Eli haluaisinkin tiedustella onko muita äitejä, jonka mielestä alle 2-vuotias on vielä liian pieni yöhoitoon, että itse pääsisi ryyppäämään?
Minulla on 1v1kk ikäinen tyttö ja en ole vielä kertaakaan ollut yötä poissa kotoa saati ryyppäämässä. Ei tulisi mieleenkään lähteä vielä ja jättää pieni jonkun toisen hoidettavaksi. Monesti olen kuullut hämmästelyjä, että miksi en lähde ja nykyään tuntuu, että jo ristiäis-iltana lähdetään juomaan..
No joo kyllähän lapsi voisi olla kotona oman ihanan isän kanssa mutta itseäni ei huvita lähteä. Enkä varmaan jaksaisi pysyä hereilläkään kymmentä pidempään.. Ja kyllä lapsi syö vieläkin tissiä öisinkin eikä pullo kelpaa..
Minulla on 1v1kk ikäinen tyttö ja en ole vielä kertaakaan ollut yötä poissa kotoa saati ryyppäämässä. Ei tulisi mieleenkään lähteä vielä ja jättää pieni jonkun toisen hoidettavaksi. Monesti olen kuullut hämmästelyjä, että miksi en lähde ja nykyään tuntuu, että jo ristiäis-iltana lähdetään juomaan..
No joo kyllähän lapsi voisi olla kotona oman ihanan isän kanssa mutta itseäni ei huvita lähteä. Enkä varmaan jaksaisi pysyä hereilläkään kymmentä pidempään.. Ja kyllä lapsi syö vieläkin tissiä öisinkin eikä pullo kelpaa..
Vastaukset 67
Vanhimmat
Ihan varmasti löytyy äitejä, jotka ei ryyppää. Kuin myös sellaisia, jotka ottavat alkoholia kohtuudella, ei siis ryyppäämis-meiningillä. Omat lapseni ovat 2- ja 4-vuotiaat, ja yhden käden sormilla on laskettavissa ne kerrat, kun olen muutamalla jossain lähipaikassa käynyt. Ja silloin on isä ollut kotona. (Eikä noita lapsia muutenkaan ole vielä minnekään viety yökylään.). En itse asiassa edes jaksaisi lähteä enää mihinkään yökerhoihin, ja palata aamuyön tunneilla kotiin. Kylläpä sitä biletystä on nuorempana tullut tehtyä jo tarpeeksi :) Mieluummin nautin ne juomat kotona, jos jotain mieli tekee (ja tämä siis tarkoittaa kohtuullista juomista, ei kännäämistä).
Minulla 6v enkä vielä ole kertaakaan kerennyt kapakkaan/yöhoitoon lastani viemään.
Minä olen harva se ilta ja yö kapakassa ja lapseni yöhoidossa päiväkodissa, juotan janoista kansaa, myyn heille viinaa niin paljon, kun kerkeen ja aamuyöstä kotio nukkumaan ja päivällä kun herään on, kun olis krapula, vaikka en ole tippaakaan ottanut viinaa.
Hmm... En minä ryyppää, joskus otan saunasiiderin tai viiniä sunnuntai aterialla, kuohuvaa juhlissa tms. Mutta en siis ryyppää todellakaan, tai hillu baarissa.
Silti olen ollut yön erossa lapsista. Esimerkiksi esikoisen ollessa 6kk hän jäi mummin luo ekan kerran yöksi, että saatiin miehen kanssa yhteistä aikaa. Käytiin minilomalla kylpylässä yms. Kuopus jäi isänsä kanssa yöksi kahdestaan ollessaan 5kk, kun itse lähdin koulutusmatkalle yhdeksi yöksi. Muuten se koulutus olisi siirtynyt kahdella vuodella eteenpäin, kun sitä ei joka vuosi järjestetä...
Tein yötöitä kun kuopus oli 1,5v (ja vanhempi 4,5v), joten silloin oli yöt isänsä kanssa hyvinkin usein. Ongelmaa ei ole koskaan ollut.
Keväällä käytiin 4 päivää Euroopassa miehen kanssa kaksin. Kuopus oli 1v 10kk. Hyvin lapset viihtyivät mummolassa!:)
kyllä liikaa alle 2 vuotiaalle olle erossa vanhemmista..
ikävuosien määrä maksimissaan yötä erossa vanhemmistaan.
En käytä ollenkaan alkoholia enkä ole nähnyt tarpeelliseksi riistää lasteni isovanhemmilta iloa olla pienten kanssa ilman että tungen itseni mukaan.
Noin puolen vuoden ikäisestä ovat saaneet siis yökyläillä.
Ryyppää sana on erittäin ruma, eikä se sovi nais ihmiselle käytettäväksi.
