Laitoit elämäni sekaisin kun otit yhteyttä niin monen vuoden jälkeen. Aloin kaipaamaan sinua.
Otit sitten yhteyttä
liikaa tunnetta
18940
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jo olen kaivannutkin tuota tunnetta. Liikaa tunteita ei ole koskaan paha asia.
Ehkä se oli tarkoituskin.
kaipaan kokoajan...ja edelleen samat haaveet
enää ... osoitit aika tarkkaan mitä oli ja mitä ei.
Anteeksi, tarkoitus ei ollut tartuttaa sinua. Tiedän tunteen ja toivottavasti kohdataan joskus.
RUN...susikoirat kintuissa kii.....huiiihii
http://www.youtube.com/watch?v=bhzJO34SCoc
Kuinka monen vuoden jälkeen?
Minäkin olen kaivannut monta vuotta !
Kaipaan vaan ja nyt en saa pois mielestä. En tiedä pääsenkö huomenna sinne minne pitäisi kun päässä vaan pyörii sinä. Tahallasi kai vain soitit että jäisin kaipaamaan..
Minnepäin? Älä eksy.
Konteksti hukassa? Tai tarkoitettu? Vähän ruokintaa siellä täällä, niin jo alkaa perhosia vatsassa kutitella. Jatka vain valitsemallasi tiellä. Ennustan suhteelle pitkää ikää ja kestävyyttä. Ei ole itsekkyydellä rajaa!
Tuosta syystä mä en ota yhteyttä, vaikka kovasti haluaisinkin. En usko että vastaanotto olisi mitenkään ilahtunut, ja toisaalta pienikin toivonkipinä suistaisi minut taas raiteiltani. En halua enää kokea sitä, kun jännittyneenä turhaan odottaisin vastaustasi viikkotolkulla, kunnes lopulta tajuaisin ettei sitä tule, sitten vaeltaisin pettymyksen laaksossa toiset viikot, sitten suuttuisin itseeni ja häneen, sitten antaisin anteeksi, ja sitten kuitenkin alkaisin taas kaivata ja miettiä että josko nyt...
Näin siinä juuri käy... ja kävi
Veit sanat suustani. Juuri näin kävi kun hän otti minuu yhteyttä tässä. :(
Juuri tuollaista se on. En tiedä, ehkä sanoin jotain väärin, ja hän loukkaantui, tai ehkä häntä ei vaan kiinnosta. Haluaisin olla edes kaveria, mutta varmaan hänellä on jo parempia kavereita, ja ihan riittämiin. Eikä se mitään, ymmärrän kyllä täysin. Hän ei tunne minua, joten miksi kaipaisikaan, ja vaikka tuntisi, voisi hyvin olla että emme tulisi juttuun.
Mutta sitä en ymmärrä, miksi silti jaksan haaveilla kaikenlaista tyhmää. Kaiketi olen sitten tyhmä, tai pakkomielteinen - varmaan molempia.
"aloin kaipaamaan" ... ap ei ole akateeminen.
(oikea kieliasu on "aloin kaivata")
Höpö, höpö. Näi, kaippoommaan alkkasi. ; )
Ei edes pahin kielioppivirhe :D
Näij kaepaamuan alakassiin