Irtirevenneet rustit: http://forums.beneteau.sailboatowners.com/showthread.php?t=149627
Tolla foorumilla on aika paljon asiaa Beneistä ja niiden ongelmista. Jokuhan niistä hiljattain kyseli.
Tolla foorumilla on aika paljon asiaa Beneistä ja niiden ongelmista. Jokuhan niistä hiljattain kyseli.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Mahtaisko FG33:sta irrota rustit 12 sekuntimetrin tuulessa? Aika rumia kuvia oli benetööstä.
Tuolla vialla on tuskin mitään tekemistä venemerkin kanssa. Jostain syystä siitä puuttuivat rustiraudat. Veneissä tulisikin rakenne olla aina sellainen, että rustiraudat ovat näkyvissä ilman veneen purkamista. Niiden kuntoa tulee voida seurata vaikka ne olisivatkin ns. ylimitoitetut. Hajoaa se FG:kin, jos rustiraudat puuttuvat. Älä vaan ota niitä pois (-:
Pikaisesti luettuani sain kyllä sellaisen kuvan, että k.o. mallissa ei rusteja ole. Hajoamisen syyksi epäillään ylikiristämistä? ja/tai valmistusvirhettä. Kyllä rakenteen pitäisi kiristäminen kestää.
Niinpä. Ensinnä pitäisi katketa vaijeri, ja viimeisenä rustin irrota veneestä.
Joo, muualla kuin meillä Suomessa (ehkä Ruotsia lukuunottamatta) ei osata tehdä veneitä!
Pahus kun eivät muualla ymmärrä laadun päälle ja vaan jatkavat mm. ranskisten ja saksisten ostamista kun ne ovat niin huonoja. Melkein kaikista niistä tulee mastot alas, ne ei kulje mihinkään ja ovat pelkästään asumista varten.
Meidän veneet täällä saaristoissa kestävät keliäkin eri tavalla kuin ne. Meidän veneet ovat myös paljon käytännöllisempiä umpinaisine perineen, pienine istuma-aukkoineen ja mataline sisustoineen. Kärsimys kunniaan!
FG meni konkkaan. Vaikka rustit oli ok.
Pahalta näyttää tuo rakenne ja tässä tapauksessa riskirakenteen riskit realisoituivat. Kyseessä ilmeisesti fokkavene? Ts. masto takana ja laipiolla ei ole voitu vahvistaa rakennetta. Muitakin konsteja tukemiseen varmasti olisi löytynyt jollei olisi suunniteltu kustannuspainotteisesti. Omassa 27 jalkaisessa veneessäkin rustit on neljällä läpipultilla kiinni teak-laipiossa.
voisko joku selittää, mitä on rustiraudat ja mitä äkkiä googlasin, ne on jossain veneen sisä-osissa jostain niitä ei nää
Rustiraudat ovat ne härvelit, jotka jäävät veneeseen kun vantit otetaan pois. Rustirautoja on kovin erilaisia. Ne saattavat mennä kannen läpi laipioon, ne saattavat olla vain pultattu runkoon tai laitaan. Useissa veneissä rustit ovat kannella ja niiden alla on vetotanko, joka menee runkoon rakennettuun vahvikkeeseen. Tämä vetotanko ei ole rustirauta.
Ennen veneissä oli rustiraudat lähes poikkeuksetta keskellä kantta, koska haluttiin käyttää genuaa. Tämä on rakenteellisesti hyvin haastava paikka, koska kansi ei alkuunkaan kestä ko. vetoa ja vedon suunnassa veneen sisällä ei usein ole hyvää kiinnityspaikkaa vetotangolle, vaan se pitää rakentaa.
Ko. Beneteaussa, kuten melkein kaikissa uusissa veneissä, rustit ovat laidalla eli veneessä ei voi käyttää kuin fokkia. Tästä on rakenteellisesti suuri etu, sillä runko on lähes vedon suuntainen ja kestää ongelmitta vedon. Ei siis tarvita mitään vetotankoja tai polvioita. Lisäksi rustit ovat huomattavasti kauempana mastosta, jolloin niillä saadaan suurempi momentti samalla voimalla eli vantit, rustit ja masto eivät kuormitu yhtä paljoa samassa veneessä eli ne voivat olla kevyempiä.
