluaa noudattaa, mutta kirjoittaja ei valehtele.
"Onkohan tässä tarkoitus kerätä tukea henkisestä isänmaasta vai mitä hittoa ne Ruotsin tähän sotkee? "
Vastaa samalla mitalla äläkä ruikuta!
"enemmistö kansasta(64 %)"
Siis noin 67..68% suomenkielisistä, joita pakkoruotsi koskee.
RKP:läisillä pakkoruotsin kannatus on 100%
""enemmistö kansasta(64 %)"
Siis noin 67..68% suomenkielisistä, joita pakkoruotsi koskee.
RKP:läisillä pakkoruotsin kannatus on 100%"
Yhden mittauksen mukaan luku oli vain naftisti 60%. Ja 17-35 vuotiaiden otoksessa enemmistö kannatti ykykäytäntöä. Näitä mittauksia on moneen lähtöön.
Mutta pääasia on se että eduskunta päättää. Se ei aina päätä kansan halujen mukaan koska joskus kansan halut ja tarpeet menevät ristiin. Silloin vastuullinen poliitikko äänestää jkansan tarpeiden mukaan ja populistinen kanasan tahdon mukaan.
Tuosta EU-barometrista ei ole Suomen mediassa mitään, eikä missään, suomeksi. Melin näyttää olevan ainoa, joka siitä mitään tietää.
Missä viipyy suomenkielisen median artikkelit siitä?
EU:n tuore kielibarometrihän on todiste siitä, että Suomen kielikoulutuspolitiikka on täysin epäonnistunut.
Kieliä ei osata, koska pakkoruotsi vie yhden paikan ja kaikki ottavat vapaaehtoisen englannin.
Eduskunnassa keskustelussa kyseinen barometri on pakkoruotsia vastustaville erinomainen ase.
Melin kertoi, että oli tarjonnut artikkelia "suureen lehteen" Suomessa, mutta kyseisen "suuren lehden" päätoimittaja oli sanonut, että yläasteen ja lukion pakkoruotsi on syynä vieraidne kielten huonoon osaamiseen ja huonoon motivaatioon.
Suomessa Turun Sanomat ja HBL on julkaissut Melinin kirjoituksen, hieman eri versioilla.
Melinin kirjoituksessa 64 % vastustaa pakkoruotsia.
Suomen mediassa, Yle:ssä on kerrottu että 63 %.
Onko yksi prosentti nipistetty?
Kimmo Sasi sanoi alkukesästä, että "olisi hyvä, jos nimiä ei kertyisi tarpeeksi, eikä aloite etenisi eduskuntaan, koska siten voitaisiin kerrralla lopettaa koko keskustelu".
"Melin näyttää olevan ainoa, joka siitä mitään tietää."
Ei suinkaan. Mutta tuo ei ole ihan tuore mittaus. Ei tuollaisia tehdä viikottain.
"Missä viipyy suomenkielisen median artikkelit siitä?"
Olivat jo silloin kun tieto oli tuoretta. Ehkä vajaa pari vuotta sitten?
"EU:n tuore kielibarometrihän on todiste siitä, että Suomen kielikoulutuspolitiikka on täysin epäonnistunut."
Kyllä. Kieltenopintojen painopiste on aivan liihan myöhään. Pitäisi siirtää alakoulun ensimmäisille luokille. Toiseksi oppimismenetelmät laahavat pahasti jäljessä.
"Kieliä ei osata, koska pakkoruotsi vie yhden paikan ja kaikki ottavat vapaaehtoisen englannin. "
Tuolle selitykselle ei löydy järjellistä perustetta. Ongelma on väärä ikä ja väärä sisältö. Sen korjaaminen on hankalaa ellei sallita luokanopettajille laajempi kieltenopetusmandaatti. Mutta sitä vastustaa kieletnopettajien etujärjestö.
"Eduskunnassa keskustelussa kyseinen barometri on pakkoruotsia vastustaville erinomainen ase."
