Myydään valtionomistukset kuten Sipiläkin on ehdottonut. Siitä saadaan tukirahoja.
Sitten aletaan laajentaa maataloutta. Sinne pohjattomaan kaivoon uppoaa tukirahoja. Joten raha saadaan liikkeeseen, mikä on kansantalouden a ja o.
Keksiitään uusia toimialoja ja uskotaan vakaasti siihen, että tuotteet manevät kaupaksi kuin häkä. Puhutaan komeasti biotaloudesta. Energiaa tähän saadaan - ja tottakai tuetulla - risusavottamateriaalilla, joka on biotaloutta parhaimmillaan. Uusvanhoja tuotteita voisivat olla tuohivirsut, heinäkängät ja kunnon talikot. Laajeneva maatalosutuotanto kun tarvitsee yhtä sun toista. Tuettuina tuotettuja - tottakai. Ja tuotanto levitetään mahdollisimman laajasti ympäri maata jokaiseen suonsilmäkkeeseenkin, jotta tulemisen auvoisuus ei vähenesi ja maa pysyisi joka kolkasta asuttuna.
Kepulainen kainolosauvatalous kukoistukseen!
Sitten aletaan laajentaa maataloutta. Sinne pohjattomaan kaivoon uppoaa tukirahoja. Joten raha saadaan liikkeeseen, mikä on kansantalouden a ja o.
Keksiitään uusia toimialoja ja uskotaan vakaasti siihen, että tuotteet manevät kaupaksi kuin häkä. Puhutaan komeasti biotaloudesta. Energiaa tähän saadaan - ja tottakai tuetulla - risusavottamateriaalilla, joka on biotaloutta parhaimmillaan. Uusvanhoja tuotteita voisivat olla tuohivirsut, heinäkängät ja kunnon talikot. Laajeneva maatalosutuotanto kun tarvitsee yhtä sun toista. Tuettuina tuotettuja - tottakai. Ja tuotanto levitetään mahdollisimman laajasti ympäri maata jokaiseen suonsilmäkkeeseenkin, jotta tulemisen auvoisuus ei vähenesi ja maa pysyisi joka kolkasta asuttuna.
Kepulainen kainolosauvatalous kukoistukseen!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ihanko itse keksit kaiken?
No en keksinyt. Kyllähän Kepun historia, politiikka ja vaaliohjelmat tietysti antoivat tähän eväät. Kunnia siis heille, joille se kuuluu eli kepuille.
Tuohon on kyllä lisättävä kuntataajamien kaupallinen kehittäminen teiden ja infran varteen. Vakuuttavat investointilaskelmat, kun autoja kulkee ohi vuorokaudessa 6000 valtatien varressa, niin kun jokainen ohi kiitävä auto jättää suunnitteilla olevaan liike-elämään ja kauppakeskukseen tai kylämarkkinoille vähintää 30 euroa, näin saadaan tuloa kuntaan monta miljoonaa, jopa kymmeniä miljoonia. Samanmoiset kaupalliset investointilaskelmat ja huolellinen suunnittelu on jokaisella kuntakeskuksella, kukaan ei toimi tappioilla kaikille riittää rahaa.
Punikki lopeta tuo ryyppääminen. Ei asiaa, vain rutosti kirjoitusvirheitä.
Menisit vaikka kirjoituskursseille työväen opistoon!
Valtion tehtävänä ei ole omistaa talouselämän tuotantolaitoksia, vaan luoda niitä. Valtio-omisteiset yhtiöt ovat syntyneet pääsääntöisesti toimialoille tai alueille, joille yksityisellä pääomalla ei ole ollut kiinnostusta tai varoja niin ripeässä aikataulussa kuin valtio olisi toivonut.
Joitakin poikkeuksiakin on ollut. Postiliikenteen ohella kaivostoiminta oli Suomi mukaan luettuna monissa Euroopan maissa merkantilismin jäljiltä yllättävän pitkään "kuninkaan" monopoli. Niinikään rautatieliikenne ja radiotoiminta säädettiin monissa maissa valtion monopoliksi ja eräissä maissa alkoholin tai vaihtoehtoisesti tupakan valmistus ja myynti.
Nykyisin Suomen valtiolla taitaa olla periaatteellinen monopoli vain alkoholin myyntiin. Investointien vauhdittamiseksi valtion perustamista tai haltuunsa ottamasta laiskasta yksityisestä teollisuudestakin on valtaosin luovuttu, mutta se ei tarkoita, etteikö valtio voisi investoida edelleen aloille, joilla kehitys ei ole ollut toivottavaa. Minulla on mielikuva, että ainakin Ruotsissa valtio osallistui valokuituyhteyksien rakentamiseen. Omamme ei siihen lähtenyt. Mutta ehkäpä jonkin muun nykyteknologian kehittämiseen aloilla, joita yksityinen pääoma pitää liian suurena riskipelinä. Rahat investointeihin otetaan tietenkin myymällä omistuksia aloilla, joihin yksityinen pääoma osaa ja uskaltaa investoida ominkin päin.
Suomessa yhdyskuntarakenne on todennäköisesti hajanaisempi verrattuna muihin maihin esimerkiksi Ruotsiin. Valokuiturakentaminen tulee kaupallisille yhtiölle ja yhteiskunnalle kalliiksi. Johtopäätöksenä on, että taajama-alueet ovat Ruotsissa surella todennäköisyydellä tiiviimmät eli sama asukasmäärä ihmisiä asuu pienemmällä alueella. Suomessa on tapana ottaa uusia asuinalueita käyttöön, eikä täydennysrakentaa vanhaa. Jokainen ymmärtää jos valokuitukaapelia tai viemäreitä joutuu vetämään kilometri tolkulla niin kyllä se kalliiksi tulee. Ei ihmetytä yhtään, miksi muut maat ovat näissä kiinteissä ja nopeissa yhteyksissä edellä Suomea.
Päättäjien ja kaavoituksen moka. Rakennuslupia haetaan ja annetaan sinne tänne, kontrolli puuttuu ja yleinen käsitys kuinka on järkevää rakentaa.
Jos lähtökohtana on valokuitu jokaisen kodin ulottuville, kysymys ei ole vain taajamista tai edes kaavoitetuista alueista. Sekä Suomessa että Ruotsissa välimatkat syrjäseuduille ovat pitkät. Lisäksi olettaisin keskisen ja pohjoisen Ruotsin vuoristoisen maaperän olevan kalliimmin kaivettavaa kuin Suomen.
Yhteyksien rakentaminen taajamiin on hoitunut Suomessa kaupallisten operaattoreiden toimesta. Pienempiin kyliin yhteyksiä ovat rakentaneet muun muassa asukkaiden perustamat osuuskunnat EU:n tai valtion tuen turvin. Näin esimerkiksi Rautavaaran kunnassa, kuten "Kapikin" on täällä pariin kertaan todennut.
Olisi mielenkiintoista kuulla, mistä kaikesta nämä erot johtuvat:
http://www.tekniikkatalous.fi/ict/suomi on kuituverkkojen kehitysmaa/a915474
Meidän ei pidä suostua risupakketeihin. Energiaa saadaan edullisemmin mm. kivihiilestä.
Suomessa on mittavat kivihiilivarat senhän tietää jokainen!
KYLLÄPÄ näyttää toveri Mielipdepankkia vituttavan raskaasti viimeisimpien Gallupien tulokset.
Tuollaiseen vitutukseen jo kuollakin, joten ota vain rennosti demaripuolueesi
ehtoo taival ja tyydy kohtaloon.
Nyt sinulla on ihan oikeasti takki tyhjä. Tämänpäiväinen gallubko noin masensi?