Ryyppääminen tarkoittaa myös kovaa alkoholin käyttämistä, lähes sammumispisteeseen, eikä sekään sovi naiselle ikä varsinkaan äidille.
Heitäppä tuo sana kokonaan pois sanavarastostasi ja käytä kauniimpaa kieltä. Jos lähdet ulos et toki mene ryyppäämään vaan viettämään iltaa.
Jos otat viiniä, ota myös illallinen, ja viinistä käytät sanaa lasillinen, viinilasillinen tai alkoholipitoinen juoma. Nainen puhuu kauniisiti, ei käytä juoppojen sanoja.
Toki suon sinulle kivan aamun sen jälkeen ja otat vain lasillisen viiniä jonka olet laimentanut sitruunasoodalla.
Miksi sinun pitää mennä tahallaan juopottelemaan? Se ei ole kaunista katseltavaa kun horjut kotiin ja ylen annat sitten kaiket päivät.
Miksi sinun pitäisi päästä viini illalliselle?
"Jos otat viiniä, ota myös illallinen, ja viinistä käytät sanaa lasillinen, viinilasillinen tai alkoholipitoinen juoma. Nainen puhuu kauniisiti, ei käytä juoppojen sanoja."
Kuulostaa ongelmalta jos nimityksiä täytyy alkaa kaunistelemaan.
äiti joka ei juo eikä vie pientä yökylään.Alkoholi ei ole maistunut sen jälkeen kun lapset sain,en usko että koskaan enää juon niin kuin ennen lapsia.
Yökylään lapset voi mennä ilman vanhempia kun itse haluavat,esikoinen oli 6 v,kakkonen 3v ja kolmas 2,5 v kun itse pyysivät.Monesti menen kyllä itsekkin mukaan koska äidin luona on mukavaa ja haluan myös auttaa siellä kun monta lasta on.
Jos olen ulkona mieheni kanssa käynyt, meillä on hoitaja kotona ja olen itse laittanut lapset nukkumaan, ennen lähtöämme. Eli lapset ovat jo isoja, muttemme esimerkiksi ravintolaillan vuoksi ole tunteneet tarvetta raahata heitä hoitoon. Ekan kerran esikoinen oli mummon pyynnöstä mummolla yötä vasta 4-vuotiaana.
En juo ollenkaan, uuden ammatin myötä on alkoholiin tullut sama asenne kuin huumeisiin. Se ainoa ero on vain sen laillisuus!
Käytän mielummin sen ajan kun joskus lapset hoitoon saan niin miehen kanssa leffassa ja syömässä :)
En juo koskaan, en ole juonutkaan (joskus maistoin siideriä mutta en pitänyt mausta). Lapseni saa olla mummolassa yötä kun mummo sitä toivoo! Lapsi oli ensimmäisen kerran yökylässä mummolassa (meni illalla ja tuli aamupäivällä kotiin) 4kk ikäisenä. Lapsi on nyt vuoden ja on ollut mummolassa 4-5kertaa yökylässä. Kesällä oli 3 kertaa jolloin meni jo päivälliseltä ja tuli aamupäivällä takas kotiin. Lapsella on mummolassa hauskaa, ei itke siellä ja leikkii iloisena mummon kanssa. Mummo kysellyt nyt useammin yökylään kun lapsi jo kävelee ja osallistuu kaikkeen puuhailuun :) En halua riistää omilta vanhemmilta oikeutta olla isovanhempia lapselleni, joten siksi heidän toiveestaan (kunhan ei joka kuukaus) lapseni saa siellä yön kerrallaan olla!
Eihän sulla ole edes hinkua ryyppäämään!
Ei sitä ole pakko tehdä, jos ei halua.
Kuka sitä hämmästelee? Anna rauhassa hämmästellä. Oman lapsen toilailut ovat paljon hauskempia kuin humalaisten kavereiden.
Säästyy rahaa ja aikaa, kun opettelet harrastamaan jotain järkevämpää vapaa-aikoinasi.
En käytä alkoholia, mutta rakastan lastani niin paljon, että sallin hänelle omiakin ihmissuhteita.
lähes kaikki salli lapselle ihmissuhteita.Pieni lapsi tuskin tarvitsee yökyläilyitä ihmissuhteiden takia..
Ei tietenkään. Pieni lapsi ei tarvitse kahdenkeskistä aikaa esim. äitinsä kanssa vaan suhde on loistava vaikka nähtäisiinkin vain kerran viikossa jonkun toisen aikuisen valvonnassa.
Heh. Hauska.
Huostaanotto on oma vikasi.
Mitä on ryyppääminen? En ole koskaan maistanut viinaa, enkä tupakkaa.
