Nastarenkaita haukutaan, mutta miten on tosiaan mahdollista, että kesällä asfaltoidut tiet ovat urilla jo syksyllä?
Sitten keväällä toitotetaan, että nastarenkaat on talvella kuluttaneet sen!!
Nykyiset tiet rapautuvat, mutta isompia tukkirekkoja tänne pitää saada - parantamaan liikenneturvallisuutta ... katos kun kahden tukkirekan sijaan tarvii ohittaa vaan yksi.
Sitten keväällä toitotetaan, että nastarenkaat on talvella kuluttaneet sen!!
Nykyiset tiet rapautuvat, mutta isompia tukkirekkoja tänne pitää saada - parantamaan liikenneturvallisuutta ... katos kun kahden tukkirekan sijaan tarvii ohittaa vaan yksi.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ne ovat olleet urilla viimetalvesta asti...
Kesäajan kulutus on todella pientä talveen verrattuna.
Missä näin on käynyt. Kyllä uraleveys sopii ainoastaan henkilöautoihin ei rekkoihin. Talven aikana urat tulee ei kesällä.
Ei noi tukkirekat ym muut yhditelmät mahdu ajettuihin uriin raideväli liian pieni ja jälki liian kapea ja sillä perusteella voi hyvin tuoda isommat yhdistelmäajonevot.
Ajelepas hetki yhdistelmän takana esim. Hki-Tre välisellä moottoritiellä, niinmhuomaat, että kyllä ne sisemmät pyörät istuu aivan täydellisesti niihin uriin.
Kuuleppa ajan ympäri suomea ja suurimmaksi osaksi urat on liian kapeita ja raidevälit liian kapeita mutta henkilöautojen renkaat sopii tosihyvin uriin. Osa urista on jopa sellasia että pari pyörät on kiinni tiessä ulkoreunoista n1/3 renkaan kulutuspinnasta muuten mahtuu melkein tulitikkuaski renkaan alle.
kyllä löytyy paljon myös henkilöautolle ylileveitä uria suomen teillä.
Ei ne isommat rekat kahta kertaa suurempia ole kuin nykyiset!
Faktaa on, että Suomessa tientekijät "vetävät välistä" joko niin, että myös tilaajan edustaja vetää siinä välissä vähän itselleen tai ei. Tielle levitetään jotain moskaa muka afalttina, ja seuraavana vuonna se on ihan samanlainen monttupelto kuin aiemminkin. Suomessa eletään tällaisessa ilmastossa, mutta aina syytetään talvea tms. kun ei yksinkertaisesti osata eikä edes haluta tehdä kunnollista tietä. Ei pelkästään asfalttipinta ole kelvotonta vaan tien pohjat ovat täynnä möykkyjä ja laineita ja heittoja, sileää tietä ei ole missään. Jos vertaa vaikkapa "manjana-maa" Espanjaan; Espanja voittaa Suomen 500-0.
Missäpäin on keväällä laitettu asfaltti jo urilla? Vastaavaa en itse ole huomannut. Ensimmäisen talven jälkeen päällysteessä on aina havaittavissa selvää kulumista.
Kyllä se uusi asfaltti urautuu nopeasti jos uusi massa on levitetty halvalla eli vanhaa pintaa ei ole jyrsitty tasaiseksi. Autot ihan kesärenkailla saavat painollaan uuden massan painumaan renkaiden alla. Hetken säästö saa uutta työtä aikaiseksi.
ihme itkijöitä suomalaiset. Nimettöminä valitetaan jos mistäkin asiasta eikä ymmärretä, että käyttöä varten tiet on tehty ja nastarenkaat turvallisuuta varten.
> Nastarenkaita haukutaan, mutta miten on tosiaan mahdollista, että kesällä asfaltoidut tiet ovat urilla jo syksyllä?
No ne sun urasi taitavat olla edellisten talvien jyrsijätuhoja. Kesällä uria/painumia EI synny kuin jonnekin harvinaisiin paikkoihin, missä on paljon raskasta liikennettä ja huono tien pohja. Esim. bussiasemien nurkille voi kyllä tulla ihan selvää painumaa muutamassa kuukaudessa (=huonot pohjat ja auringonpaahteen pehmittämä asvaltti). Nuo erottaa jyrsijätuhoista, koska näissä painumissa raideväli on ”hitusen” isompi kuin jyrsijöiden jyystämissä urissa joskus saattaa jopa paripyörien jälki erottua.
