Oon normaalipainoinen, ihan hyvän näköinen (söpöksi ns. babyfaceksi jotkut sanoneet) päälle parikymppinen nainen ja kiinnostunut miehistä sekä naisista. En ole kuitenkaan koskaan seurustellut.
Uskalsin vihdoin viimeisimmälle ihastukselleni (miehelle) kertoa viestitse olevani kiinnostunut hänestä ja ilmaisin haluavani tutustua häneen paremmin treffien merkeissä. Hän vastasi olevansa imarreltu huomiostani, mutta kertoi olevansa jo varattu.
Harmittaahan se, että tuosta ei sitten mitään suurempaa voinutkaan tulla, vaikka hyviä kavereita olemme jatkossakin. Kuitenkin tämä tapaus oli ainoa tähän mennessä, jossa olen saanut vastaukseksi _kohteliaan_ kieltäytymisen. Aiemmin, kun olen koittanut lähestyä jotakuta (netissä tai kasvotusten), en ole saanut vastausta lainkaan, tai se on ollut törkeä tai jopa henkilökohtaisesti loukkaava.
Monesti sanotaan, että naisena sitä vientiä riittää, mutta minun kohdallani ei ole koskaan niin ollut, vaikka käyn joskus baareissa, kaikenlaisissa tapahtumissa ja muutenkin liikun ihmisten ilmoilla.
Tasan yksi mies oli vuosi sitten kiinnostunut, mutta itse en kuitenkaan häntä kohtaan tuntenut ystävyyttä enempää ja pakko sanoa, että kyllä harmitti. Hyviä ystäviä olemme kuitenkin vieläkin.
Aloitteiden tekeminen on alkanut turhauttamaan, koska kerta toisensa jälkeen olen saanut vaan huomata, että kiinnostukseni ja ihastukseni on ja pysyy yksipuolisena. Oli kyse sitten miehestä tai naisesta.
Uskalsin vihdoin viimeisimmälle ihastukselleni (miehelle) kertoa viestitse olevani kiinnostunut hänestä ja ilmaisin haluavani tutustua häneen paremmin treffien merkeissä. Hän vastasi olevansa imarreltu huomiostani, mutta kertoi olevansa jo varattu.
Harmittaahan se, että tuosta ei sitten mitään suurempaa voinutkaan tulla, vaikka hyviä kavereita olemme jatkossakin. Kuitenkin tämä tapaus oli ainoa tähän mennessä, jossa olen saanut vastaukseksi _kohteliaan_ kieltäytymisen. Aiemmin, kun olen koittanut lähestyä jotakuta (netissä tai kasvotusten), en ole saanut vastausta lainkaan, tai se on ollut törkeä tai jopa henkilökohtaisesti loukkaava.
Monesti sanotaan, että naisena sitä vientiä riittää, mutta minun kohdallani ei ole koskaan niin ollut, vaikka käyn joskus baareissa, kaikenlaisissa tapahtumissa ja muutenkin liikun ihmisten ilmoilla.
Tasan yksi mies oli vuosi sitten kiinnostunut, mutta itse en kuitenkaan häntä kohtaan tuntenut ystävyyttä enempää ja pakko sanoa, että kyllä harmitti. Hyviä ystäviä olemme kuitenkin vieläkin.
Aloitteiden tekeminen on alkanut turhauttamaan, koska kerta toisensa jälkeen olen saanut vaan huomata, että kiinnostukseni ja ihastukseni on ja pysyy yksipuolisena. Oli kyse sitten miehestä tai naisesta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kai sitä aina kiinnostuu vain itseään parempitasoisista, ihastusta ei synny jos toinen on ns. samalla tasolla.
Kyllä itsestäkin tuntuu, että yleensä vain sellaiset naiset kiinnostuu joiden kanssa en voisi kuvitellakaan mitään. Ihmiset varmaan yliarvioi oman tasonsa.