Olen nyt 52 v ja lapset ovat aikusiia ei hekään juopottele ikinä.
En ymmärrä tätä nukunaisen ja miehen elämää että viina on jokapäivinen tärkeä asia!!
Pitää päästä joka pivä alkoon ja vetää lärvit! Miksi pitää juopotella?
Onko kiva olla jokapäivä kännissä? Sehän on sivistymätöntä.
Mieti tänään ennekuin lähdet taas ottamaan perskännit, että kannattiko?
Niitä sanotaan alkoholisteiksi. Kohtuu käyttäjät on sit erikseen.
Ihmeellistä, että ihminen on elänyt 52-vuotiaaksi ja on jäänyt aivan lapsen asteelle.
Itse en tunne yhtään ihmistä, joka menisi joka päivä alkoon ja vetäisi lärvit!
Millaisissa piireissä sinä "Miksi jokapäivä pitä" oikein liikut? Millaiseen sukuun olet syntynyt, jos tunnet ihmisiä, jotka ovat joka päivä kännissä? Huh, huh.
Sääliksi käy lapsiasi, toivottavasti heistä tuli kuitenkin ihan tasapainoisia aikuisia.
En juo alkoholia enää, minulle tulee siitä niin huono olo...
Minulla on 2 lasta, 4- ja 1-vuotiaat. Viimeksi kävin baarissa ja join itseni humalaan kun esikoinen oli n. puolivuotias. En viihtynyt enää baarissa, kaipasin kotiin, jo parista drinkistä tuli paha olo ja tissit meinasi räjähtää kun imetin vielä. Yritin epätoivoisesti siivottomassa baarin vessassa pumpata, mutta mitään en saanut irti. Ei ole huvittanut enää baareissa notkuminen.
Jos mieheni kanssa viemme lapset esim. mummolaan, emme tuhlaa aikaamme ryyppäämiseen ja hanki sitä myöten lisää univelkaa, vaan käymme yhdessä mieluummin esim. salilla, lenkillä, ravintolassa...Katsomme elokuvan, olemme vain. Miehenikään ei käytä alkoholia.
Äiti 28v.
Meidän miehen exä on kova ryyppäämään. En ymmärrä miten jaksaa. Me joskus haemme lapset turvaan tänne kun ex vaimo vetää.. miäs sanoo että onneks oon mä.
Montako naista teitä sitten on?
Omituinen kysymys, ikään kuin kaikki naiset "ryyppäisivät" nuoresta pitäen.
Kannattaisi varmaan uusia ystäväpiiri, koska sinun kotona olosi kummastuttaa kavereitasi.
On aika karmeaa ajatella, että mennään kotoa nimenomaan juomaan!
Eikö nyt mitään muuta vapaa-ajan toimintaa löydy?
Härre, Luuletko ouri rakas tosiaan, että kaikki äidit vievät lapsia hoitoon, vain jotta pääsee vetään pään täyteen. Oma lapsi on 1v4kk ja kyllä hän on ollut useasti pappalassaan yökylässä. Oli jo melko nuorena, heti kun nukkui yönsä kunnolla, ilman heräilyjä.
En minä henno omalta äidiltä, lapseni mammalta kieltää yö-kyläilyjä, kun sitä toivotaan niin kovasti. Joka kyläily on tapahtunut niin, että sieltä toisesta päästä on soitettu ja pyydetty lapsenlasta yöksi hoitoon. Viety aina illalla haettu aamupäivästä, eikä koskaan ole ongelmia ollut. On ollut vain ilo seurata sitä, kuinka tiiviis suhde näiden väliin on syntynyt. Ja se riemu lapsen naamalla, kun PÄÄSEE isovanhempiaan tapamaan ja heidän kanssa olemaan.
Mutta tästä huolimatta, ei noina päivinä ole kyllä ryyppääminen ollut mielessä. Sitä on mielellään miehen kanssa kaksinkin joskus. Sitä mielellään tekee niitä rästiin jääneitä koti-töitä, jotka ovat jääneet sivummalle, kun lapsen kanssa häärää paikasta toiseen. Sitä mielellään käy saunassa, ihan kahden kaikessa rauhassa. jne. Okei, myönnetään. Yhden ainoan kerran olen tarkoituksella lähtenyt juomaan, tosin silloin likka olikin kotona isänsä kanssa. Ja tämä vain siksi, että halusin saada erään toisen äiti-ihmisen vähän tuulettumaan, kun oli liki vuoden ollut kotona kiinni lapsessaan ilman, että lapsi olisi hetkeäkään ollut hoidossa. Ajattelin ystävääni ja halusin hänelle mukavan illan ilman niitä meidän lapsukaisia, vähän tuuletusta. Ystävyys-suhteet, kun myös on tärkeitä, eikä me tosin koskaan ryypätä sanan varsinaisessa merkityksessä. Baariin mennään, kun aukeaa jolloin ollaan vielä selvästä päästä ja ensimmäiset juomat tilataan tiskiltä.
