Hankin käytettynä Nikonin "perinteisen", manuaalisen rungon, johon minulla on olemassa salama SB-24. Nykyaikaiseen, kaiken itsesäätävään salamakuvaukseen tottuneena pyytäisin lyhyttä opastusta perinteiseen TTL-salaman käyttöön.
Idea ymmärtääkseni on, että aukon valitsen salaman osoittaman "matkajanan" ja kohteen etäisyyden perusteella, mutta minkä valitsen ajaksi ja millä perusteella?
Aukon esivalintaa käyttäessäni aika säätyy aina vallitsevan valon määrän mukaan, jolloin ajat menevät hämärässä varsin pitkiksi. Ajat voi tietysti säätää käsin, mutta mikä on oikea aika/aukko ja miten voin sen tietää?
Idea ymmärtääkseni on, että aukon valitsen salaman osoittaman "matkajanan" ja kohteen etäisyyden perusteella, mutta minkä valitsen ajaksi ja millä perusteella?
Aukon esivalintaa käyttäessäni aika säätyy aina vallitsevan valon määrän mukaan, jolloin ajat menevät hämärässä varsin pitkiksi. Ajat voi tietysti säätää käsin, mutta mikä on oikea aika/aukko ja miten voin sen tietää?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mikä tahansa salamatäsmäystä pitempi aika käy - yleensähän st-aika on 1/60 tai 1/125. Itse käytin "normaalikuvauksessa" salaman kanssa 1/15 tai 1/30 sekunnin aikaa. Tuollaisella perussalamalla kuvatessa ongelma on siinä, että etuala valottuu hyvin mutta taustat tuppaavat jäämään pimeiksi. Mitä pitempi valotusaika, sen paremmin taustakin tulee esiin - paetti tietysti jos käytät salamaa auringonvalossa tasoittavana.
Ihmisiä tai muita liikkuvaisia fotatessa ei kandee hirveen pitkiä aikoja käyttää. Mutta kuvatessani esim. näyttelytiloja olen lämännyt kameran jalustalle ja stikannut valotusajaksi kolme sekkaa. Salama valaisee pääkohteen, esmerks veistoksen, ja pitkä valotusaika tuo esille loput salista. Tietysti kyse on myös aukosta ja yleisvalaistuksen voimakkuudesta.
NIKON SB-24 KÄYTTÖ
Päätä ensin käytätkö salamaa kuvaustilanteessa päävalona vai täytevalona. Tiedätkö aiemman kokemuksen perusteella eron?
SALAMA PÄÄVALONA
Nikon SB-24 salamasta löytyvät helposti salamakuvaukseen vaikuttavat tekijät:
-filmin ISO-herkkyys
(kun filminherkkyys muuttuu suuremmaksi,toiminta alue kasvaa ja salamalla yltää pidemmälle)
-salaman suhde polttoväliin
(polttovälisuhteeseen vaikuttaminen zoom-salamassa kaventaa valaisukulmaa, toiminta-alue kasvaa pidentäessä suuremmaksi ja toisinpäin).
-aukko
(aukon pienentäminen lyhentää toiminta-aluetta)
-välähdysteho
(laskennallinen yhteenveto edellisistä)
Mainittujen tekijöiden muuttaminen vaikuttaa SB-24:n etäisyyspalkkiin. Huomaat logiikan, kun vaihdat arvoja asteikolla.
SALAMA TÄYTEVALONA
eli kun salamaa käytetään täydentämään pääkohteen valaisua niin, että vallitsevan valon tuottama tunnelma säilyy. Tämä homma edellyttää aivotyötä ja joudut tekemään valintoja.
Pääsääntönä voisi pitää, että säätelee salamaa himmenninaukolla (kohteen valoa) ja vallitsevaa valoa (taustassa) suljinajalla.
Teoriassa näin:
1. Määrittele ja säädä salamatehon vaatima aukko, niin että sen kantosäteellä oleva kohde valottuisi oikein. SB-24:n takaa arvot etäisyysasteikolta, katsot mitä aukkoa tarvitset. Esimerkiksi f:5,6. Aseta aukkoluku kohdalleen.
2. Sen jälkeen mittaa taustalla oleva vallitseva valo. Katso, mikä aika tulee edellä määritellyllä aukolla. Esimerkin f:5,6 tarvitsee tällä kertaa 1/125 s.
3. Kuvaa
Käytä harkiten pidempiä suljinaikoja. Kuva saattaa niiden takia tärähtää pilalle, eikä salama täyteteholla käytettynä riitä 'pysähdyttämään' liikkuvaa pääkohdetta (jos se oli tarkoitus). Joissain tilanteissa pidemmillä suljinajoilla voi kikkailla.
Monesti laskemalla säädetty salama antaa liiaksi täytevaloa ja tuloksena on epäluonteva kuva. Kun kuva 'suurinpiirtein' onnistuu, on seuraava askel harjoitella vähentämään salaman valoa vielä lasketusta arvosta pienemmäksi, aukkoa pienentämällä tai valotehoa pudottamalla.
Näillä liikenteeseen. Aikaa menee, että opit tuntemaan salamalaitteesi. Onnea matkaan:)
Mahtava juttu, että joku asiansa osaava oli kirjoittanut tähän jo hyvän vastauksen, niin ei tarvinnut ite kirjoitella, kun laiskottaa. Siinähän nuo tärkeimmät asiat tulivat. Noilla "Professionaaleilla" kun ei tunnu olevan juuri mitään sanottavaa.