Minulla on parin kuution varaaja ja se jouduttiin tyhjentämään yhden rikki menneen vastuksen vaihtamisen vuoksi.
Mitä tulee otta nyt huomioon, kun täytän varaajaa uudelleen vedellä.
Ajattelin siis laskea varaajaan vettä täyttöhanojen kautta ja sitten varaajassa nyt oleva ilma tulee pois ylhäältä ilmausputken kautta.
Pitääkö täytön yhteydessä ottaa huomioon mitään muuta oleellista!!
Mitä tulee otta nyt huomioon, kun täytän varaajaa uudelleen vedellä.
Ajattelin siis laskea varaajaan vettä täyttöhanojen kautta ja sitten varaajassa nyt oleva ilma tulee pois ylhäältä ilmausputken kautta.
Pitääkö täytön yhteydessä ottaa huomioon mitään muuta oleellista!!
Vastaukset 23
Vanhimmat
Miksi piti tyhjentää vastusta vaihdettaessa....? Ite ainaki lennosta vaihan... Ilmaroppujen ja verkostoon lähtevien hanat kiini nii ei tule ku pari litraa vettä ku ripeästi toimii....
Ja juu ei muutako hanat vaan auki ja pytty täyteen...
itse huomasin kun täytin varaajaa niin vettä tulee verkostosta lujempaa mitä ilmausventtiili puhaltaa ilmaa. Eli kun täysillä päästin vettä niin kohta varoventtiileista alkoi vettä puskemaan.
Se on paljo mahollista jos on pieni ilmausventtiili... Ite ruukaan asentaessa jättää aina varaajan päälle tuumasen reiän että kestää täyttää täydellä paineella...
joo ei sitä kannata enään täyttää pura vaan pois ja tilaa maalämpö! eipä tartte vuosikymmeniin vastuksista murehtia ja lämmityskin on ilmaista entiseen verrattuna.
hullu kusipää olet jos sen vielä täytät!
Kevyesti kymmenessä vuodessa maksat maalämmön hankintakustannukset pois eli alat melkein heti säästämään. (Jos ei tarvi lämpöpumppu jo remonttia...)
Nyt on varaaja täynnä taas vettä. Ilmaruuvi oli tosiaan minullakin pieni ja pidin välillä taukoja veden laskemisessa ja ilma ehti poistua. Nyt vaan odotellaan kylmempiä kelejä,niin saa laittaa lämmöt sitten päälle. Ilmalämpöpumppu tulee myös avuksi ensi viikolla. Voihan se olla, että ensi talvena ei tarvitse paljoa varaajaa käyttääkkään, jos ilmalämpöpumppu lämmittää hyvin. Pumppu on muuten mitsun 35 malli.
Maalämmön asentaminen oli kyllä myös mielessä,mutta kuitenkin päädyin tähän ratkaisuun.
Minulla on muuten myös puukattila, jolla lämmitän varaajaa yleeensä kovemmilla pakkasilla.
Ja vielä sitten se, että lämmin käyttövesi tuotetaan erillisellä 300 litran varaajalla.
Kun tyhjensit tuon varaajan sinun olisi pitänyt säästää tuo hapeton vesi ja käyttää se sitten uudelleen.
Itse tein pannuhuoneremontin ja jouduin tyhjentämään kattilan ja varaajan kokonaan (siirsin paikkaa).
Käyttämättömäksi jäänyt muovinen öljysäiliö toimi välisäiliönä.
Nyt kun vaihdoit hapettoman veden hapelliseen veteen sulla jatkuu ruostuminen sen aikaa kunnes happi on taasen kulutettu pois.
En tiedä mitä vahinkoa vai aihettaako se merkittävää vahinkoa mutta jos joutuu useamman kerran tekemään tuon operaation niin silloin alkaa ongelmia syntyä.
Et voi vakavalla naamalla tuommosta suusta laukoa...:D Avopaisunta astialla varustetut järjestelmät ei sisällä hapetonta vettä ja ihan hyvin on kestäneet että ei mitään vitun väliä onko hapetonta vai ei...
sisältää hapentonta vettä älä jauha paskaa
Hoitoon hoitoon ja pakkopaitaan pitäisi viedä tämä nimimerkilläpikku moka kirjoittaja. Tällaiset henkilöt juuri tuhoavat asiallista keskustelua tällä palstalla. Oikeasti jotkut hakee täältä oikeaa tietoa!!!
Kyllä tuossa edellisessä viestissä on ihan asiaa. Veteen liukenee ilmekehästä typpeä ja happea. Mustastaraudasta tehdyssä verkostossa happi muodostaa raudan kanssa ruostetta ja tämä reaktio tapahtuu melko nopeasti, muutamissa tunneissa.