Kuvista päätellen rustiraudat ovat tulleet läpi rungosta (runko taittuu 5-10 cm kannen alle) ja repineet sitten tietysti kannen mukanaan. Koska tuo on ainoa veneyksilö, jossa on tullut ilmi tuollainen ongelma, on hyvin todennäköistä, että kyseessä on valmistusvirhe. Rustin kohdalta on jäänyt uupumaan lasikuitua, se on jäänyt heikoksi hartsin huonon levityksen takia tms. Sama rakenne on tuhansissa muissa veneissä toiminut ongelmitta.
Tuulen voimakkuus on tuossa täysin epäoleellista. Mastoon saa täyden kuorman jo 7-8 m/s tuulessa. Huvittavaa tietysti sinänsä kun tuossa puhuttiin 20-25 solmun PUUSKISTA ja pidettiin keliä myrskynä.
Olen hiukan ihmetellyt Dufourin ratkaisua jättää peräharus kokonaan pois 335 mallissaan. Varmaankin joku lujuuslaskelmaohjelmisto vakuuttaa, että kestää, mutta toisaalta kustannuslisä yhdestä tai kahdesta vaijerista ei ole iso, eikä sen tarvitsisi olla säädettäväkään, jos vaihtoehtona on olla kokonaan ilman. Eikä siitä suuremmin haittaakaan olisi. Takastaagin kanssa voisi jättää saalingit vähemmän taaksepäin, jolloin myötäisessä saisi ison paremmin auki. Erikoisuudentavoittelua?
Jep, oli hauska lukea siitä, olisiko pitänyt reivata tuossa tuulessa, ja johtuiko vaurio tästä "käyttäjävirheestä".
Pohjoismainen venesuunnittelunormisto sanoo, että vanttien kiinnitysten tule kestää 150% vaijerin murtokuormasta. Tällöin on todellakin epäoleellista se, oliko reivattu vai ei.
Omassa 70-luvun genuaveneessä, jossa rustit on keskellä kantta, on laipio rustien kohdalla, johon rustit on läpipultattu puolen metrin matkalta. Kanteen rustit eivät kiinnity laisinkaan, vaan menevät kannen läpi joustavan epoksikerroksen tiivistämänä. Toki laipio tukeutuu kanteen.
Jos saalingit ovat 20 astetta taaksepäin voi takastaagin jättää pois eikä tarvitse barduunoitakaan. Dufour ei ole ainoa..ks vaikka Pogoja.
Sinulla rustit ovat turvallisesti tehdyt, ongelmana on kuitenkin sikaliitoksen vuotaminen. Mm. Omena 36:ssa tuo vuotaminen oli ratkaistu peitelevyillä, johon rusti oli vääräoppisesti hitsattu vain vedon puolelta. Muutama masto ehti tulla alas ennenkuin hitsaus tehtiin oikeaoppisesti. Nykyään kaikkien Omegoiden rustit on korjattu, joten sen puolesta vene on kunnossa. 70-ja 80-luvulla tehtiin paljon huonoja riki- sekä köliratkaisuja. Nykyveneet ovat huomattavasti paremmin suunniteltu ja rakennettu kuin nuo alkupään lasikuituvenekokeilut. Sutta tulee silti vieläkin, mutta suhteellisesti huomattavasti vähemmän kuin silloin, kun tietoa oli vähemmän.
Beneteau 311:n rustit ovat laidalla, joten vetotankoja ei tosiaan tarvita, toisin kuin esim. ko. sivustolla vertailussa esillä ollessa 321:ssä. Se mikä pistää silmään, että 311:sen rustiraudat eivät jatku kylkeä pitkin alas, kuten esim. uudessa Bavaria 33:ssa http://www.saimaaboating.fi/sites/default/files/galleria/bavaria_33_cruiser_4.jpg
Dufour 335:ssa http://www.dufour-yachts.com/media/large/d335-navigation-2.jpg tai Hanse 320:ssa http://sailboatdata.com/imagehelper.asp?file_id=7106
Pikaisella googlauksella ainakin Beneteau ja Jeanneau käyttävät joissain uusissakin malleissa 311:n tapaista rustikiinnitystä, jossa rustirauta ei tule siis kyljestä läpi. Näin maalaisjärjellä ajatellen muutaman kymmen sentin rustirauta pultattuna kyljestä läpi olisi vahvempi ratkaisu. Osaatko Joakim ottaa näiden kahden rakenneratkaisun eroon ottaa kantaa?
No oliskohan yksi ero siinä, että 311 ratkaisu rasittaa kannen ja kyljen liitosta, kylkeen kiinnittyvä rusti ei. Tunnetuin seurauksin...
