Kertokaa minulle, miksi pääkaupunkiseutu kuuluisi Svenskfinlandiin?
Alkujaan pääkaupunkiseutu lienee kuulunut hämäläisten nautintamaihin. Sitten tulivat rantaruotsalaiset uuden emämaan oikeuttamina.
Omat suomenkieliset esivanhempani ovat erilaisten kirkon- ja niitä edeltävien talokirjojen mukaan asuneet alle sadan kilometrin päässä Helsingistä jo vuonna 1400.
Lähempänäkin lienee suomenkielisiä ollut.
1812 Helsinki asetettiin pääkaupungiksi maalle, jonka asukkaista n. 90% oli suomenkielisiä.
Helsinkiin roudattiin ruotsinkielisiä hallintomiehiä ja sivistyneistöä perheineen, koska suomalaista hallintoa ja sivistyneistöä ei ollut, kiitos tuon ajan enemmistökieltä pelkkänä kyökkikielenä pitäneen ajattelutavan ja järjestelmällisen kielenvaihdon sosiaalisen nousun yhteydessä.
Helsinkiä rakennettiin koko valtakunnan tarpeisiin ja rakentaminen maksettiin koko valtakunnan varoista.
Rakentajiksi kutsuttiin väkeä kaikkialta suomenkielisiltä seuduilta.
Väkeä tuli. Lukemattomat suomenkieliset tekivät elämäntyönsä pääkaupunkiseudulla.
Edelleen keskustelupalstoilla jotkut kysyvät, mikseivät nuo hevoskyydin tai "junan tuomat" kunnioittaneet alueen kielellistä erityisyyttä ja opetelleet ruotsia. Mutta eiväthän he Ruotsiin tulleet vaan jonkun matkan päähän kotiseudultaan ja sankkaan suomenkieliseen joukkoon. Ei koskaan kukaan kuvitellut, että rankan työn tekijät istuisivat illat keskenään puhumassa ruotsia.
Entä jos pääkaupunki ei olisikaan Helsinki? Vaikka pääkaupunki olisi 1812 tehty minne tahansa maan sisällä, siellä olisi nyt n. 6% ruotsinkielisiä, koska pääkaupunkiin olisivat hakeutuneet ruotsinkielisen eliitin ydinjoukot. Eivät Helsingin nykyiset ruotsinkieliset enimmiltään mitään kalastaja-viljelijöiden perillisiä ole. Jos siis tietty absoluuttinen määrä ruotsinkielisiä riittäisi liittämään alueen Svenskfinlandiin, maan pääkaupunki kuuluisi sinne joka tapauksessa sijainnista riippumatta.
Mielestäni pääkaupunkiseutua ei voida mitenkään käsitellä osana Svenskfinlandia, jos ajatellaan, että Svenskfinlandissa ruotsin opiskelu olisi jotenkin tarpeellista ja kuuluisi alueen kulttuuriin. Helsinki ympäristöineen on enemmistöltään suomenkielisen, tosin nyt monikielistyvän maan pääkaupunki eikä mikään pakkoruotsi voi olla pääkaupunkiseudulla perusteltua.
Alkujaan pääkaupunkiseutu lienee kuulunut hämäläisten nautintamaihin. Sitten tulivat rantaruotsalaiset uuden emämaan oikeuttamina.
Omat suomenkieliset esivanhempani ovat erilaisten kirkon- ja niitä edeltävien talokirjojen mukaan asuneet alle sadan kilometrin päässä Helsingistä jo vuonna 1400.
Lähempänäkin lienee suomenkielisiä ollut.
1812 Helsinki asetettiin pääkaupungiksi maalle, jonka asukkaista n. 90% oli suomenkielisiä.
Helsinkiin roudattiin ruotsinkielisiä hallintomiehiä ja sivistyneistöä perheineen, koska suomalaista hallintoa ja sivistyneistöä ei ollut, kiitos tuon ajan enemmistökieltä pelkkänä kyökkikielenä pitäneen ajattelutavan ja järjestelmällisen kielenvaihdon sosiaalisen nousun yhteydessä.
Helsinkiä rakennettiin koko valtakunnan tarpeisiin ja rakentaminen maksettiin koko valtakunnan varoista.
Rakentajiksi kutsuttiin väkeä kaikkialta suomenkielisiltä seuduilta.
Väkeä tuli. Lukemattomat suomenkieliset tekivät elämäntyönsä pääkaupunkiseudulla.