Ihmettelen muuten suureesti, että et henno jättää lastasi jonkun toisen hoidettavaksi. Onhan lapsella isä, kuten sanoit. Isänkin on hyvä joskus olla lapsen kanssa ihan vain kahdestaan....
tiedoksi että ilman yökyläilyitä voi myös tulla lämmin suhde isovanhempiin.Täällä ainakin kahvitellaan mummon kanssa pari kertaa viikossa.Toki lapset saavat mennä myös yökylään mutta sitten kun itse haluavat.
Ja en minäkään raaski jättää noin vuoden ikäistä muiden hoidettavaksi(en tarkoita lapsen isää).
Tietenkin voi tulla lämmin suhde. Kyllä sinullakin olisi lämmin suhde lapseesi, jos kahvittelisit hänen huoltajansa kanssa pari kertaa viikossa. Eihän siihen muuta tarvita. Ei taatusti ainakaan mitään sinun ja lapsen välistä kahdenkeskistä aikaa.
Onko ne siis huostassa, vai mistä höpiset?
"Höpisen" siitä, että jos sinun pitäisi luoda hyvä suhde lapseesi niillä ehdoin, mitkä asetat lapsen ja muiden ihmisten suhteiden ehdoksi, suhteesta ei tulisi hyvä.
Uskotko oikeasti, ettäö jos kävisit lapsesi kanssa kahdesti viikossa kahvilla valvojan silmien alla, teidän suhteenne olisi hyvä ja läheinen?
Luultavasti et usko, mutta silti samaan aikaan oletat että lapsen ja isovanhemman suhde on hyvä samoilla ehdoilla.
Miksi niin?
Onko isoäidin side lapsenlapseen niin paljon vahvempi kuin siteesi lapseesi?
Side äitiin on niin heikko että se vaatii ympärivuorokautista läsnäoloa ettei katkeasi, mutta side muihin rakastaviin aikuisiin kestää hienosti vaikka tavattaisiin vain harvoin ja silloinkin äidin istuessa välittäjänä?
omiin vanhempiin tulisi ollakkin vahvempi kuin muihin aikuisiin.Itse tarkoitin ettei ihan pienen lapsen suhde omaan isovanhempaan ole kiinni pelkästään siitä yökyläilystä,nähdä voi muutenkin vaikka kuinka paljon.Se että olen itse mukana ei tarkoita että toimin jonain välittäjänä ja kaikki kommunikointi tapahtuu kauttani.Haluan itse myös nähdä äitiäni ja siinähän se samassa käy,en tiennytkään että jos haluan äitiäni nähdä niin pitää lapset kotiin jättää ja jos lapset haluavat mummia nähdä niin minun pitää kotiin jäädä..No näin meillä ja toisin teillä.
Meillä vietetään aikaa koko porukalla, minä yksin äitini ja minä yksin tytärteni kanssa ja niin äitini kuin minä myös yksin lastenlastemme kanssa.
Hiukan enemmän variaatiota kuin tuossa sinun nukkeleikissäsi, jossa sinä tunget itsesi aina lapsesi mukaan eikä tämä saa koskaan äitivapaata aikaa.
Jos kunnioittaisit ja arvostaisit lastasi toimisit toisin, mutta silloin sinun pitäisi myös kyetä näkemään hänet itsenään eikä vain lelunasi.
Niin tuskin koskaan tapahtuu.
Pieni vauva tai lapsi ei tarvitse suhdetta isovanhempiin, vaan omiin vanhempiin tai vanhempaan. Vanhemmat ovat huomattavasti tärkeämpiä lapselle kuin isovanhemmat. Plussaa hyvä suhde toki on.
Aika omahyväinen ja lasta syvästi halveksuva viesti.
Lapseni on mminun leluni ja hän ei tarvitse (tai ainakaan saa) muita ihmissuhteita.
Ei ole, vaan täyttä totta ja hyvää vanhemmuutta. Isovanhemmat ym perheen ulkopuoliset ihmiset eivät ole pienelle lapselle välttämättömyys. Vieraisiin aikuisiin lapsi tutustuu esim. päivähoidossa ja päiväkerhoissa ja pikkukouluissa. Hän ei tarvitse kehityksen tueksi aikaa vieraan aikuisen kanssa kahdestaan. Lapselle riittää alle kolmevuotiaana aikuissuhteeksi omat vanhemmat.
Millä lailla hyvä ja lapseen keskittyvä vanhempi on omahyväinen?