Ja naiset ei yleensä ymmärrä, että hoikkuus on se mitä miehet arvostaa, jos mies on hyvässä kunnossa niin ei hän kiinnostu "normaalipainoisista" naisista.
No onhan se noinkin, mutta itse annan yleensä itselleni (ja toiselle osapuolelle) myös aikaa tutustua.
En olisi ihastunut tähän mieheen heti alkukättelyssä, jolle viimeksi tein aloitteen. Hän ei todellakaan ole ulkonäöllisesti mikään komea tapaus, päinvastoin... Oltuani kuitenkin hänen kanssaan jonkin verran tekemisissä, huomasin miten ihana ja kiinnostava persoona tämä olikaan ja ajattelin tajutessani, että olin jopa ihastunutkin häneen, naureskelin itselleni ja ajattelin että tämä ei voi olla totta! :D
Kuitenkaan jos en häneen olisi tutustunut, ihmettelisin kyllä et miten tämä voi olla varattu. Pinnallisuus pilaa kyllä monet ihmissuhdemahdollisuudet tässä maailmassa.
No sulle on vaan käynyt huono tuuri. Oot ollu väärässä paikassa väärään aikaan ym. tekijöitä joille ei oikeestaan ite voi muuta kun jälkeenpäin jossitella. Sain kuitenkin kuvan ettet loppujen lopuks niin monen kanssa ole treffaillut. Oma kokemus ainakin on että ehkä 30.sta miehestä yks on ollut sellanen et ollaan seurusteltu. Ja oon myös aina ajtellu että selkeitä aloitteita ei kannata tehdä kovin noh, selkeästi :D tai että, pitää vaan fiilistellä ja luoda ystävyyssuhteita. Sitten sitä joko ajautuu suhteeseen tai ei. Vähiten on toiminut juuri sellainen vähäisellä tutustumisella treffeille meno ja kumpikin tavallaan tietää että suhdetta haetaan. Ehkä se menee liian vakavaksi minulle ja en osaa rentoutua. Eli suhteet on löytyny kaveriporukoista ja vanhoista tutuista, kaverin kavereista ym. Tuntemattoman treffeille pyytäminen on niin hakuammuntaa. Mutta tää nyt oli vaan oma kokemukseni.
Eihän sille mitään mahda jos toinen on varattu.
Ihan samaa voi kohdata kun on vaikkapa vanhempi.
Ne kiinnostavat ja ihastukset ovat varattuja tai ei vain toisen kanssa natsaa.
Sinun kannattaa luopua ehkä eniten ajatuksesta että se seuraava kiinnostus tai ihastus olisi se iso juttu joka johtaa johonkin.
Asetat todella kovat odotukset toiselle ja kun sitten toista ei kiinnosta tai tulee epäonnistuminen niin putoat pilvistä.
Se on todella sattuman kauppaa ja ajoitustakin vaativa juttu joka voi lässähtää milloin mistäkin syystä.
Itselläkin edellinen tapaus oli varattu ja mitä siinä ny sitten voi tehdä? Voi tietysti pohtia olisko pitänyt lähestyä aiemmin jne. mutta tilanne oli hieman hankala koska oletin hänen olevan varattu tai ei kiinnostunut. Sitten kun osoitti jonkinlaista kiinnostuksen merkkejä niin nainen olikin varattu.
Sitä sattuu kaikille.
Olen elämässäni jo kun olen sinua useita vuosi vanhempia ja mieshenkilö ottanut vastaan pakkeja tai todennut toisen olevan varattu ettei niitä voi jäädä suremaan.
Voihan se turhauttaa, mutta ole ylpeä että teet aloitteita. Moni nainen ei tee vaan odottelee että jokui tekee aloitteet puolestaan.
Mitään menestystä en voi taata sinulle, mutta ollaan sitten epäonnistujia yhdessä ;)
Ehkä me joku päivä onnistutaan.