Edelleen keskustelupalstoilla jotkut kysyvät, mikseivät nuo hevoskyydin tai "junan tuomat" kunnioittaneet alueen kielellistä erityisyyttä ja opetelleet ruotsia. Mutta eiväthän he Ruotsiin tulleet vaan jonkun matkan päähän kotiseudultaan ja sankkaan suomenkieliseen joukkoon. Ei koskaan kukaan kuvitellut, että rankan työn tekijät istuisivat illat keskenään puhumassa ruotsia.
Entä jos pääkaupunki ei olisikaan Helsinki? Vaikka pääkaupunki olisi 1812 tehty minne tahansa maan sisällä, siellä olisi nyt n. 6% ruotsinkielisiä, koska pääkaupunkiin olisivat hakeutuneet ruotsinkielisen eliitin ydinjoukot. Eivät Helsingin nykyiset ruotsinkieliset enimmiltään mitään kalastaja-viljelijöiden perillisiä ole. Jos siis tietty absoluuttinen määrä ruotsinkielisiä riittäisi liittämään alueen Svenskfinlandiin, maan pääkaupunki kuuluisi sinne joka tapauksessa sijainnista riippumatta.
Mielestäni pääkaupunkiseutua ei voida mitenkään käsitellä osana Svenskfinlandia, jos ajatellaan, että Svenskfinlandissa ruotsin opiskelu olisi jotenkin tarpeellista ja kuuluisi alueen kulttuuriin. Helsinki ympäristöineen on enemmistöltään suomenkielisen, tosin nyt monikielistyvän maan pääkaupunki eikä mikään pakkoruotsi voi olla pääkaupunkiseudulla perusteltua.
Vastaukset 41
Vanhimmat
"Alkujaan pääkaupunkiseutu lienee kuulunut hämäläisten nautintamaihin. Sitten tulivat rantaruotsalaiset uuden emämaan oikeuttamina."
Kuten Suomi muutoinkin, rantaruotsalainen miehittäjä tuli.
Uusimaa = meri-häme
Hämäläisiä asui huomattavasti lähempänä kuin 100 km.
Surut ovat nykyisin vieläkin törkeämpiä kuin vain Helsingin
suhteen. Tamperekin kuuluu näemmä nykyään "Svenskfinlandiin"
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/59/Svenskfinland-painottamaton.png
Jo sana Nyland kertoo että ruotsinkieliset olivat maahanmuuttajia. Heille tämä oli uusi maa, valloitettu alue.
Hämäläisille ja muille suomalaisheimoille tämä oli ikivanhaa asuinmaata, nautinta-aluetta, ei mitään uutta maata.
Svenskfinland on vain skitsojen päässä, kuvaa tiettyjen rkp:läisten jakautunutta mielenlaatua.
Helsinki muuttui enemmistöltään suomenkieliseksi vasta vuonna 1900.
Helsingissä asuu 35 000 ruotsinkielistä.
Pääkaupunkiseudulla asuu yli miljoona (1 000 000) ihmistä. Näistä ruotsinkielisiä n. 65 000.
Kyse ei siis todellakaan ole Svenskfinlandista.
Tuo historiallinen puoli tuli kuitattua jo aloitusviestissä.
Miten sinä ymmärrät sanan Svenskfinland?
Se nimittäin tarkoittaa niitä alueita Suomessa joilla asuu ruotsinkielisiä. Eli yksikielisesti ruotsinkielisiä kuntia tai kaksikielisiä kuntia. Ei tasan yhtään mitään muuta.
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Svenskfinland_municipalities_2008.png
TOTTAKAI määrillä ja väestöosuudella on ratkaiseva merkitys!
Alue ei voi olla kaksikielinen yhdistelmällä suomi-ruotsi, jos siellä on vain kuutisen prosenttia ruotsinkielisiä. Absoluuttinen määrä voi antaa mahdollisuuden järjestää palveluja omalla kielellä, mutta kaksikielistä se ei seudusta tee.
1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/
Olen aina luullut, että svenskfinland tarkoittaa sitä henkistä ympäristöä, jossa puhutaan pääasiallisesti ruotsia. Täällä Espoossa on n. 20000 ruotsinkielistä, jotka katukuvassa hukkuvat massaan, mutta joilla on omat koulunsa, yhdistyksensä ja muut yhteydenpidot ruotsin kielellä. Tämä on käsitykseni mukaan svenskfinlandia. Espoossa suomen kieli on valtakieli, ja muita kieliä puhuvien joukossa on ruotsinkielisiä noin puolet. On kiusallista ajatella, että Espoo määriteltäisiin ruotsinkieliseksi, kun se ei sitä ole. Viranomaisten luona asiat sujuvat ruotsiksi, näin kerrotaan, joten valittamisen aihetta ei ruotsinkielisillämme ole. Trotjänare
"Alue ei voi olla kaksikielinen yhdistelmällä suomi-ruotsi, jos siellä on vain kuutisen prosenttia ruotsinkielisiä."