Lapselleni riittäöä minä, minä ja minä, koska hän on minun ikioma leluni (paitsi kun tahdon tunkea hänet päivähoitoon, jotta saan muut omat tarpeeni tyydytettyä).
Siinä rakkauden irvikuvaa ahneen ja narsistisen av-mamman suusta.
En taida enempää tästä aiheesta keskustella koska tuntuu ettei ihan kaikki ole kunnossa kohdallasi,toivon että saat apua ongelmiisi.
Oletko jotenkin sairas?
Sinunko mielestäsi vauvalla pitää olla itsenäisiä ihmissuhteita, vaikkei hän osaa niitä vielä luoda? Ja päivähoitoon lasta ei tungeta, vaan viedään, koska ihmiset käyvät töissä (vai elätkö sinä tuilla?)Kotihoidontuki loppuu kolmevuotiaana, joten ikuisesti ei voi olla kotona lapsen kanssa.
Lapsi ei tosiaan ole lelu, joka heitetään mummolaan omien tarpeiden tieltä.
Voisitko selittää millä lailla vauvaansa itse hoitavat ja raittiit vanhemmat ovat mielestäsi ahneita ja narsistisia?
Ja mitä pitäisi tästä päätellä ja oppia?
Että isovanhempien tulisi muuttaa lasenlapsen kotiin, että suhde kasvaisi oikeisiin mittoihin?
Lapsen paikka on kotona. Paras paikka lapselle.
Jos menet isovanhemman luokse mukaan lapsesi kanssa, niin istutko siellä "valvomassa", että isovanhmmat käyttäytyvät oikein? Tarkoitatko, että teet karhunpalveluksen lapsellesi, jos et jätä lasta mummonsa hoitoon yöksi?
Miksi suhde isovanhempien ja lasten välillä kärsisi, jos lapsen vanhemmat jakaisivat yhteiset hetket? Miten sen perustelet?
Näissä ketjuissa ei voi vastata näköjään hakauamalleen kirjoittajalle, siksi ket´jut ovat välillä sillisalaattina.
Minun kirjoitukseni oli jatkoa nimimerkille "celrmle".
Lapsi ei todellakaan ole lelu, jolla leikitään ahnaasti itse ja sitten kun yhteiskunta ei enää suostu maksamaan aikuisen ihmisen nukkeleikkejä, se sysätään valmistautumattomana (kykenemättömänä luomaan omia ihmissuhteita) vaihtuvien tarhatätien hoidettavaksi.
Lapsi on alusta asti oma persoonansa jonka hoivaan saavat osallistua ja jonka kanssa saavat viettää aikaa kaikki ne läheiset joiden toivotana aikanaan muodostavan lapsen primäärin lähisuhdeverkon.
Isä saa viettää aikaa lapsen kanssa ilman että äiti sanelee ehdot.
Isovanhemmatkin saavat (luonnollisesti sen mukaan ovatko he siinä määrin täysipäisiä, että heitä ylipäätään toivotaan vauvan elämään) viettää aikaa lapsne kanssa ilman että äiti on välissä päällepäsmäröimässä.
Samoin kummit, enot, tädit , sisarukset jne.
LAPSI EI OLE ÄIDIN NUKKE VAAN OMA IHMISENSÄ.
Tapasi toimia on muodikas, itsekäs ja ahne. Monille nykypäivän äideille lapsi on nimenomaan nukkelelu, jonka oikeutta itseensä ei myönnetä enne kun sysätään rikottu lapsi pois uusperheen jaloista.
(Ja näillä nukkeäideillähän ne avioliitot eivät tapaa kestää, koska "me vietämme aikaa perheenä emmekä tarvitse mitään parisuhdeaika"...)
Nähty niin monta kertaa.
Ja monen montaa kaltaisiesi rikkomaa lasta on yritetty auttaakin...
:(
hyvä ihminen lääkkeesi jo.Juttusi on ihan sairasta.
Jep. Uskon, että sinun kaltaisellesi on sairas ajatuskin, että lasta tulisi rakastaa ja kunnioittaa.
Mutta älä huoli: Toimit juuri niin kuin on muodissa tällä hetkellä.
Jatka siis nukellasi leikkimistä. Kyllä hän aikanaan maksaa tuon huvin - kipeästi.
Mielestäsi minulla on ongelma, koska vietän aikaa lastenlastenikin kanssa ilman, että äitinsä on välissä tulkkaamassa?
Ja minun äidilläni ja isälläni on sama ongelma?
Oletko aina nähnyt ongelmallisiksi asoiksi toimivat perheet ja ihmissuhteet?
Entä lapsen rakastaminen ja kunnioittaminen? Onko sekin jotain, mitä tahtoisit "ongelmana" kitkeä minusta pois?