Rungon ja kannen liitos on vahva kohta. Siinähän on kaksi umpilaminaattia päällekkäin (vaikka sekä kylki että kansi olisivat kerrosrakennetta). Tuota vahvaa kohtaa käytetään hyväksi kaidetolpan jalkojen ja knaapien kiinnitykseen. Eihän rustirauta rasita liitosta oikein tehtynä, vaan vahvistaa sitä puristamalla kannen ja rungon lujasti yhteen.
Se on sitten toinen juttu mitä tapahtuu silloin, kun rustit tulevat rikkovat rungon ja tulevat siitä läpi. Näin ei käy, jos mitoitus on kunnossa ja vene tehty suunnitelmien mukaan. Noin tehtyjä veneitä on tuhansia vesillä. Yhden hajoaminen ei tarkoita, että ratkaisu olisi jotenkin huono.
Riippumatta siitä tuleeko rustit vain tuon kannen ja rungon liitoksen läpi, vain rungon läpi tai molempiin, pitää lähialue tehdä umpilaminaatista ja paksummaksi kuin ympäristö, jotta pistekuorma ei tule liian suureksi. Kaikista noista ratkaisuista saa riittävän vahvan ja valokuvista on kutakuinkin mahdotonta päätellä mikä on vahvin. Yleisesti ottaen rusteihin liittyvät ongelmat ovat nykyään erittäin harvinaisia. Vielä 80-luvulla oli varsin tavallista, että rustit vuotivat (eli liikkuivat!) ja useissa tapauksissa oli vakavampiakin ongelmia.
Nyt pitää olla hiukan eri mieltä. Jos rusti on 311:n tapaan kiinni ainoastaan kannessa, rasittaa siitä kulkevat voimat laidan ja kannen liitosta. Lisäksi liitokseen tulee taivuttava komponentti, mittasuhteista riippuen isompi tai pienempi. Koskaan tuollainen rustikiinnitys ei _vahvista_ ko. liitosta.
Sanoisin, että tuolla tavalla suunniteltu sätös on huonoa designia, jossa säästetään lujuuden ja rakenteen järkevyyden kustannuksella. Jos vene on pieni, lyhyellä mastolla ja pienillä purjeilla varustettu, niin näköjään tuollaisellakin susidesignilla pystyy elämään, joskaan ei aina ja kaikki...
Eihän se rusti ollut kiinni ainostaan kannessa! Sehän oli pultattu molempien läpi. Runkohan aina taittuu kannen alle, jolloin kansi ja runko ovat 5-10 cm matkalta päällekkäin liimattuna ja/tai pultattuna. Veto tulee siis runkoon ja oikein kiristettynä pulteissa on niin paljon esijännitystä, että kaikissa tilanteissa rusti puristaa kantta runkoon eikä vedä kantta rungosta.
Tästä kuvasta näkyy selvästi kuinka rustit ja kaidetolpan pultit ovat rikkoneet rungon taitteen jättäen isot reiät siihen: http://forums.beneteau.sailboatowners.com/attachment.php?attachmentid=61274&d=1361145477
Runko on siis ollut liian heikko ko. kohdasta syystä tai toisesta.
No, asiallisesti kylki on se pystysuora osa ja kansi se vaakasuora. Rustin kautta välittyvät voimat pitää saada siihen pystysuoraan rakenteeseen. Tästä lienee yksimielisyys?
Kun kyljen yläosassa on toispuoleinen laippa, johon rustin voima tulee, ei veto tapahdu keskeisesti, vaan ko. laipan ja kyljen liitoskohtaan tulee epäjatkuvuuskohta, johon kohdistuu myös taivutusta. Mielestäni tämä on osa ko. liitosta, ja takilan kuormien ei tulisi sen liitoksen kautta kulkea laisinkaan. Tuolla tavalla toteutettuna ko. rustikiinnitys heikentää liitosta.
Kaikissa tilanteissa rusti vetää kantta, sekä kyljen laippaa irti kyljestä. Huono.
"Kun kyljen yläosassa on toispuoleinen laippa, johon rustin voima tulee, ei veto tapahdu keskeisesti, vaan ko. laipan ja kyljen liitoskohtaan tulee epäjatkuvuuskohta, johon kohdistuu myös taivutusta. "
Pitkälti samalla tavalla ajattelisin myös ko. rakenteesta. Mutta vaikea sanoa sen enempää, koska en ole lähemmin tarkastellut tällaista rustirautarakenetta. Tuohan jää käsittääkseni useimmiten verhoilujen/sisämoduulin taakse, jolloin sitä rakennetta ei voi esim. messuveneissä tarkastella.