Koko Suomi on virallisesti kaksikielinen mutta meikäläiset asuvat pääasiallisesti hyvinkin rajatulla alueella. En tiedä mitä haluat saivartelullasi poissulkea, käytännön tasollahan kysehän on vain siitä että Svenskfinlandissa järjestetään yhteiskunnalliset lakisääteisesti palvelut kahdella kielellä, yksikielisessä Suomessa vain suomeksi.
Miten sinä kielellisesti miellät Svenskfinlandin ja miksi sinä sitä nimität on yhdentekevää, kyse on meidän ruotsinkielisten yhteiskunnallista palveluista.
Käsitettä Svenskfinland käytetään myös kollektiivisesti, ilman maantieteellisiä rajoja, meistä ruotsinkielisistä suomalaisista ja meidän muodostamasta "kielellisestä yhteisöstä".
Tyyliin: "Hela svenskfinland gladde sig över Sandras seger."
1780-luvulla Helsingissä asui 2500 henkeä joista 1000 Suomenlinnassa.
Sillä ei ole merkitystä enää mitä silloiset ihmiset puhuivat. Nykyään 98% puhuu suomea, suomenruotsalaiset mukaan lukien.
"Se nimittäin tarkoittaa niitä alueita Suomessa joilla asuu ruotsinkielisiä."
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Svenskfinland-painottamaton.png
Tampereella on venäjänkielisiäkin tuplamäärä verrattuna ruotsinkielisiin. Ei taida olla svenskfinlandia.
Ja sillo ei ollu ees tietokoneita. Voi mahotonna. Iha hårre gur.
Helsingforsin perusti Gusta Vasa v. 1550 Helsingen pitäjän maille, Forsbyn kylään. Helsingen pitäjän harmaakivikirkko on 1300-1400 -luvulta. Koko Helsinge oli tuolloin täysin ruotsinkielinen. Väestö oli saapunut Hälsinglandista ja Gästriklandista alunperin. Hämäläisheimoja ja muuta liikkuvaa pyyntikulttuurinaikaista väkeä on sulautunut ruotsinkielisiin uudisasukkaisiin aikojen kuluessa.
Nykyään Helsingen pitäjä on edelleen ruotsinkielinen, vaikka sen aluetta kutsutaan nykyään Vantaaksi (Helsinge å, Vanda å). Aiemmin kyse oli Helsingin maalaiskunnasta. Helsingfors tunnetaan maailmalla ruotsinkielisyydestään ja nykyään myös kaksikielisyydestään.
Alue ei voi olla kaksikielinen yhdistelmällä suomi-ruotsi, jos siellä on vain kuutisen prosenttia ruotsinkielisiä. Absoluuttinen määrä voi antaa mahdollisuuden järjestää palveluja omalla kielellä, mutta kaksikielistä se ei seudusta tee.
Olkoon kirkko 1333 tai 1343, mutta ennekuin hurrrrrripo-loiset tunkivat tänne uuteenmaahansa, alue oli hämäläisten omaa.
Vironniemen eli nykyisen Helsingin kohdalla oli vielä 1500-luvulla väylä joka jakoi ruotsalaisen uudisasutuksen kahtia. Se oli hämäläisten reitti merelle ja Tallinnaan, jonne möivät tavaroitaan. Se reitti oli jäänyt vapaaksi ruotsalaisten maahantunkeutujien yrittäessä saada jalansijaa täällä. Kruunu suosi tunkeutujia.
Helsinki perustettiin Vironniemelle, lopettamaan hämäläisten talonpoikaispurjehdus ja keräämään rahat ruotsalaisille porvareille. Loisia kun ne hurut olivat jo silloin. Omillaan eivät tule toimeen.
Uusimaa on ikivanhaa hämäläisaluetta, ja nyt se otetaan takaisin, kuten muutkin svekkuloiden kähmimät alueet.
HELSINKI - Suomenkielisiä 81,9%, ruotsinkielisiä 5,9%,
muita 12,2%
Helsingissä kymmenestä vastaantulijasta kahdeksan on
äidinkieleltään suomenkielistä ja kieltä osaamattomat
mitataan promilleissa.
"Papin poika"
Joen nimi "Vantaa" on todella vanha suomalais-ugrilainen nimi.