Jyrsijätuhot syntyvät nimenomaan talvella ja keväällä. Tätä on hyvä havainnoida mm. Kehä I:llä. Vilkkaimmille osuuksille joudutaan laittamaan uutta pintaa joka vuosi, yleensä heinä/elokuussa, ja sitten saakin seuraavat 3 kk ajella ihan sileällä pinnalla - siis mitään havaittavaa urautumista/kulumista ei alkusyksyllä näy.
Mutta joulukuussa, kun mattimyöhäsetkin jyrsijät liittyvät tuholaisjoukkoon, alkaa tien pinta muuttua vauhdilla karkeammaksi ja jo tammikuussa urautuminen on nähtävissä.
Helmi/maaliskuussa tien pinta on jyrsitty jo kamalaan kuntoon. Paikoitellen on selvät urat (hlöauton raidevälillä!) ja pahimmissa paikoissa asvaltin pinnasta irtoaa paloja (kun jyrsimet kaivavat bitumin pois kiviaineksen väleistä, mikä kiihdyttää pakkasrapautumista), mitä joudutaan hätäpaikkaamaan maalis/huhtikuussa. Tuho jatkuu vauhdilla toukokuun alkuun saakka, koska tyypillinen jyrsijä vaihtaa kesärenkaisiin vasta sallitun käyttöajan päättymistä seuraavalla viikolla. Ihan kelistä riippumatta (että se siitä turvallisuuden maksimoinnista).
Tulee muuten ”kivasti” kiviä konepeltiin ja tuulilasiin nimenomaan näillä valtakunnan pääväylillä ajellessa (Kehä I sisääntuloväylät). Ja nimenomaan pahimman talvi/hiekoituskauden jälkeen eli maalis-toukokuussa. Kyseessä ovat asvaltin pinnasta irtoavat, paljon hiekoitushiekkaa isommat kivet. Niitä irtoaa, kun jyrsijät ovat kaivaneet bitumin pois kivien väleistä. Samasta syystä rengasmelu on huipussaan juuri huhti/toukokuussa. Melu hiipuu hitusen sitten, kun pakettiautopelletkin malttavat luopua jyrsimistään joskus toukokuun lopulla ja tien pinta pääsee hieman siliämään.
Jos jyrsimiä ei käytetä, henkilöautoliikenteen vaikutus tiestön kulumiseen ja painumiseen on merkityksetön raskaaseen liikenteeseen verrattuna, mutta jyrsimien tuhovoima on niin suuri, että ne kääntävät asetelman päälaelleen.
Helsingin keskustassa voi myös käydä ihmettelemässä mukulakivikatuja, joiden kiveyksessä on sellaisia kummallisia n. metrin mittaisia, pituussuuntaisia, naarmuja aina liikennevalotolppien kohdalla. Jos en tietäisi, etteivät jyrsimet kuluta tien pintaa & niillä on aina niin erinomainen pito, voisin erehtyä luulemaan, että nuo jäljet ovat syntyneet, kun jyrsimillä on yritetty päästä valoista liikkeelle talvikelillä, olosuhteiden ollessa jyrsimille sopimattomat (lämpötila pakkasella ja tien pinnassa mustaa jäätä).
Vai nastat tekee raitoja mukulakiveen? Oliskos kuitenkin aurat jotka ne raidat tekee?
Kyllä se hiekoitus sora on välillä todella isoa kiveä 2-6 mm vähintäänkin.
Snadissa kulutus on mahdottoman kovaa ja suolaus aivan järjetöntä ja se suolaus rapauttaa ihan silmissä tienpintaa. Ennen kun teillä oli jäätä ja tamppaantunutta lunta niin kuluminen oli suteessa vähäisempää vaikka sen aikaiset nastat olivat kymmenkartaisesti isommat. Eli jos kitkuttelijoiden ja raskaan liikenteen takia ei suolattaisi silmittömästi, olisi tiet paremmassa kunnossa. Nastoilla kyllä selviää kelissä kuin kelissä, mutta kitkoilla ei pääsisi kiillottuneessa jäässä liikkeelle ja sitä jäätä olisi jos ei silmittömåsti suolattaisi ja hiekoitettaisi. No saahan sitä ainakin yhden uuden tuulilasin vuodessa.
Turvallisuus on tärkeitä kuitenkin. Kitkailijat ovat itsekkäitä ja sokeita kun uskovat että hän ja kaikki muutkin kitkailijat ovat taitavampia kuskeja eivätkä aiheuta onnettomuuksia, mutta totuus on kuitenkin toinen.