Vain jos uskoo nettifennon selitykseen, mutta siihen kai ei muut kuin Persut lankea, ja hekin vain ääntenkiilto silmissään.
"Suomessa Turun Sanomat ja HBL on julkaissut Melinin kirjoituksen, hieman eri versioilla."
Onhan se hyvä että seuraat noin ahkerasti mediaa myös toisella kotimaisella. Se todistaa toisaalta sen että sinulla on ollut hyötyä ja iloa ruotsinopinnoistasi, sekä sen että suomenkielinen oppii aika helposti ruotsinkieln Suomessa.
"Kimmo Sasi sanoi alkukesästä, että "olisi hyvä, jos nimiä ei kertyisi tarpeeksi, eikä aloite etenisi eduskuntaan, koska siten voitaisiin kerrralla lopettaa koko keskustelu". "
Kimmo Sasi ei ole ruotsinkielinen. Heidän sanomisistaan on kyse. Ja erityisesti Haglundin sanomisista, joka toivotti asiallisen keskustelun tervetulleeksi.
Sasi on folktingetin toinen varapuheenjohtaja ja ajaa surujen etuja järjestön sekä eduskunnan kautta. Hänen sanomisillaan on tässä asiassa todellakin merkitystä.
Sasin toive aloitteen kaatumisesta heti alkuunsa tarkoittaa että pakkoruotsista ei yleensäkään käytäisi keskustelua.
Svenska Dagbladet ei salli keskustelua kirjoituksen perään, joka on pääkirjoitussivulla.
"Svenska Dagbladet ei salli keskustelua kirjoituksen perään, joka on pääkirjoitussivulla."
Siellä on siis otettu opiski nettikommentoinnin tasoa seurattuaan. Media ja keskustelukultuuri on paremalla tolalla siellä kun meillä. Sielä ei Soinintapaista tyhjänpuhujaa sallittaisi toimi pitkään vastaamatta huutoonsa.
On siellä mahdollisuus kommentoida.
http://www.svd.se/opinion/ledarsidan/svenskan-i-het-debatt-i-finland_8488616.svd
Näköjään käydään pohdintaa siitä, onko suomalaiset mahdollisesti tuntemassa suurempaa yhteenkuuluvuutta venäjän kanssa ja onko Suomi todella ollut osa Ruotsia joskus muinoin. En ymmärrä miten se nyt kielikeskusteluun liittyy ja ikävää, että suomenruotsalaiset haluavat herättää moisia epäoleellisia kysymyksiä ruotsalaisissa jotka kenties eivät osaa itse ajatella, että miten taas heidän suosituin koulussa lukemansa kieli liittyy heidän yhteenkuuluvuuksiinsa. Ruotsi on englantilainen?
"En ymmärrä miten se nyt kielikeskusteluun liittyy"
Sinun on ehkä hyvä huomata että se mitä sinä kutsust "kielikeskusteluksi" on kuitenkin hyvin suppea ja kotikutoinen kummajainen.
Ehkä on hyvä että huomaat miten asiaan vihkimättömät reagoi asiaan. Laajennat perspektiiviä.
Heillekin venäjä on aina ollut suurin uhka ja vihollinen, ja siksi he huolestuvat. He eiväyt ymmärrä sinunkaltaisten suppeaa pienemopienkiusaamiseen perustuvaa "järjenjuoksua", vaan luulevat että takana piilee jokin oikea muutos Suomessa.
Tiedän varsin hyvin miten asiaan vihkimättömät reagoivat, joten perspektiivini on ollut jo valmiiksi ihan tarpeeksi laaja, kiitos vain. Suomessa on toki meneillään suuri kielikeskustelu ja sinänsä meikäläisittäin hyvin merkittävä, kun omat poliitikot ovat ryssineet asiassa perusteellisesti jo vuosikymmeniä. Jossain muualla esim. Ruotsissa se ei ole niin suuri uutinen kenellekään, koska ruotsalaiset ruohonjuuritasolla p*skat nakkaa suomalaisten kielitaidolle kunhan bisnekset onnistuvat englannilla. En ole huomannut ruotsalaisten olevan kovinkaan huolissaan venäjästä, eikä suomenruotsalaisia todellakaan ole kukaan kiusannut - heillä on taustallaan 10 milj. melkein-samankielistä, joiden tukea ei vielä pienemmässä Suomessa ole velvollisuutta harjoittaa, etenkään muiden kielten osaamisen kustannuksella jossa oma lompsa kärsii entisestään.