Liikkuiko enää 1250 l. Loppupuolella "pyyntikulttuurinaikaista"
kansaa Etelä-Hämeessä jota nykyinen Uusimaa on ?
Luultavasti olivat sulautuneet jo maanviljelystä harjoittaneisiin
hämäläisiin 500 v. Aikaisemmin.
Vantaa on muinaisskandinaavinen, hyvin yleinen vesistön nimi. Pohjana on sanan vann, tain vand, joka merkitsee vettä. Vatten on nykyruotsissakin vettä merkitsevä sana.
Ugrilaisissa kielissä ves on edelleen samassa merkityksessä vesi, kuin aina ennenkin, samoin ver tai veri sekä käsi tai käs.
Muinainen rannikkoseutu oli kauttaaltaan skandinaavista kieltä puhuvien hallussa.
Vironniemi ja muut viro- ja muh-alkuiset paiknnimet viittaavat Suomenlahden eteläpuolelta tulleisiin asukkaisiin, lähinnä Viron ja Muhun alueilta, nykyisen Eestin tienoilta.
"Ugrilaisissa kielissä ves on edelleen samassa merkityksessä vesi, kuin aina ennenkin,"
Ainakin minulle opetettiin lukiossa aikanaan, että vesi on nykymuunnos kantasanasta veti, joka näkyy edelleen kun puhutaan vaikka vetisestä, vedestä tai vettyneestä.
Ilmeisesti "veti" on hyvin vanha tuhansia vuosia vanha laina jostain niiltä ajoilta, kuin uralilaiset ja indoeurooppalaiset kielet olivat lähekkäin jossain etelä-venäjällä.
Suomessa kielitieteissä yritetään nykyään selittää melkeinpä jokainen sana muinaisskandinaaviksi tai kantagermaaniksi. Se on sitä suomalaisuuden kieltämistä millä yritetään perustella "mutkan kautta" pakkoruotsia.
Tuollainen sanojen tulkinta on itseasiassa hyvin kiistanalaista maailmalla. Osa kielitieteilijöistä on sitä mieltä ettei sanoja voi/kannata selitellä tuhansien vuosien takaisilla lainoilla. Sanoja on väännelty niin reippaasti puhutuissa kielissä, että ne voivat helposti muistuttaa toisiaan vaikkei kielillä olisi mitään tekemistä keskenään.
Suomen muinainen rannikkoseutu oli suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien hallussa. Ruotsinkielistä väestöä alkoi muuttaa tänne vasta kun Ruotsi valloitti Suomen 1200-luvulla.
Se että tämä ei ole teikäläisten omaa maata, ottaa sinua ilmeisesti pattiin, kuten monia muitakin seppäläis-historian sepittelijöitä.
Nythän tämä maa vain palaa takaisin suomenkielisille, eihän siinä sen ihmeempää tapahdu. Ruotsinkielinen valloitusaika päättyy.
"Vantaa on muinaisskandinaavinen, hyvin yleinen vesistön nimi. Pohjana on sanan vann, tain vand, joka merkitsee vettä. Vatten on nykyruotsissakin vettä merkitsevä sana."
Vesi on liettuaksi vanduo, laiva on laivas ja Suomi Suomija.
"Muinainen rannikkoseutu oli kauttaaltaan skandinaavista kieltä puhuvien hallussa."
Tarkoitatko miehitystä?
Pakkoruotsittaja Jussi Jalosenkaan mukaan ruotsalaiset eivät olleet ensin:
"Keskiajan kuvauksesta kokonaisen sivun vie sen todisteleminen, että ruotsalaiset eivät olleen Suomen etelärannikolla ennen suomalaisia. Onko joku vakavasti otettava tutkija esittänyt jotain muuta viimeisten sadan vuoden aikana? "
(Itämaasta itsenäisyyteen -kirjan arvostelua)
Nyt meni vahingossa Jussin piikkiin, vaikka kyse on pakkoruotsittaja Klaus Lindgrenin tekstistä.
Nytkö se onkin "kylä" eikä pyhää ruotsalaista maaperä maata. ha ha
Huvittava yksityiskohta Suomen ja Ruotsin alueen historiaa
vertaillessa on, että Suomen alueelle tuli ennemmin indoeuroop-
palaisia kuin Ruotsin alueelle ja tämäkös jostakin syystä
ruotsinkielisiä kiukuttaa. Normaalille ihmiselle tuo on yhdente-
kevää.
Myöhemmin nämä indoeurooppalaiset eli nuorakeraamikot
sekoittuivat tyypiillistä kampakeramiikkaa edustaviin suomalais-
ugrilaisiin jättäen kieleen runsaati sanastoa.