Mitä tulee aijemmin käytettyihin avopaisunta-astioihin, niin eivät ne aiheuta ruostumista niin pahasti kuin alkuun voisi kuvitella. Paisunta-astiassa ja paisuntajohdossa oleva vesi ei juurikaan vaihdu varsinaisessa verkostossa kiertävän veden kanssa. Avonaisessa astiassa happea liukeneen veteen veden pinnalta. Koska vesi ei juurikaan liiku, pinnalla oleva hapekas vesi ei sekoitus syvemmällä astiassa olevan hapettoman veden kanssa. Tällöin happimolekyylit liikkuvat veden pinnalta syvemmälle veteen diffuusion seuraksena. Difuusio nopeus on hyvin hidas ja kun otetaan huomioon ruostumisen nopeus poistuu happi avopaisunta astiassa vedesta ruostumisen seurauksena ennen kuin se ehtii verkostossa kiertävään veteen.
Ja kuten varmasti kirjoitustani epäilette ja tänne kaikka haluatte kirjoittaa, mutta käyttäkää guukkelia, ennen kuin avaudutte.
Kyllä siellä vielä on ilmaa ja paljon. Poistuu vasta muutaman lämmityskerran jälkeen. Eli nyt vaan kattila ja varaaja kuumaksi, niin ei tarvitse sitten pakkasilla ilman kanssa tapella.
Veden hapekkuus on vähäisempi viisaasti toimittaessa. Eli että ei tyhjennetä tarpeettomin osin ja voidaan puuttuva vesi täyttää KUUMALLA vedellä
niin mihin se happi katoaa siitä vedestä kun se kierukan läpi pyörähtää ja kuumenee?
käsittääkseni ilmausruuvista pihalle. Kaasut ovat sikäli vekkuleita aineita, että ne liukenevat nesteeseen sitä heikommin, mitä kuumempaa neste on. Niinpä, jos varaajaan lisättävä vesi lämmitetään, osa siihen liuenneesta hapesta pyrkii vapautumaan ilmoille.
jaa niin ei ainakaan meillä ole ilmausruuveja käyttövesikierukassa että sinne se varaajaan menee kuitenkin. ihan sama meneekö suoraan kylmänä ja sitten heti kuumennetaan kuin kuumana.
tarkoitinkin varaajan ilmausruuvia, pahoittelut epämääräisestä ulosannistani. Kun varaajaan lisätään vesi kuumana, ja ilmataan samalla, veteen liuenneista kaasuista osa vapautuu ja poistuu ilman mukana. Veikkaisin, että tähän happivesi pyrki.
On sinänsä totta, että veden vaihtaminen tuo happea järjestelmään..
Toisaalta, ellei vettä vaihdeta viikoittain (tai ylipäätään säännöllisesti), ei se aiheuta ongelmaa. Ensimmäisiä kertoja kuumentaessa poistuu kyllä kaasuja, mutta on epävarmaa onko sillä oikeastaan merkitystä ruostumisen kannalta.. Iso osa siitä kaasusta on kuitenkin typpeä, joten ilman poistuminen ei ole välttämättä merkki hapen poistumisesta..
Avopaisuntasäiliö ei tosiaan siirrä happea kiertoputkistoon läheskään niin paljoa kuin jotkut kuvittelevat. Toisaalta, nyt on myönnettävä että oma kokemus perustuu pitkälti todella pieneen paisuntasäiliöön ja järjestelmään jossa puun poltto oli kyllä teoriassa mahdollista, mutta ei pienen varaajan vuoksi käytännöllistä edes kesäisin, ja jotakuinkin mahdotonta talvisin.
Isomman varaajan ja puukattilan yhteydessä paisarissa vesi vaihtuu huomattavasti tehokkaammin kuin öljyllä lämmitellessä.. Mutta tämä menee sen verran ohi aiheen, ettei siitä sen enempää.
Yleisesti ottaen varaajien ja kattiloiden täyttämisestä esim. korjausten yhteydessä ei ole aiheutunut tietääkseni mitään merkittävää haittaa, vaikka teoriassa jonkin verran se ruostuttaakin.
Ruostuminen vähentää hapen vedestä, sehän on jo todettu.
Ruoste on karstamainen aine metalliputken pinnalla, sekin on ihan fakta asia.
Kun tarpeeksi karstaa (ruostetta) kertyy se aiheutta putken halkaisijan pienenemistä ja virtausnopeuden hidastumista, tämäkin on fakta.