Melin selvästi anta ymmärtää, että "ylilyönnit ja vihahyökkäykset" olisivat kielivapauden kannattajien toiminta, VAIKKA se on nimenomaan ollut pakkoruotsittajien toimintatapa.
Melin myös "unohtaa" mainita, että enemmistö kansanedustajista kannattaa kielivapautta, mutta puoluejohdot pakottavat hallituspuolueiden edustajat ruotuun pakkoruotsin puolesta.
Jos oppositio pakottaisi edustajansa ruotuun ja hallituspuolueet antaisivat vapaat kädet, niin pakkoruotsi poistuisi VARMASTI.
Mutta eihän niin voi käydä, että pääväestön etua ajettaisiin svekokratiassamme.
"Melin selvästi anta ymmärtää, että "ylilyönnit ja vihahyökkäykset" olisivat kielivapauden kannattajien toiminta, VAIKKA se on nimenomaan ollut pakkoruotsittajien toimintatapa."
Hän ilmaisee mielipuiteensä. Sinulla on näköjään toinen. On kuitenkin täysin selvää että jos tekee laajemman katsauksen aiheessta kirjoitettuun niin hänen mielipiteensä vaikuttaa vakuuittavammalata. Vain vilkaisu tälle palstalle riittää.
"Melin myös "unohtaa" mainita, että enemmistö kansanedustajista kannattaa kielivapautta, mutta puoluejohdot pakottavat hallituspuolueiden edustajat ruotuun pakkoruotsin puolesta."
En usko että enemmistö kannattaa. Jos jossakin yksittäisessä vaalikoneessa on päädytty siihen (useimissa vaaleissa ja useimissa vaalikoneissa tilanne on ollut päinvastainen), niin siitä ei pidä vetää se johtopäätös että he tosipaikan tullen kuitenkaan äänestäisi niin. Tämä on tyypillinen populistisesti paisutettu pikkujuttu jossa ehdokas saattaa laske luikuria vaalitaktisista syistä.
Minä en usko että pakollisuus poistuisi avouimessa äänestyksestä. Mutta nyt tilanne on se että PS rintamakarkuruuden seurauksena pakkruotsi on hallitusohjeklmassa. PS on sinetöinyt muuttumattomuuden ainakin joksikin aikaa eteenpäin. Veikkaan että ihan smam pelleily toistuu seuraavienkin valien jälkeen.
On ikävä nähdä teidän tulevan hujaituiksi kerta toisensa jälkeen.
"rautaako?"
Tosiasiat eivät ole "mielipiteitä". Vain kielivapauden kannattajat
ovat joutuneet hyökkäyksien kohteeksi fyysisesti.
Jos joku olisi löynyt vaikka folktingetin edustajaa, olisi se
ollut valtakunnan ykkösuutinen, vaadittu Suomalaisuuden
Liiton lakkauttamista ym. ( vaikka heillä ei olisi ollut mitään
tekemistä asian kanssa) ym.
Uskon että Suomen kielipolitiikka muuttuu.
"Pandoran lipas" on avattu, eikä sitä voi enää sulkea.
