"Vuokralla asuvat ikääntyvät ihmiset, venäläiset ja inkeriläiset maahanmuuttajat sekä yksinhuoltajaperheet ja opiskelijat ovat väestöryhmiä, jotka yhä useammin ovat talousvaikeuksissa. Tieto käy ilmi professori Juho Saaren johtamasta kansallisesta ruoka-apututkimuksesta, joka kulkee työnimellä Huono-osaisin Suomi.
Saari näkee näissä uusissa väliinputoajissa kolme suurempaa ryhmää.
"Ensimmäisenä tulevat ikääntyvät ihmiset, joiden työurat eivät pidentyneet esimerkiksi irtisanomisten vuoksi. He asuvat vuokralla ja eläkkeet ovat pienet. Vuokrat nousevat kovemmassa tahdissa kuin etuudet eli rahat eivät riitä."
Toiseen ryhmään kuuluvat maahanmuuttajat, sormituntuman perusteella erityisesti venäläiset ja inkeriläiset.
"Heiltä puuttuu varanto eli varallisuutta ei ole. Hekin asuvat vuokralla, ja lisäksi heiltä puuttuvat huoltavat tukiverkot eli ihmiset, joiden kanssa verkkoa voisi rakentaa."
Ehkä yllättävin ryhmä on kolmas: yksinhuoltajaperheet. "Kotitalouden ylläpitäminen pienillä tuloilla ja etuuksilla on tämän päivän Suomessa vaikeaa", Saari sanoo.
"Ryhmää kuitenkin tulee analysoida vielä tarkemmin ennen johtopäätösten tekemistä."
Uutiskirjeestä saat muutkin uutiset päivittäin.
Tilaa uutiskirje
"Kuntien sosiaalitoimisto ei aina voi auttaa, jos esimerkiksi asumiskustannukset nousevat tiettyjen rajojen yli, mikä on tavanomaista kaikissa suurissa kaupungeissa. Toisaalta: esimerkiksi Vantaan kaupunki ohjaa kotisivuillaan avuntarvitsijoita suoraan leipäjonoihin", Saari tietää.
Leipäjonot alkavat vakiintua osaksi köyhyyspolitiikkaa
"
Saari näkee näissä uusissa väliinputoajissa kolme suurempaa ryhmää.
"Ensimmäisenä tulevat ikääntyvät ihmiset, joiden työurat eivät pidentyneet esimerkiksi irtisanomisten vuoksi. He asuvat vuokralla ja eläkkeet ovat pienet. Vuokrat nousevat kovemmassa tahdissa kuin etuudet eli rahat eivät riitä."
Toiseen ryhmään kuuluvat maahanmuuttajat, sormituntuman perusteella erityisesti venäläiset ja inkeriläiset.
"Heiltä puuttuu varanto eli varallisuutta ei ole. Hekin asuvat vuokralla, ja lisäksi heiltä puuttuvat huoltavat tukiverkot eli ihmiset, joiden kanssa verkkoa voisi rakentaa."
Ehkä yllättävin ryhmä on kolmas: yksinhuoltajaperheet. "Kotitalouden ylläpitäminen pienillä tuloilla ja etuuksilla on tämän päivän Suomessa vaikeaa", Saari sanoo.
"Ryhmää kuitenkin tulee analysoida vielä tarkemmin ennen johtopäätösten tekemistä."
Uutiskirjeestä saat muutkin uutiset päivittäin.
Tilaa uutiskirje
"Kuntien sosiaalitoimisto ei aina voi auttaa, jos esimerkiksi asumiskustannukset nousevat tiettyjen rajojen yli, mikä on tavanomaista kaikissa suurissa kaupungeissa. Toisaalta: esimerkiksi Vantaan kaupunki ohjaa kotisivuillaan avuntarvitsijoita suoraan leipäjonoihin", Saari tietää.
Leipäjonot alkavat vakiintua osaksi köyhyyspolitiikkaa
"
Vastaukset 5
Vanhimmat
EU:n ja yhteisöveroaleen!
Rahaa menee 20miljoonaisen kansalle mitoitettuun hallintoon myös. poliittisen eliitin ylläpitoon , häntaveikkojensa kera. Tuottavan työn tekijöitä ei ole , tavaran ostajia ei ulkomailta saada. (Saksassa teollisuus vedossa? ). Missä meni pieleen ?
Vasemistopoulueet, demarit ja vasurit taas hallituksessa!
Vasemistopuolueita kontattanut hallitukseen!
Leipäjonot ovat saavuttaneet aseman, jonka virallinenkin sosiaalipolitiikka on joutunut hyväksymään.
Se toki joitakin asiantuntijoita ja sosiaalijohtajia närästää, että leipäjonoihin ei olemahdollista rakentaa "tarveharkintaa" jolla voisi keplotella avusn saajia avun ulottumattomille.
KELAhan on yhdessä sosiaalitoimistojen ja työvoimatoimistojen kanssa keplotelleet jo yli 30 000 suomalaista uloskaikkien yhteiskunnan tukien piiristä.
Oikeuksiaan puolustava asiakas saa joka luukullahuomata,että tarvitaan vain yksi perätön lausunto ja etuudet katkeaa....
Leipäjonosta ei saa ketään kyykytettyä pois samaan tapaan....
Ainut viranomaisten keino leipäjonoja vastaan on pyrkiä rajoittamaan ruuan saamista leipäjonoihinjaettavaksi. parempi ruoka kaatopaikallekuin sitä tarvitsevalle.
Miljoonia kiloja ruokaa menee kaatopaikoille kun viranomaiset pitää kiinni perusteettomista ohjeistaan ja määräyksistään.
Kauppiaiden muutoin pois heittämän ruuan jakelu on hyvää sosiaalipolitiikkaa.
Jos jotain sosiaaliturvassa ja yhteiskunnan päätöksissä on korjattavaa se löytyy muualta.
Työmarkkinoille on vuosia haluttu Ay-liikkeen toivoiden mukaan rakennettu kahdet markkinat: lisää etuja työnsä säilyttäneille ja keinotekoisia temppu-työllistämisä työttömille jotta heidät pidetään pois työmarkkinoilta.
NINEL