Oikein on tutkimus tehty:
"TURUN YLIOPISTO
Politiikan tutkimuksen laitos / Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
VÄISTÖ, JANNE: Maailma muuttuu – ”pakkoruotsi” pysyy
Ruotsin kieli pakollisena aineena peruskoulussa ja ylioppilaskirjoituksissa
Argumentit puolesta ja vastaan vuosina 1967–2011
pro gradu -tutkielma, 106 sivua
Poliittinen historia
Helmikuu 2012
Tutkielmassa tarkastellaan lehdistössä ja eduskunnassa käytyä keskustelua ruotsin kielen asemasta
peruskoulussa ja ylioppilaskirjoituksissa. Tarkoitus on selvittää, mitä argumentteja ruotsin kielen
puolesta ja sitä vastaan on esitetty. Tämän lisäksi tarkastellaan, ketkä kyseisiä argumentteja esittävät
ja millä foorumeilla niitä esiintyy. Tutkielmassa tarkastellaan vuosien 1968 ja 1990 keskustelua
peruskoulun ruotsin kielen opetuksesta, sekä vuoden 2004 keskustelua ruotsin kielen asemasta
ylioppilastutkinnossa. Lisäksi tarkastellaan 2000-luvulla internetissä käytyä kielikeskustelua, sekä
lyhyesti keskustelua ruotsin kielestä kesästä 2010 eduskuntavaaleihin 2011. Tämän lisäksi
tutkielmassa vertaillaan eri vuosikymmeninä käytyä kielikeskustelua ja pyritään tarkastelemaan sitä
omassa kontekstissaan.
Keskeisenä tuloksena voidaan pitää sitä, että ruotsin kielen puolesta ja vastaan esitetyt argumentit
ovat sidottuja omaan aikaansa ja kontekstiinsa. Maailmanpolitiikan ja Suomen sisäiset muutokset
ovat muuttaneet käytettyjä argumentteja. Lisäksi internet on muuttanut kielikeskustelua.
Pidempi tarkasteluväli kielikeskustelussa auttoi havaitsemaan, että vaatimuksissa ruotsin kielen
poistamisesta pakollisena aineena koulussa on löydettävissä kaksi eri koulukuntaa. Toinen
koulukunta vaatii ruotsin kielen poistamista vedoten ideologisiin seikkoihin ja toinen käytännön
seikkoihin. Ideologisessa koulukunnassa vastakkain ovat tasa-arvo- ja vapauspyrkimykset. Toisessa
koulukunnassa vastakkain ovat monet käytännön seikat, kuten historia ja Suomen kaksikielisyys.
Asiasanat: ruotsin kieli, pakkoruotsi, kielipolitiikka, argumentointi, peruskoulu, ylioppilastutkinto,
suomenruotsalaisuus, internet, lehdistö, kansanedustajat, tasa-arvo, valinnanvapaus, Pohjoismaat
"TURUN YLIOPISTO
Politiikan tutkimuksen laitos / Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
VÄISTÖ, JANNE: Maailma muuttuu – ”pakkoruotsi” pysyy
Ruotsin kieli pakollisena aineena peruskoulussa ja ylioppilaskirjoituksissa
Argumentit puolesta ja vastaan vuosina 1967–2011
pro gradu -tutkielma, 106 sivua
Poliittinen historia
Helmikuu 2012
Tutkielmassa tarkastellaan lehdistössä ja eduskunnassa käytyä keskustelua ruotsin kielen asemasta
peruskoulussa ja ylioppilaskirjoituksissa. Tarkoitus on selvittää, mitä argumentteja ruotsin kielen
puolesta ja sitä vastaan on esitetty. Tämän lisäksi tarkastellaan, ketkä kyseisiä argumentteja esittävät
ja millä foorumeilla niitä esiintyy. Tutkielmassa tarkastellaan vuosien 1968 ja 1990 keskustelua
peruskoulun ruotsin kielen opetuksesta, sekä vuoden 2004 keskustelua ruotsin kielen asemasta
ylioppilastutkinnossa. Lisäksi tarkastellaan 2000-luvulla internetissä käytyä kielikeskustelua, sekä
lyhyesti keskustelua ruotsin kielestä kesästä 2010 eduskuntavaaleihin 2011. Tämän lisäksi
tutkielmassa vertaillaan eri vuosikymmeninä käytyä kielikeskustelua ja pyritään tarkastelemaan sitä
omassa kontekstissaan.
Keskeisenä tuloksena voidaan pitää sitä, että ruotsin kielen puolesta ja vastaan esitetyt argumentit
ovat sidottuja omaan aikaansa ja kontekstiinsa. Maailmanpolitiikan ja Suomen sisäiset muutokset
ovat muuttaneet käytettyjä argumentteja. Lisäksi internet on muuttanut kielikeskustelua.
Pidempi tarkasteluväli kielikeskustelussa auttoi havaitsemaan, että vaatimuksissa ruotsin kielen
poistamisesta pakollisena aineena koulussa on löydettävissä kaksi eri koulukuntaa. Toinen
koulukunta vaatii ruotsin kielen poistamista vedoten ideologisiin seikkoihin ja toinen käytännön
seikkoihin. Ideologisessa koulukunnassa vastakkain ovat tasa-arvo- ja vapauspyrkimykset. Toisessa
koulukunnassa vastakkain ovat monet käytännön seikat, kuten historia ja Suomen kaksikielisyys.
Asiasanat: ruotsin kieli, pakkoruotsi, kielipolitiikka, argumentointi, peruskoulu, ylioppilastutkinto,
suomenruotsalaisuus, internet, lehdistö, kansanedustajat, tasa-arvo, valinnanvapaus, Pohjoismaat
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olisi toivottavaa että linkittäisitte lähteen kun viittaatte johokin.Tässä linkki ko pro graduun.
http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/poliittinenhistoria/tutkimus/tutkimus/opinnaytetyot/Documents/Vaisto_Janne_tiivistelmasivu.pdf
nykyisin tämä Väistö siis opiskelee Åbo Akademissa...
Ja Turussa tietenkin! Taas joku tutkijanalku on keksinyt tavan ansaita kunnon apurahat. ;)
TODELLÄ mielenkiintoinen tutkimusaihe olisivat suomalaissvekot! Siis se, miksi monet suomalaiset päättäjät ja taviksetkin eivät soisi omalle kansalleen kielivapautta.
Mutta tuo kaikkein oleellisin tutkimus on pannassa. Ainakin kunnes svekomafia on poissa vallasta.
Huomatkaa tutkimusaihe. Luonnollisin aihe olisi koko kielikeskustelu.
Miksi se on rajattu vain toiseen osapuoleen? No vastaushan on selvä!
Tutkimuksen tarkoitus on etäännyttää pakkoruotsituksen vastustajat pelkiksi tutkimusolennoiksi. Kuin tutkittaviksi koe-eläimiksi.
Toinen syy on tietysti se, että näin ei tarvitse ottaa esille pakkoruotsituksen kannattajien surkeita perusteluita ja itsekkäitä motiiveja.
Eli kyse on tarkoitushakuisesta svekotutkimuksesta.