Melin mustamaalatessaan suomalaisia ruotsalaisessa mediassa jättää yhden tärkeimmän seikan kertomatta miksi Suomessa ei päästä EU:n tavoitteeseen oppia kaksi vierasta kieltä äidinkielensä lisäksi. Kun esim. Ruotsissa luetaan pakollisena kielenä englantia ja toisena vieraana kielenä espanjaa, saksaa, ranskaa, venäjää, arabiaa tai portugalia niin Suomessa opiskellaan vapaaehtoisena englantia joka onneksi valitaankin kaikkein useimmiten. Se toinen suuri kansainvälinen kieli johon EU:kin viittaa jää valitsematta koska kaikille pakollinen ruotsi odottaa kuitenkin nurkan takana. Tätä ei Melin mustamaaluaksessaan kertonut ruotsalaisessa mediassa.
Ei riitä miljardien tukiaiset, säätiöt, puolueet ja muut lukuisat etuoikeudet. Aina pitää olla vaatimassa tai solvaamassa jotakin. Käyttäytyykö onnellinen ihminen noin. Vielä kun lisäisi "savolaiset" roskaansa, niin sopisi tälle palstalle.
Huhhuh, rautaako?
Ainoita "uhreja" tässä tilanteessa ovat kyllä SUOMENKIELISET suomalaiset. JA se on on 100 % varmaa. Viharetoriikkaa olen itseasiassa nähnyt VAIN ruotsinkieliseltä puolelta. Esimerkkinä vaikka taas tämä Melinin kolumnikin. Pelkkää vihaa suomenkielisiä suomalaisia kohtaan on koko ruotsalainen ja ruotsinkielinen media, ja mm. RKP täynnä. EI LAINKAAN päinvastoin. Suomalaiset vaan maailman suvaitsevaisimpana kansana jatkaa tällaisen sortavan kielipolitiikan suvaitsemista!!!
Ruotsalaiset ovat Pisa-tutkimukssa näyttäneet osaamisensa. Suomessa pieni vähemmistö kokee ongelmia toisen kansalliskielemme opiskelussa, niin myös muissa opiskeluissaan. Suuri enemmistö selviytyy hienosti näistä koko kansalle laadituista koulutusohjelmista. Yrittäkäämme ymmärtää myös näitä heikommilla älynlahjoilla varustettuja.
No, kai se täytyy vaan niin ajatella. Joskus vaan se on ihan älyttömän vaikeaa edes yrittää ymmärtää tuollaista. Mutta kai se RKP:n propaganda on vaan tehnyt tehtävänsä..:/ Todella valitettavaa - ja sääli Suomen kannalta tällainen kansan jako.
Kirjoitin ruotsiksi vastineen, joka näkyi jonkin aikaa jutun perässä olevassa keskustelussa. Kirjoitin siinä, mikä oli vuoden 2005 uudistuksen todellinen tavoite (vähemmän hylättyjä, matemaattisten aineiden painotus ja ammattikoulun kautta kirjoittamisen mahdollistaminen) ja ettei kielten määrän lukeminen voinut kasvaa, koska pakkoruotsi säilyi entisellään. Kirjoitin siitä, että ruotsi on ainoa pakollinen oppiaine läpi koulupolun ja että se on vastikään varhaistettu alakouluun. En solvannut, uhkaillut tai vääristellyt. Sanoin, että näin tärkeässä asiassa pitäisi puhua vain sitä, mikä on totta.
Aamulla kirjoitukseni oli poistettu.
Turun sanomat:
"Toinen vieras kieli pakolliseksi
LUKIJOILTA t 5.9.2013
”Suomalaiset eivät arvosta kielitaidon merkitystä” kirjoittaa Olav S.Melin Turun Sanomien mielipidepalstalla 3.9. Hän esittää kummallisia käsityksiä vieraitten kielten oppimisesta. Hän ei näytä ymmärtävän sitä, että englantia todella halutaan oppia. Kun toisena vieraana kielenä on pakollinen ruotsi, jäävät muut vieraat kielet vain kielenopiskelusta erityisesti kiinnostuneitten opiskeltaviksi.
