Keski-ikäinen nainen, ei koskaan sukupuolikontakteja. Rakkohalvaus ja ulosteinkontinenssi kiusana. Psykiatri todennut vaivat fyysisiksi - kuitenkaan fyysistä vikaa ei ole löytynyt. Vain rakkohermo vaurioitunut.
Olisiko psykoterapialla apua? Voiko olla rakkohalvaus ( ei tule kuin katetrin kautta ja olevinaan tuskallista joka ei urologin mielestä ole mahdollista ) ja ulosteenkarkailu ( tahallistako vaippaan tekemistä? ) lievitettävissä psykoterapian keinoin? Lääkärit ei enää usko oireisiin.
Masennusta eikä skitsofreniaa tai muuta psyyken sairautta ei ole.
Ja voiko yleislääkäri / urologi kirjoittaa lähetteen psykoterapiaan? Tätä on jatkunut jo 7 vuotta...
Olisiko psykoterapialla apua? Voiko olla rakkohalvaus ( ei tule kuin katetrin kautta ja olevinaan tuskallista joka ei urologin mielestä ole mahdollista ) ja ulosteenkarkailu ( tahallistako vaippaan tekemistä? ) lievitettävissä psykoterapian keinoin? Lääkärit ei enää usko oireisiin.
Masennusta eikä skitsofreniaa tai muuta psyyken sairautta ei ole.
Ja voiko yleislääkäri / urologi kirjoittaa lähetteen psykoterapiaan? Tätä on jatkunut jo 7 vuotta...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos käsitin oikein, psykiatri on todennut, että ongelma on somaattinen (fyysinen), mutta somaattisen puolen lääkärisi ei usko asiaan, vaan väittää, että oirehdinta on psyykkisperäistä?
Siinä tapauksessa kannattaa ainakin toimittaa psykiatrin lausuntohoitavalle lääkärille.
En tiedä, voiko psykoterapia auttaa. Se riippuu paljon juuri siitä, mistä vaiva johtuu. Jos taustalla on jännittämistä, voi hypnoterapia mahdollisesti auttaa.
Yleislääkäri tai urologi voi toki kirjoittaa lähetteen psykiatriselle puolelle jos sitä tahdot. Psykoterapiapäätös tehdään vasta psykiatrisen arvioinnin jälkeen, jos sinun uskotaan siitä hyötyvän. Tosin julkisella puolella kyse ei yleensä ole varsinaisesta psykoterapiasta vaan supportiivisesta keskusteluavusta.
"jos sinun uskotaan siitä hyötyvän"
Voi vittu! Kuka sen päättää mistä potilas milloinkin "hyötyy". Kustannustehokkuuteen vedoten voidaan tietysti väittää, ettei kukaan hyödy minkäänlaisesta hoidosta, pääasia että työntekijöiden palkat juoksevat ei-mistään, jolloin helpointa on jättää potilaat kokonaan hoitamatta ja itse osallistua erinäisiin typerien palveluntarjoajien "koulutuksiin" omaa ammattitaitoa ylläpitääkseen, joista käytännöntasolla ei ole minkäänlaista hyötyä. Mutta pääasia, että saadaan julkiseen terveydenhuoltoon varatut rahat käytettyä oikein. OOOOOOOOOOOO
Aloittaja kuvaa, ettei hänellä ole todettu mielenterveyden ongelmia, eikä hän kerro esim. ahdistuksesta, jännittämisestä tai masennuksesta, joihin psykiatrinen hoito voisikin auttaa. Hän kertoo myös, että psykiatrin arvion mukaan hänen vaivansa on somaattinen, ei psyykkisperäinen, eikä hän itse ilmaise uskoaan siihen, että vaiva johtuisi psyykestä. Vaivan ovat hänellä leimanneet psyykkisperäiseksi somaattisen puolen lääkärit, jotka siten ikään kuin pesevät kätensä, koska eivät osaa vaivaa alkuperää selvittää ja antaa siihen toimivaa hoitoa. Tällaisen menettelyn monet somaattisista oireista kärsivät kokevat usein jopa loukkaavaksi. Esim. kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivälle annetaan masennuslääkeresepti kouraan, koska vajaatoiminta ei laboratorion suppeissa testeissä aina näy.
Fakta myös on, ettei valtiolla valitettavasti ole varaa maksaa terapioita harkitsematta, hyötyykö potilas hoidosta. Hoidon tarpeen ja siitä hyötymisen arviointi kuuluu kaikkeen diagnostiikkaan.
"Tosin julkisella puolella kyse ei yleensä ole varsinaisesta psykoterapiasta vaan supportiivisesta keskusteluavusta."
Julkisella ei psykiatrian poleilla ei pääkaupunkiseudullakaan enää annet kenellekään supportiivista keskustelullista tukea, koska jos vaivat/ongelmat/sairaudet eivät poistu viimeistään 6 kk kuluessa, ei potilaasta ole kenellekään mitään hyötyä ja hänen heitetään kadulle eri toimipisteiden/sairaaloiden/lääkärien palloteltavaksi. Se siitä supportiivisesta tuesta.
Psykiatrit eivät tiedä mitään urologiasta, joten urologi on ainoa apu sinulle. Arvauskeskusten yleislääkärit kirjoittavat masennuslääkettä. Valitse joku toinen urologi kuin tähänastinen kokemasi. Mene tarvittaessa yksityiselle.
Toisen mainitsema esimerkki kilpirauhasen vajaatoimintaan masennuslääke on karua totta, mikä toisinaan näkyy myös kilpirauhassairauksien keskustelupalstalla. Thyroxinia tai Liothyroninia ei kirjoiteta, vaikka ne auttaisivat masennuslääkkeitä, neuroleptejä ja SSRI-valmisteita paremmin.