Jos puhutaan "lainoista" asiasta saa hieman väärän sävyn.
Nämä nuorakeraamisten ihmisten geenit elävät voimakkaina
etenkin Länsi-Suomalaisissa.
Myöhemmin nämä nuorakeraamikot sitten siirtyvät Pohjanlahden
yli nykyisen Keski-Ruotsin alueelle.
Historiasta ei ainakaan saa rakennustarpeita pakkoruotsille.
Stadin slangi pohjautuu pääosin ruotsiin ja venäjään.
Ai nykyisinkin? Slangi muuttuu kaiken aikaa. Englanti on antanut aika paljon. Itä-Helsingin slangi perustuu jo monikielisyydelle, nuorison äidinkielet ovat niin moninaiset.
Kyllä helsinkiläistä slangia ymmärtää ihan hyvin suomen pohjalta ;)
Väitänpä ettet kovin hyvin ymmärrä ainakaan sitä vanhaa "aitoa" slangia. Slangi tietty elää ja muuttuu mutta sitä vanhaa aitoakin stadiakin puhutaan vielä, viimeksi kuulin sitä eilen aamulla taksissa. Oikein sydäntä lämmitti!
Puhut epäloogisesti(yllätys?). Jos slangi aina muuttuu, ei ole mitään aitoa vanhaa slangia. Nykyinen on aitoa.
Vanhaa ruotsiin perustuvaa slangia puhuvat enää eläkeläisukot.
Se kuulostaa huvittavalta nuorempien korvissa a la Handu pumpulia-sketsisarja.
Eikö Tsadin slangi ole hieman kaukaa haettu esimerkki, eihän sieltä juurikaan ole edes maahanmuuttajia täällä?
Tsadin slangi mihin sitä voi käyttää?. Pannaakosse korvaan ja kuunnellaan jotain kummallista?, vai onkose sellaista letkua johonkin muuhun tarkiotukseen?.
Perkeleen ruman kuulostahan se onkin. Etelän version herpessvenskasta
Vain Sipoo ja Kaunianen ovat aidosti kaksikielisiä kuntia, MUTTA niiden väestön pienuuden takia ei ole suurta vaikutusta kokonaisuuteen.
PK-seutu kokonaisuutena ei oloe kaksikielinen, vaan pikemmin monikielinen, jossa suomi on selvä pääkieli.
Mutta tietysti svekotahot yrittävät kaikin voimin liittää PK-seudun ja etenkinhelsingin Svensksfinlandin osaksi. Syynä on luonnollisesti se, että pääkaupunki on merkittävin alue maassa.
Tuo svekoaie on torjuttava, jotta miljoonaa suomalaista ei turhaan altisteta pakkoruotsitukselle hyvin pitkäksi aikaa.
On se ihan totta.
Kannattaa opiskella molempia kotimaisia, jos vaan pää kestää..
Jossei mitään muuta keksi, niin sitten voi lukea vaikka ruotsia.
Olisi hyvä, jos ruotsinkielinen vähemmistö saataisiin keskitettyä alueelle, joka vastaa 6% pinta-alasta. Hyvä paikka olisi Karjaa. Paikka kärsii suurista taloudellisista vaikeuksista, joten rutsinkielisten valtavat varat olisivat sinne tervetulleita. Meillä on jo ahvenanmaa, jonne tavallinen suomalainen ei todellakaan ole tervetullut.
Ahvenanmaalle ei tupata, kun ei tykätä. Muualla käydään sitäkin enemmän. Rannikkomaakunnat ovat yleensä olleet ruotsinkielistä Suomea, mutta Helsingin kohdalla tekisin poikkeuksen, koska se on maan pääkaupunki.
Helsingissä on tietääkseni kirjoilla yli 150 maailman maan kansalaisia (maailmassa noin 190 maata YK:n tilantojen mukaan).
Ruotsalaisuus häviää Helsingissä muuhun kansainväliseen menoon ja kielien hälinään. Helsingissä kuulee paljon venäjää, viroa ja englantia. Sekä tietysti kaiken maailman matkailijoiden kieliä.
Ainoa perustelu joka minulle tulee mieleen on se, että onhan kyseessä sentään pääkaupunkiseutu jonka kuuluu olla esimerkillisen kaksikielinen koska se on niin tärkeä. Mikä ei itseasiassa ole lainkaan hyvä perustelu ja vesittyy helposti kaikkien pakkoruotsia vastustavien argumenttien puristuksessa. Naurettavaa, todellakin.