”Pakollisesta ruotsista luopuminen ei välttämättä ole ratkaisu ongelmaan” kirjoittaa Melin. Hän perustelee asian näin: ”Osoituksena siitä on se, että ylioppilasruotsin pakollisuudesta luopuminen ei ole lisännyt kiinnostusta kieleen, vaan se on vuodesta 2005 romahtanut viidenneksellä. ” Eipä ole ollut tarkoituskaan. Haluttiin vain, että kirjoittajia ei turhaan rasiteta kielellä, jota he eivät tule koskaan tarvitsemaan.
Ruotsinkielinen ajatushautomo Magma, jota Melin edustaa, on teettänyt useita tutkimuksia. Yksi koski kielipolitiikkaa arvostelevaa kirjallisuutta. Toisessa pohditaan, mitä vaikutuksia pakkoruotsin poistolla on. Åsa Palviainen kertoo, että sillä on pitkälle meneviä seurauksia työnhaussa, yliopistojen toiminnassa, julkisen sektorin kielivaatimuksissa ja pätevän työvoiman saannissa eri paikkakunnilla.
Tämä voisi johtaa siihen, että suomenkieliset, puuttuvan ruotsinkielen taitonsa takia, eivät pysty kilpailemaan vapaana olevista työpaikoista. Näin on. Siksi mainitut epäkohdat on korjattava. Ruotsin asema vaatii täydellisen remontin. Perustuslaki mainitsee kaksi kansalliskieltä, ei kaksikielisyyttä. Sikäli raivaustyö käy helposti. Suomesta tulee väistämättä virallisesti se, mikä se käytännössä 90 prosentin suomenkiselisen ansiosta on, eli yksikielinen.
Suomalaisten vieraitten kielten taito on tällä hetkellä kaksi: englanti ja ruotsi. Se voisi olla sellainen, että englannin lisäksi opeteltaisiin vaihtelevasti venäjää, espanjaa, saksaa, ranskaa ja vaikkapa portugalia. Pakollisen ruotsin tilalla meillä voisi olla pakollinen vieras kieli, ei siis pakkoranskaa tai pakkovenäjää, kuten se usein nimetään. Pakkovenäjä-nimityksen ovat luonnollisesti keksineet pakkoruotsin kannattajat. Suomalaiset ovat uppiniskaisia, mutta eivät tyhmiä.
Meillä on kohtuuton määrä ruotsinkielisiä ministereitä. Yksi heistä on oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, joka suostuu paheksumaan kielialoitteen nimenkerääjien huonoa kohtelua. Samalla hän ilmoittaa epäsuorasti oikeusministerin kannan, jonka lukija voi päätellä lausunnosta: ”Oikeus kansalaisaloitteen tekemiseen on myös turvattu perustuslaissamme. Ruotsi vapaaehtoiseksi -aloitteen hyväksyminen eduskunnassa on sitten aivan eri asia”.
Aika näyttää. Viisi prosenttia on ollut liian kauan ohjaksissa. Se menettää varmasti otteen. Se aika on lähellä.
Marjaleena Lempinen, Turku"
Kun ruotsin opiskelu ei suomalaisia kiinnosta niin voidaanko siitä vetää johtopäätös että suomalaisia ei vieraat kielet kiinnosta?
Englannin, saksan, espanjan jne opiskelu kyllä kiinnostaa. Ja kiinnostaisi vielä enemmän jos pakkoruotsiin hukattu aika voitaisiin käyttää maailmankielten opiskeluun.
Melinin "tankesmedja" vaikuttaa potevan ajattelukyvyn puutosta.
Miksi muuten Melin on niin huolestunut suomenkielisten kieliopinnoista? Kyllä suomenkieliset osaavat valita itse mitä kieliä mieluiten opiskelevat.
Jos ruotsi ei suomenkielisiä kiinnosta niin siihen on varmaan syynsä. Esimerkiksi se että halutaan osata paremmin paria kolmea maailmankieltä sen sijaan että hukataan aikaa hyödyttömään ruotsiin. Ruotsin opinnot sallitaan tietysti niille joita se kiinnostaa. (dvs till närmast sörjande)