Vene-lehti kirjoittaa Jeanneau 33i:n testissä (10/09):
"Rustit on kiinnitetty tukevasti veneen laitaan. Laipioita ei laminoida kiinni, vaan ne on asennettu sisämodulin upotuksiin ja liimattu kiinni."
En tiedä, että onko Beneteau/Jeanneau muuttanut rakennetta vuosien saatossa, mutta ainakin uusimmissa veneissä rustirautaa siis tuetaan myös liimatulla laipiolla.
Joka tapauksessa luottaisin enemmän rakenteeseen, joka on ensinnäkin näkyvä ja läpipultattu reilulta matkalta mieluiten kiinni laminoidun laipion läpi tai tuettu vetotangolla.
Missä tuossa Vene-lehden jutussa sanotaan, että rustit olisi laipioissa kiinni? Ne liimatut laipiot ovat siis keulahytin ja salongin väliseinä, vessan seinä jne. Ei noilla yleensä nykyään ole mitään tekemistä rustien kanssa.
Laipiohin kiinnittäminen ja laipioden laminoiminen ei muuten ole mikää pomminvarma ratkaisu. Tiedän 80-luvun veneitä, joissa tuollaisessa ratkaisussa koko laipio on irronnut.
Tietysti kannen ja rungon liitokseen tulee momentti rustiraudasta. Momentti on kuitenkin aika mitätön, kun rustirauta on aivan kyljen lähellä. Ko. tapauksessahan aluslevyt tulivat läpi laminaatista eikä runko taittunut rikki kyljen taitoksesta kannen alle. Momentti siis ei ollut ongelma vaan liian heikko ainevahvuus, joka ei kestänyt vetoa. Yhtä ohut rakenne kylkeen pultatussa rustissa olisi johtanut yhtälailla siihen, että rustit olisivat murtaneet palan rungosta.
Niin, laippa on revennyt irti, ei ne aluslevyt ole mistään läpi tulleet, siellähän tuo laippa on kiltisti aluslevyjen alla.
"Missä tuossa Vene-lehden jutussa sanotaan, että rustit olisi laipioissa kiinni? Ne liimatut laipiot ovat siis keulahytin ja salongin väliseinä, vessan seinä jne. Ei noilla yleensä nykyään ole mitään tekemistä rustien kanssa."
Oikeassa olet...tulkitsin virheellisesti, että laipiot liittyivät rustirautojen tukemiseen. Oikeastaan parempi viittaus tarkoittamastani rakenteesta olisi ollut Sun Odyssey 30i:n testi (Vene 10/08), jossa sanotaan: "Rustit on kiinnitetty laitoihin ja niiden kohdalla nousee kaksi kehyskaarta laidoille tukemaan kiinnityskohtaa."
Itselläni ei ole sen tarkempaa tietoa siitä että onko rakenne jollain tavalla vastaava SO 33:sen kanssa. Mutta ainakaan Oceanis 311:ssä ei tällaisia kehyskaaria ollut.
Sillä halutaan varmaan mahdollistaa isopurjeeseen iso ahvenselkä, joka parantaa tehoa rutkasti. Muutenan takastaagi estää isopurjeen koon kasvattamisen ilman maston pidennystä.
Ei ole tietoa, onko tuo ainoa yksilö, jossa virhe esiintyy. Rustien kiinnityksessä pitäisi olla aika rajut varmuuskertoimet, ja maalaisjärjellä tuo rakenne ei tunnu kovin vahvalta. Ylipäänsä ei ole ehkä järkevää luottaa sokeasti laminaatin arvioidun vahvuuden toteutuvan joka yksilössä, kun kerran rakenteessa kriittinen oletus on veneen rungon reunan laminaatin tasainen vahvuus. 12 m/s tuuli puuskissa ei yleensä varmaan tuo kovimpia mahdollisia rasituksia, koska verrattuna vaikka 22 m/s tuuleen, on aallokko paljon kesympää, eikä esim. merestä lennä ajoittain vettä purjeeseen. Myös virhemanööverit eivät tuo hetkittäistä ylirasitusta samalla tavalla kuin kovemmalla tuulella.
