Minulla oli huono 20 vuotta kestänyt avioliitto. Olin tunnekuollut, henkisesti rikki ja silti jaksoin mennä eteenpäin- ihme. Lapsia saimme kolme. Ex-miehelleni mikään ei koskaan riittänyt, kaikki piti mennä hänen pillinsä mukaan. Jossakin vaiheessa hän jätti minut toisen naisen takia. Itkin perään, en osannut vihata. Näin vikaa vain itsessäni.
Vasta rakastuminen ja rakkaus toi vihan mukanaan. Se, että joku arvosti. Se, että joku kuuntelee, puolustaa, pitää hyvänä, on vain hyvä ihminen. Ymmärsin, etten ole niin huono ihminen. Tajusin, että minua oli kohdeltu väärin avioliitossani. Vihan mukana tuli myös valo ja toivo. Usko omaan itseeni. Oli kuin jokin pato olisi murtunut ja tajusin, miten synkkää polkua olin astellut eteenpäin.
Rakkaudella on ihmeellinen voima. Rakastan nykyistä miestäni yli kaiken, mutta eniten rakastan itseäni. Hän opetti minulle sen taidon. Että uskallan katsoa peiliä ja nähdä sieltä kauniin ihmisen.
Vasta rakastuminen ja rakkaus toi vihan mukanaan. Se, että joku arvosti. Se, että joku kuuntelee, puolustaa, pitää hyvänä, on vain hyvä ihminen. Ymmärsin, etten ole niin huono ihminen. Tajusin, että minua oli kohdeltu väärin avioliitossani. Vihan mukana tuli myös valo ja toivo. Usko omaan itseeni. Oli kuin jokin pato olisi murtunut ja tajusin, miten synkkää polkua olin astellut eteenpäin.
Rakkaudella on ihmeellinen voima. Rakastan nykyistä miestäni yli kaiken, mutta eniten rakastan itseäni. Hän opetti minulle sen taidon. Että uskallan katsoa peiliä ja nähdä sieltä kauniin ihmisen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.