Toisinaan tuo karsta irtoaa ja ajautuu venttileihin sekä pumppuihin, tämäkin on faktaa.
Nyt kun aletaan puhua hapesta, onko sitä järkevää päästää järjestelmään?
Eikö sitä kannattaisi päinvastoin estää pääsemästä järjestelmään? siitä ei ainakaan ole haittaa.
Toisaalta kun itse vaihdoin varaajan ja kattilan paikka niin tyhjensin järjestelmän järjestelmän omalla kiertovesipumpulla ja se tyhjeni nopesti.
Sama juttu täytössä, järjestemän oma pumppu liitettynä väärinpäin ja täyttö sujui todella nopeasti ja sen jälkeen pumppu oikein päin ja loput putkiliitokset paikalleen.
kokonaisuudessa järjestelmän täyttö oli nopeampi kuin 12mm putkeapitkin hapekasta vettä järjestelmästä.
Hapettoman veden talteenotto ei vienyt enempää aikaa, jonkin verran enemmän työtä.
Miksi sitä ei kannattaisi tehdä.
No, jos siitä ei kohtuutonta haittaa aiheudu, niin en minä ainakaan rupea kieltämäänkään.
Mutta ei se aina ihan niin yksinkertaisesti onnistu. Monesti kiertovesipumput saattavat sijaita suht ylhäällä, pannuhuoneessa on usein tilaa rajoitetusti, sopivia varastosäiliöitä ei löydy ihan siihen hätään.. Mitä nyt tässä tulee mieleen muutamia syitä minkä takia ei välttämättä saa sitä vettä niin helposti talteen.
Toisaalta, kun harvoin siitä aiheutuu mitään todellista ongelmaa, niin mitään sen suurempaa stressiä ei siitä kannata itselleen ottaa.
Kerran hajotin yhden valurautakattilan, joka oli ollut yli 30 vuotta käytössä avopaisarijärjestelmässä, ja siihen oli lisätty vettä säännöllisesti vähintäänkin joka syksy. Olin jo raahannut happi-asetyleeni-vehkeet paikalle, kun ihan päähänpistosta kokeilin kääntää vesitilan puolella ollutta mutteria. Loppujen lopuksi mutterit irtosivat kattilan liitteitä kiinni pitävästä kierretangosta paljain käsin kiertämällä.
Että sen verran kattila ruostui sisältäpäin yli 30 vuoden aikana.
Kattila niinkään ole se heikoin lenkki.
Enkä usko että mikään osa ruostuu puhki muutaman veden vaihdon takia.
Oletko koskaan aukaissut putkiosia ja katsonut niiden sisään?
Kun monessa talossa on muoviputket niin ruostuminen keskittuu niihin osaan jotka ovat mustaa rautaa, patterit, pumput ja niiden liitoksissa käytetyt osat, shuntit jne.
Minäkin korjasin esällä öljykattilan joka oli ruostunut pohjasta puhki.
Seinämt olivat n.3mm peltiä jotka olivat pääsääntöisesti ihan tervettä.
Reikä oli syntynyt avopaisuntasäiliön täytön yhteydessä karanneesta vedestä joka oli jäänyt hautumaan pohjan eristeihin.
Tuossa jokuaika siten yksi kirjoittaja tuskaili kun kiertovesipumppu oli jumissa useamman kerran, mikähän sen tukki?
Tosin viimekesän pannurempassakin ainoa vaihtoehto oli täyttää järjestelmä hapellisella vedellä koska hapeton oli vuotanut järjestelmästä kaivoon, en siitä isoa huolta kanna, puhdistan pumput jos alkavat koirimaan.
Olkoot se sitten heikoin tai vahvin lenkki, niin rautaa silti. Eikä ruostetta ollut edes sen vertaa että se olisi edes hidastanut mutterien irrotusta kierretangoista. Ja siis liitekattilan kierretangot sijaitsevat vesitilan puolella, eli ovat ihan yhtä alttiina kattilavedelle kuin patteriputkien sisäpinnatkin.
Kyllä sitä on tultu joku putkiosa avattua ja katseltua mitä sisältä löytyy. Kerran tuli nähtyä sellainenkin ihme, että käyttövesiputkesta ei tullut mitään vaikka irrotin koko hanan. Oli rautaputki niin täynnä ruostetta että siitä oli tullut vesitiivis. Muutaman kerran olen myös halkaissut kupariputkea ja katsellut eroosiokorroosion tekemiä jälkiä.. Puhumatta mitään ihan siitä mitä on tullut asennettua, poistettua ja vaihdettua jos jonkinlaista osaa.