Ainakin Germanischer Lloydin speksien perusteella rustien lasikuitutuenta pitää mitoittaa 1,6x vantin murtolujuus. Ennen kuin vantin murtolujuus saavutetaan, vantti on venynyt useita prosentteja eli käytännössä rustiin ei voi tulla vantin murtolujuuden verran kuormaa.
Maalaisjärjellä on hyvin vaikea nähdä mikä rakenne on riittävän vahva. Varmasti ko. kohdassa kuuluisi olla paksumpi laminaatti kuin mitä ko. yksilössä on ollut.
22 m/s tuulessa on kolme reiviä, myrskyiso tai ei lainkaan isoa myrskyfokka, Tällöin ei ylävantteihin tule suurta kuormaa ja alavantit taas ovat geometrisesti edullisemmassa asemassa.
Masto ja sen tuenta mitoitetaan veneen oikaisevan momentin perusteella. Esimerkiksi Selden mittaa veneet 30 asteen kallistumalla. Purjeita ja tuulta ei tuossa huomioida mitenkään.
Paitsi ahvenselkää, voi takastaagittomaan veneeseen laittaa myös "fathead"-isopurjeen. Siis sellaisen, jossa purjeen toppi on vaikka puolen metrin levyinen. Se on yksi moderneja käytäntöjä.
Eipä näy olevan 335:ssä ihmeempää ahvenselkää, fatheadista puhumattakaan.
https://www.facebook.com/media/set/?set=a.577883915567997.1073741827.117313811625012&type=3
Vaikkei vakiopurjeessa olisikaan suurempaa ahvenselkää, voit tilata sellaisen kuin haluat. Fathead on jo vähän sellainen, että se on veneessä suunnittelupöydältä lähtien, mutta yhtäkaikki, ei sitäkään säästömielessä niin suunnitella. Vaikka noissa veneissä monessa säästetään kustannuksia, takastaagin puuttuminen ei ole seurausta siitä. Paraneehan siinä samalla kulku veneeseen takakuttakin.
Vaikea kuvitella, että tuo Dufour olisi suunniteltu fathead mielessä. Ei mikään luovikone leveytensä vuoksi, maston säädöistä puuttuu taivutus takastaagin mukana, ison skuuttaus yhteen pisteeseen ja myötäisellä saalingit rajoittavat ison aukaisemista sivulle. Takastaagin saisi kaksiosaiseksi, jos haluaisi säilyttää kulun perästä helppona.
Olisiko kuitenkin niin, että veneen tekeminen ilman takastaagia on halvempaa kuin takastaagilla?
Uusin takastaagin veneeseen tänä vuonna. Se oli pienin vuoden päivityskustannuksista. Saman verran taitaa tulla lisää hintaa rikille muualta, jos hekin jättää pois. Sen funktiohan on paljolti kadonnut nykyisissä rikeissä ja siksi sen voi olla asentamattakin. Ilman hekkiä ovat monet raaseritkin.
Kysymys Joakimille
"melkein kaikissa uusissa veneissä, rustit ovat laidalla eli veneessä ei voi käyttää kuin fokkia". Ymmärtääkseni Targa 96:ssani on rustit laidalla, mutta se on genoavene.
Mitä siis tarkoittaa tuo lause?
Targa 96 on kapeampi ja moottoripursimaisempi, kuin veneet joihin viittasin. Kun rustit ovat laidalla, ei tavallisesti genuaa saa skuutattua kryssille mielekkäästi, vaan vene on fokalla nopeampi. En tiedä päteekö tämä myös Targaan, mutta 2000-luvun veneissä ei edes ole kiskoja genualle ko. tapauksessa.
Kun katsotte kuvia (esim. Dolfin D:n kolmea erimerkkistä venettä), joissa on rustit laidalla, niin kyllä herää epäillys. Rustithan ovat varsin pienikokoisia metallipalasia. Ei kai voi mitenkään välttää suurta pistekuormaa jos vetotankoja tai jotain laminoidun laipion tapaista ei ole jakamassa kuormaa laajemmalle. Kehitys on mennyt arveluttavaan suuntaan?
Tietysti siihen tulee pistekuorma, mutta sen voi jakaa laajemmalle aivan yhtä hyvin lasikuidulla kuin teräkselläkin. Keulastaagin rusti on usein vielä pienempi metallinpala ja silti kukaan ei niistä valita. Sekin on luonnolliesti vahvassa paikassa eli keularangassa.