Jos kaikki ajaisivat nastoilla niin tiet kuluisivat vähemmän. Todella mielenkiintoinen väite. Itse ajan joka talvi tieosuuksia joita ei suolata, kertaakaan en ole ongelmissa ollut. Monella tuntuu olevan omituisen väärät luulot kitkarenkaista. Moni tässä maassa on niin onneton kuski, että tarvitsee nastojen tuoman marginaalisen hyödyn. Onneksi itse en kuulu tähän joukkoon, kuulutko sinä?
> Vai nastat tekee raitoja mukulakiveen? Oliskos kuitenkin aurat jotka ne raidat tekee?
Kyllä auratkin tekevät jälkiä, mutta ne ovat ihan eri näköisiä - tiekarhun "hampaanjäljet" ovat paljon leveämpiä ja harvemmassa kuin jyrsijöiden raapimat naarmut.
> Eli jos kitkuttelijoiden ja raskaan liikenteen takia ei suolattaisi silmittömästi
Nastaa tutkimuksen haastattelujen mukaan parempaa tienpitoa & lisää suolaa kaipasivat pääasiassa jyrsijät. Tai siis jyrsijät syyttivät onnettomuuksista huonoa tienpitoa sen sijaan, että olisivat kyenneet myöntämään, että saattoi se tilannenopeuskin olla hieman väärin mitoitettu. Jyrsijöiden tyypillisin onnettomuus on peräänajo. Siis niin päin, että jyrsijä törmää toiseen autoon.
Ehkä sinä paatuneena jyrsijänä osaat valottaa, onko kyseessä täydellisesti puuttuva taito kelinlukutaito vai sokea luottamus siihen, että jyrsimet muuttavat talven kesäkeliksi.
Niin tai näin, jyrsijöiden suolankaipuun ymmärtää, kun tietää, että jyrsimien nimeen vannovat ajotaidostaan epävarmat. Siis juuri kortin saaneet, vähän ajavat ja vanhukset.
Tosin raskaan liikenteen tarpeiden vuoksi sitä suolaa pääasiassa levitetään. Kun ei raskaassa kalustossa talvirenkaita käytetä. Ei oikeiden talvirenkaiden eikä edes välikelin renkaiden (jyrsimet) kanssa ole ollut mitään ongelmia kelissä, jossa rekat jo juuttuvat mäkiin ja moottoritien ramppeihin, jouduttuaan pysähtymään ruuhkan tai liikennevalojen vuoksi.
BTW, Moottorilehti on viime ja toissa keväänä kirjoittanut vanhojen jyrsimien turvallisuusharhasta. Jyrsimien "ylivertainen" pito on katoavaista lajia - Moottorilehden testissä vanhan jyrsimen jarrutusmatka oli melkein puolet pidempi kuin uudella talvirenkaalla. Vaikka se vanha jyrsin oli päällepäin melkein uuden veroinen (pintaa 6 mm, nastat tallella jne.).
Myös VAGniikan maailma, joka perinteisesti on kitkarenkaita jopa vaarallisiksi haukkunut, erehtyi kerran pistämään vastakkain käytetyn jyrsimen ja käytetyn kitkarenkaan. Ja kas kummaa, se "ylivertainen" jyrsin olikin vielä huonompi, jopa jäällä, minkä piti olla jyrsimien ominta aluetta. Koska tulos on näin "väärä", ei tästä testistä sen koommin ole hiiskuttu eikä sitä tulla toistamaan. Muutoinhan kaikkitietävät toimittajat joutuisivat myöntämään puhuneensa vuositolkulla paskaa, kun ovat jyrsimiä joka välissä tyrkyttäneet "ylivertaisen turvallisuuden" varjolla.
Virulaiset raksaäijät jotka ajaa täällä nastarenkailla vanhoilla audin raadoillaan.
Tien pinta-asfaltti on vain osa tien rakenteesta. Suomen kaikki tiet ovat kuin pomppuratoja, eivät tasaisia. Se ei ole nastojen aiheuttamaa, vaan tienrakentajan kyvyttömyyttä/haluttomuutta.
Rahasta se on kiinni. Tulee paljon halvemmaksi rouhia vanha asfaltti ja laittaa uusi tilalle kuin avata koko tiepohja ja vahvistaa sitä. Tien rakenne on paljon muutakin kuin se näkyvä pinnoite...
myös massa heikompaa ku enne,kun paikataan joku reikä nii ei kauan pysy!
http://yle.fi/uutiset/tuotetaanko_suomessa_sutta_ja_sekundaa/6817803
Suomen tienrakennus-ja afalttifirmat ovat olleet paljonkin otsikoissa, mutta ei erinomaisen työnlaatunsa takia, vaan ihan muista syistä. Kartelleja, rötöksiä, korruptiota....