Missäköhän tässä kuviossa oikein se sairas ajattelu piileekään...
Oletko siis sairas, vai miksi ajatuksesi ovat niin typeriä?
Pieni lapsi saa luonnostaan kontakteja muihin aikuisiin normaalissa elämässä. Ei hän tarvitse yökyläilyjä mummolassa tai muuallakaan Harva vanhempi on eristäytyneenä ilman muita ihmisiä. Ihmisillä on kavereita ja sukulaisia, jotka käyvät kylässä. Lapsen mennessä päivähoitoon aluksi on tutustumisjakso. Ei sinne viedä heti koko päiväksi eroon vanhemmista.
Mitä tämä sinun sekoilu nukeilla on? Lapsi ei ole nukke vaan pieni ihminen, joka tarvitsee hoivaa ja rakkautta. Lasta ei voi tyrkätä ihmiseltä toiselle, vaan lapsen hoito ja kasvatus on keskittymistä vaativaa asiaa. Lapsi on oma itsensä, mutta kyllä aikuisella ja lapsella on paljon eroa. Lapsi ei pysty huolehtimaan itse itsestään, vaan tarvitsee vanhemman apua hyvin monessa asiassa.
Mies on aivan yhtä hyvä vanhempi, kuin nainenkin. Ja lapselle yhtä tärkeä. En päsmäröi mieheni tekemisiä. Hän osaa kyllä ihan ilman apuakin tehdä hyvää työtä. Taidat kuvitella mitä sattuu.
Olen ollut mieheni kanssa 21 vuotta ja meillä on viisi lasta. Että siinä sinulle tavoite. Vanhin lapsemme on aikuinen ja tehnyt hyviä valintoja elämässä. On koulutusta, hyvä poikaystävä, osaa käyttää rahaa ja on myös ammatillista kunnianhimoa. Että siinä sinulle rikottu lapsiparka. Toinen murrosikäinenkin opiskelee ahkerasti ja suunnittelee tulevaisuutta. Myös nuoremmilla menee hyvin.
Olisiko sinulla lisää tyhmiä ajatuksia?
Toisten mitätöiminen ja omien ajatusten ainoana oikeana pitäminen on sairasta.
Olet ollut miehesi kanssa 21 vuotta ja asetat sen minulle tavoitteeksi?
Tuota noin.... me menimme naimisiin vuonna 1983 eli pitäisikö meidän nyt erota, koska tavoitteesi on aikoja sitten saavutettu.
Lapsiakin on viittä enemmän ja moni heistä aikuisia.
On firmaa, uraa jne.
Sekö olisi oikeuttanut minut sosiaalisesti pahoinpitelemään myöhemmin syntyneet lapseni?
Tai olisiko se kenties ollut "portti" siihen, miksi julistaa kaltaisiltasi äideiltä tulleet sijaislapset "toivottomiksi"?
Miksi ihmeessä auttaa vuosia mentaalisesti pahoinpidelty lapsi jaloilleen ja oman elämän alkuun, koska sillä kuitenkin on kotona "äiti, joka on tärkein"?
Voisitko selventää millä lailla pahoinpitelemme mentaalisesti. Kirjoituksesi oli niin seonnutta roskaa taas. Vai oletko sitä mieltä, että vanhemmat, jotka itse hoitavat lapsensa, eivätkä tunge pieniä lapsia mummolaan ryyppäämisen tieltä pahoinpitelevät lapsiaan.
Ymmärrän kyllä, että jos olet hankkinut lapsia enemmän kuin jaksat hoitaa, niin on ymmärrettävää, ettette ole itse pystyneet heitä hoitamaan.
En ole kuullut, että lapsistaan hyvin huolehtivista ja lapsen tarpeista oikeasti välittävistä perheistä huostaanotetaan. Sen sijaan ylisuurissa sijaisperheissä tapahtuu kaikenlaista, kuten lehdestä saa lukea.
Löytyisikö lisää sekavia mielipiteitä?
Jos haluaa vetää pään jurriin ja ryypätä joka päivä, miski teit sitten lapsia?? Huostaan sulta ne pitäisi ottaa jotta pääset ryyppäää joka päivä aamusta iltaan.
Ei ole mitään tarvetta juosta kuppiloissa. Paljon puhuttu oma aikaa en oikein ymmärrä. Meillä oma aika on lapsien kanssa ja miehen kanssa kahden keskistä aikaa, kun lapset nukkuvat.
Ja ryyppäämiseen ei ole tarvetta. En tajua, miksi se on niin tärkeää toisille. Eikö ilman alkoholia voi elää?