Onko nuo levyt pelkästään 10 millimetrin vahvuisessa kylkilaminaatissa, vai onko sisäpuolella kunnon systeemit, joissa rasitus kohdistuu laajemmalle alueelle jopa pohjatukkeihin saakka? Omassa melko uudessa veneessä ei ole laidalle tulevia vantteja, vaan vanhanaikaisempi vetotankosysteemi. Vetotanko on kiinnitetty lujitemuoviseen n. 40 mm paksuun u-palkkiin, joka on laminoitu kiinni tukeviin sivu- ja pohjapalkistoon. Luulen, että koko veneen voisi nostaa jommankumman puolen rustista. Systeemi näyttää selvästi vahvemmalta, kuin ennen yleisesti käytetty vanerilaipioon kiinnitetyt rustiraudat.
Kyllä vantit kiinni päälaipiossa on paras systeemi.
Olen taipuvainen uskomaan, että rustinraudat pitäisi pultata näkyviin veneen ulkolaitaan. Seurasin kun naapurini yardilla kaivoi 30 v veneestään rustinrautoja esiin lujitemuovin sisältä ja ainakin yksi tukevista rst lattaraudoista oli syöpynyt ja murtunut poikki. www.snoopy.fi
Laidoilla olevat vantit on muuten helpompi hajoittaa jos vaikka
satamamanöövereissa naapurin vene tarttuu siihen.
Parempi laittaa rustit/vantit vaan kannen läpi.
Mistä näistä juttuja oikein sikiää. Ehkäpä mielikuvitukseni tai purjehduskokemukseni on puutteellinen. Jos rustirauta on vaikkapa 8x50 mm vahvaa lattaa pultattuna kylkeen ulkopuolelle kiinni niin kuinka siihen saa tartutettua naapuriveneen?
Itselläni on isomastoa varten 4 ehkä 60-senttistä rustirautaa molempien laitojen ulkopuolella pultattuna. Eipä ole tähän asti tarttunut. Lisäksi veneen kyljen täytyy mennä pieniksi palasiksi, ennen kuin ne irtoavat vanttien vedon takia.
Eihän tuossa sentään rustien rikkoutumiseen viitattu. Laidalta lähtevät vantit sen sijaan on tietenkin helpompi saada tarttumaan ohimennessä laituriin, tolpan päähän tai johonkin muuhun kannen reunaa ylempänä olevaan kohteeseen.
Meillä on Bossun kanssa samanlaiset kokemukset. Koskaan ei ole vantteihin tarttunut mitään vaikka ne suoraan kyljestä lähtevätkin. Kun asiaa päässänsä pyörittelee niin teoreettisesti tarkasteltuna voi päätyä sellaiseen tulokseen että vantteihin saattaa jotakin tarttua helpommin kun ne ovat ulompana keskilinjasta.
Se mikä sataman lähitilanteessa tai kylki-kylkeen kontakteissa voi sattua, on saalingin vaurio. Kannattaa katsoa vähän rusteja korkemmalle, jos on sattunut kolarointia tms kontaktia. Rustien vaurio satamassa taitaa olla aika harvinaista.
Sivutuulella laiturista lähdettäessä veneen keula voi pyyhkäistä keula-ankkurillaan, pukspröötillään, ankannokallaan tms. vieressä olevan veneen mantookitolppia, laitaan kiinnitettyjä rusteja ja/tai vanttiruuveja. Nähty on. Sen jälkeen voi sitten miettiä, kestääkö iskun saanut vääntynyt vanttiruuvi loman loppuun. Eli kyllä tuo ihan kuviteltavissa oleva skenaario on.
No onhan noiden kylkikiinnitettyjen vanttien vaurioituminen satamassa epätodennäköistä.
Tapahtui kuitenkin kerran Hangossa:
Tulin laituriin 10 m/s sivutuulessa. Jotain sössittiin enkä päässyt vauhdilla laituriin. Kevyellä kaasulla painan laituriin luottaen että Fenderit pitää veneet erillään.
En kuitenkaan huomaa että naapuriveneessä on Ankkuri varastoituna veneen ulkosivulla. Pärkkele, siinä jököttää Bruce koukut alhaalla! Se ei tarttunut mihinkään onneksi. Mutta naarmuja kuitenkin tuli pitkin jalkalistaa.
Teoriassa tuo Ankkuri olisi voinut tarttua kylkikiinnitetyyn vanttiin.
No, nykyään veneeni liukuu sulavasti laituriin tuulessa kuin tuulessa, ja katson aina että laiturin veneissä ei ole mitään terävää ulkolaidoilla :-)