http://svenska.yle.fi/artikel/2013/09/08/las-miserables
"De finlandssvenska pojkarna är urusla"
Ruotsinkielisten poikien lukutaito selvästi heikompi kuin suomenkielisten oppilaiden, Albanian tasolla .
Surkeilla taidoilla pääsevät kuitenkin yliopistoon. !
Miillaista porukkaa ovat ruotsinkieliset lakimiehet, lääkärit, ekonomit?
Ja millaisilla taidoilla heidät valitaan johtaviin asemiin ja korkeisiin virkoihin?
Suomenruotsalaista sivistyneistöä...
"De finlandssvenska pojkarna är urusla"
Ruotsinkielisten poikien lukutaito selvästi heikompi kuin suomenkielisten oppilaiden, Albanian tasolla .
Surkeilla taidoilla pääsevät kuitenkin yliopistoon. !
Miillaista porukkaa ovat ruotsinkieliset lakimiehet, lääkärit, ekonomit?
Ja millaisilla taidoilla heidät valitaan johtaviin asemiin ja korkeisiin virkoihin?
Suomenruotsalaista sivistyneistöä...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Titteleihin pitäisi lisätä tarkennus, esim "LL (kiintiö)". Tällöin potilas voisi valita, meneekö pätevän lääkärin vai ruotsinkielisen kiintiölääkärin vastaanotolle.
Tuokin osoittaa, että nimenomaan SUOMI on se sivistyskieli, ei ruotsi!
Svekot ovat siis puhuneet potaskaa TÄSSÄKIN asiassa.
Ei muuta kuin surunuoret suomen tunneille, opiskelukieli suomeksi ja tulokset paranevat.
Ei kai kieliaate saa olla surunuorten menestysken esteenä?
"Näin ollen tutkimuksiin osallistuvien ruotsinkielisten
oppilaiden määrä ei ole riittävän suuri, jotta sen perusteella
pystyttäisiin tuottamaan luotettavaa tietoa, joka mahdollistaisi kansainvälisen
vertailun. Tämä on selkeä puute koulutuksen arvioinnissa Suomessa,
erityisesti kun kansainvälisten arviointien merkitys yhteiskunnassamme
on kasvanut (Holm & Harju-Luukkainen 2013)."
Suomalaisnuorten suorituspisteiden
keskiarvo lukutaidossa oli 543 pistettä, OECD-maiden
keskiarvo taas 494 pistettä. Ruotsinkielisissä kouluissa saavutettiin
keskimäärin 530 pistettä, 14 pistettä vähemmän kuin suomenkielisissä
kouluissa. Kansainvälisessä vertailussa ruotsinkielistä koulua käyvät
oppilaat menestyivät erinomaisesti.
Yhdeksi syyksi ruotsinkielisten koulujen oppilaiden heikompaan menestykseen
lukutaidossa esitettiin alkuvaiheessa kaksi- ja muunkielisten
oppilaiden suurta määrää ruotsinkielisissä kouluissa (Harju-Luukkainen
& Nissinen 2011). Osa ruotsinkielisten koulujen oppilaista nimittäin
vastasi tutkimuksen tehtäviin kielellä, jota he eivät pääasiallisesti
käytä koulun ulkopuolella tai joka ei ole heidän äidinkielensä. Tämä
hypoteesi on myös osoittautunut myöhemmissä analyyseissä paikkansapitäväksi.
PISA 2009 -pääraportissa Harju-Luukkainen ja Nissinen (2012)
tarkastelivat kotonaan pääasiallisesti suomea puhuvien oppilaiden lukutaidon
tasoa myös lähemmin. Huolestuttavana seikkana esiin nousi
näiden oppilaiden suuri määrä heikoimmilla suoritustasoilla. Jopa yli
30 prosenttia oppilaista, jotka puhuvat kotonaan pääasiassa suomea
mutta käyvät ruotsinkielistä koulua, saavutti vain heikon tai erittäin
heikon lukutaidon tason PISA 2009 -arvioinnissa. Näin ollen ruotsinkielisten
koulujen heikosti menestyneistä oppilaista suuri osa tulee ympäristöstä,
jossa he eivät pääasiassa puhu ruotsia.
http://www.helsinki.fi/kasvatustieteet/valinnat2013/harju-luukkainen_&_hellgren.pdf
Suomenkieliset pilasivat ruotsia äidinkielenään puhuvien maineen.