Kun lapset on tehty, haluaa niiden kanssa olla mahdollisimman paljon. Ei meidän perheessä kaivata niistä vapaata.
Mun mielestä on ihan ok joskus käydä puolison tai kavereiden kanssa elokuvissa, syömässä ravintolassa tms. Ja jos vanhemmat jaksaa paremmin kun on sitä omaa aikaa niin silloin kai se on lapsellekin hyvä asia? Itse haluan käydä lenkillä, enkä haluaisi aina ottaa lasta juoksurattaissa mukaan. Tai shoppailemassakin on helpompi käydä ilman lasta. Ja jutella kavereiden kanssa, kun ei ole kaikkien lapset siinä. Ihmiset on erilaisia, ehkä sulla ei ole tarvetta harrastaa mitään tms. (sellaista jota ei voi oikein tehdä lapsen kanssa), mutta jollakin voi olla. Ei lapsi siitä kärsi jos joskus on jonkun muun hoidossa.
Samaa mieltä ei se äitiä tai isää pahenna, jos joskus käy ulkona syömässä ruokaviinin kera, hyvä viini kruunaa hyvän ruoan.
Myös me käymme tyttöjen kaa shoppailemassa naapurikaupungissa ja lopuksi ennen kotiin lähtöä mennään hyvään baariin ja otetaan yhet ja sitte kotio.
Toisinaan käydään myös syömässä. Yleensä noin kaksi kertaa vuodessa tehään tää shoppailukierros.
Mitä tarkoitat "ryyppäämisellä"? Jos vetää ns. lärvit ja on konttauskunnossa, se ei sovi mielestäni äidille eikä isälle, jos kellekään. Mutta jos nyt puhutaan normaalista "viihteellä" käymisestä ja muutaman ottamisesta.
Riippuu ehkä hoitajasta. Tuttavani lapsi on usein isovanhemmillaan hoidossa, kun lapsen isä on töissä ja äiti opiskelee. Ja muutoinkin. Ja on ollut yökylässä. Nyt kun on yli 2 v vanhemmat oli kaksi vrk ulkomaan reissussa. Eli jos hoitaja on usein hoitanut ja on läheinen niin ehkä sitten. Ja varsinkin jos kyse on lapsen omasta isästä. Mutta itse en kyllä ole ollut yötä poissa, nukkumaan mies on kyllä lapsen laittanut. Ja olen tullut kotiin siinä 21.30-23 maissa. Kerran taisin olla jopa yhteen yöllä poissa. Juonut olen max. kolme alkoholiannosta. Ekan kerran jätimme lapsen "vieraan" hoitoon, kun lapsi oli n. vuoden. Olimme miehen kanssa kahdestaan päivällä pari tuntia pois, kun lapsi oli vuoden. Nyt lapsi kohta 3 v.
Miksi äiti ei voisi lähteä viihteelle siinä missä isä? En moralisoi ketään vaikka ei itseä huvittais lähteä. Ja meillä lapsi on nukkunut huonosti yöt ja on kovasti ollut aina äidin perään ja minä olen aina se joka herää yöllä.
Ja parempi laittaa lapsi yöhoitoon, kun ryypätä kotona! Sitäkin sattuu!
Tälläsiä ne nuoret naiset ovat, pitää ryypätä ja rellestää yöt päivät. Lapset on aina sivuseikka.
Minusta lapsia ei saa tehdä vasta kun on sinut itsensä kanssa, ja ei tarvi enää joka päivä ryypätä ja rällästää.
Miksi pitää tehdä lapsia ja seuraavana päivänä pitää jo päästä ryppämään pää täys joka päivä????
Sitten lapsia ei saa ne jokta hoitaisi niitä eikä heittelisi hoitopaikasta toiseen jotta pääsee ryyppäämään joka päivä aamusta iltaan.
Ap:lle: kysymyksesikö koskee vaan (äitien) ryyppäämistä? Eli jos jostain muusta syystä laittaa lapsen yöhoitoon se on ok? Vai eikö yöhoitoon lainkaan?
Toiset hämmästelee sinua ja sinä muita?
Niinpä. Entä jos haluaa vain viettää hetken laatuaikaa miehensä kanssa, ihan kahdestaan ilman että pitää kuulostella koska joku muksuista herää/näkee painajaista/kaipaa muuten huomiota yöllä. Saako lapsen laittaa yöhoitoon sitten, jos ei tarkoitus ole ryypätä?
Herätkää jo äidit siitä pumpuliunestanne jossa näette vain lapset. Antakaa aikaa parisuhteelle. Muuten voidaan siirtyä tuolle uskottomuus-palstalle aika nopeasti.
Miksi siirtyä uskottomuuspalstalle? Ei parisuhteen takia tarvitse ravintolaan tai yöelämään lähteä. Itse koen yöelämän hyvin vieraaksi enkä viihdy siellä. Eikä miehenikään yöelämässä käy.
Onpa erikoinen kysymys. On paljon äitejä jotka eivät käytä alkoa koskaan saati ryyppää. Itse en ikinä käytä alkoa enkä ikinä käy yöelämässä ravintoloissa. Minun 4-v kuopukseni ei ole ollut vielä koskaan yhtäkään yötä hoidossa.
Laita mies hoitamaan ja ota kotona jos huvittaa mutta jos ei niin ryyppääminen on ihan vapaehtoista hommaa.
Emme ole kertaakaan vieneet lapsiamme 3 ja 4v yöhoitoon, siksi että olisimme päässeet "ryyppäämään", sen sijaan isovanhemmat ovat vauvavuoden jälkeen kyllä katsoneet 3-4 krt/vuodessa yön yli, että olemme saaneet viettää miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa. Kotona voin hyvin ottaa sen mitä haluankin eli 1-3 annosta kun lapset nukkuvat vloppuna ja enempää en halua ottaakaan. Pari kertaa kesällä talvella menen kavereiden kanssa ravintolaan syömään, mutta silloinkin varsinaisesta "ryyppäämisestä" ei voi puhua,koska juon muutaman illan aikana ja olen kotona jo nukkumassa klo 23 aikaan :-).
On, tuskin olet ainoa laatuaan? Hassu kysymys!
Otsikko on vähän raflaava, "onko äitejä ketkä ei ryyppää". No varmasti on ja paljon. Esim. vanhempi lapsi 8 v, eikä koskaan ole viety mihinkään yökylään, jotta vanhemmat pääsisi ryyppäämään. Hyvin harvoin menemme puolison kanssa ns.tuulettumaan ja silloin meille tulee isovanhemmat katsomaan lapsia. Jokainen taplaa tyylillään, eikä kenenkään tarvitse kuitenkaan marttyyriksi alkaa. Kaikki ääripäät ovat mielestäni enemmän tai vähemmän kamalia, ihan kaikessa.
Kiitos kaikille vastanneille. Ja hieman selventääkseni, että tarkoitin juuri sitä, että laitetaan lapsi yökylään, että pääsee vetämään pään täyteen eikä viettämään elokuvailtaa ja laatuaikaa miehen kanssa..
Miksi sitä tarvitsee niin kamalasti selitellä ja perustella, etten halua lähteä juomaan enkä kapakkaan enkä mihinkään yöaikaan. Jos haluan omaa aikaa tai juoda lasillisen viiniä voin tehdä ne asiat päivällä jolloin joku muu hoitaa lapsia, mutta yöt haluan olla omassa kodissani.
Kyllä sellaisia äitejä on. Itse en käytä alkoholia normaalistikaan yhtään. Olen tästä myös saanut elämäni varrella paljon negatiivista palautetta, koska useimmat kuitenkin ryyppäävät edes joskus ja minä olen heidän mielestään ilonpilaaja, koska minulle ei alkoholi maistu.
Ëi tähän ole sen kummempaa syytä kuin se, että en nauti mitenkään alkoholin juomisesta. Olen nuorena maistellut sen verran että tiedän jo etten pidä useimpien alkoholijuomien mausta, eikä minulle tule mitään mukavaa nousuhumalaakaan vaan suoraan paha olo. Joten miksi joisin?
Toisten juominen ei minua haittaa, kunhan eivät tule moittimaan samalla minua omista tavoistani.
Olisikohan aloittajalla vähän tarkempaa selvitystä siihen, mitä hän tarkoittaa "ryyppäämisellä"?
Suomalaiset juomatavat ovat todella oudot.
Pidetään jotenkin selviönä, että otetaan lompsa täyteen rahaa ja mennään kapakkaan juomaan viinaa kunnes rahat loppuu ja järki katoaa.
Pidetään vielä ihan normaalina asiana, niin että kysellään voiko lähteä ryyppäämään, vaikka lapsi on vasta 2-vuotias.
Aloittaja on muka kuullut hämmästelyjä siitä, että ei ole lähtenyt ryyppyreissulle ja vienyt vauvaansa hoitoon siksi aikaa.
Kuka ihan oikeasti näin kysyy?
Millaisessa porukassa aloittaja on elänyt?
En tajuu koko ryyppäämisen ideaa. Me nähdään kavereiden kanssa meillä tai niillä ja juodaan ihan vaan kahvii. Ei tartte lasta viedä mihinkään hoitoon, mutta voi viettää aikaa kavereiden kanssakin. Olin ennen näytelmäkerhossa, mut sille ei ole ollu aikaa. No sitte myöhemmin ehkä.